Näin tässä sitten kävi, mitähän työnantaja sanoo

[QUOTE="argh";30242322]Meillä kävi kans noin yhden naisen kohdalla. Eli heti kun oli allekirjoittanut vakkarisopimuksen niin kertoi että on muuten raskaanakin.
Toki, vahinkoja sattuu eikä hän ehkä oikeasti ollut niin laskelmoiva kuin miltä meistä muista vaikutti. Mutta silti vaikka tietysti kaikki häntä onnitteli ja oli, ah, niin onnellisia hänen puolestaan, niin kyllä sitä selän takana puhuttiin aika paljon. Sori vain mutta tuo on työyhteisölle aika veemäinen paikka.
Ei oikein tiedä kuinka paljon resursseja siihen kouluttamiseen viitsii käyttää kun kuitenkin siinä puolen vuoden päästä lähtee pois ja tulee takaisin ehkä 3 vuoden päästä jos silloinkaan jne jne. [/QUOTE]

Naiset on tässä asiassa kamalassa ristipaineessa. Jos hankit lapsen epävarmassa työllisyystilanteessa etkä siten pysty tarjoamaan taloudellista turvaa hänelle, olet monien mielestä vastuuton äiti. Kyllähän nyt pitäisi vakityöpaikka olla ennen perheenperustamista!

Jos olet alkuvaiheessa raskautta ja kerrot siitä työhaastattelussa, jolloin todennäköisesti et paikkaa saa tai vaihtoehtoisesti et hae raskausaikana töitä ollenkaan, olet hirveä sossupummi!

Jos taas teet kuten esimerkissä mainittu nainen, olet työpaikan petturi ja kavala laskelmoija!

Vielä yksi vaihtoehto on tietysti se, että odottaa että asema työelämässä on vakiintunut ja on ehtinyt olla vuosia saman työnantajan palveluksessa. No eipä sitä silloinkaan kaikkia miellytä, koska tällaisen tilanteen saavuttamisessa menee useimmilla pitkälti päälle 3-kymppiseksi. Nuorena ne lapset pitää tehdä, "vanha" äiti altistaa lapsensa terveysriskeille ja kiusaamiselle! Eikä välttämättä luomuraskaus enää onnistu, joten nainen tuhlaa yhteiskunnan rahoja lapsettomuushoitoihin, kun itsekkäästi on päättänyt lykätä lapsenhankintaa suosiollisten vuosien ohi. Pahantahtoista juoruilua tulee tästäkin vaihtoehdosta.

Valitse siinä sitten näistä vaihtoehdoista joku tai jätä lapset kokonaan hankkimatta, vaikka sillekin ratkaisulle tuomitsijat löytyy.

Työelämän osalta asia olisi kyllä helppo jos ei kokonaan korjata, niin ainakin tilannetta parantaa jakamalla vanhemmuuden kulut kaikille työnantajille tasaisesti. Harmi ettei asia ole edennyt ja tavallaan nykytilanteessa ymmärrän työnantajien harmistuksen ja jopa päätökset olla palkkaamatta lisääntymisiässä olevia naisia, vaikka varsinkaan tuota jälkimmäistä en toki hyväksy.

 

Naiset on tässä asiassa kamalassa ristipaineessa. Jos hankit lapsen epävarmassa työllisyystilanteessa etkä siten pysty tarjoamaan taloudellista turvaa hänelle, olet monien mielestä vastuuton äiti. Kyllähän nyt pitäisi vakityöpaikka olla ennen perheenperustamista!

Jos olet alkuvaiheessa raskautta ja kerrot siitä työhaastattelussa, jolloin todennäköisesti et paikkaa saa tai vaihtoehtoisesti et hae raskausaikana töitä ollenkaan, olet hirveä sossupummi!

Jos taas teet kuten esimerkissä mainittu nainen, olet työpaikan petturi ja kavala laskelmoija!

Vielä yksi vaihtoehto on tietysti se, että odottaa että asema työelämässä on vakiintunut ja on ehtinyt olla vuosia saman työnantajan palveluksessa. No eipä sitä silloinkaan kaikkia miellytä, koska tällaisen tilanteen saavuttamisessa menee useimmilla pitkälti päälle 3-kymppiseksi. Nuorena ne lapset pitää tehdä, "vanha" äiti altistaa lapsensa terveysriskeille ja kiusaamiselle! Eikä välttämättä luomuraskaus enää onnistu, joten nainen tuhlaa yhteiskunnan rahoja lapsettomuushoitoihin, kun itsekkäästi on päättänyt lykätä lapsenhankintaa suosiollisten vuosien ohi. Pahantahtoista juoruilua tulee tästäkin vaihtoehdosta.

Valitse siinä sitten näistä vaihtoehdoista joku tai jätä lapset kokonaan hankkimatta, vaikka sillekin ratkaisulle tuomitsijat löytyy.

Työelämän osalta asia olisi kyllä helppo jos ei kokonaan korjata, niin ainakin tilannetta parantaa jakamalla vanhemmuuden kulut kaikille työnantajille tasaisesti. Harmi ettei asia ole edennyt ja tavallaan nykytilanteessa ymmärrän työnantajien harmistuksen ja jopa päätökset olla palkkaamatta lisääntymisiässä olevia naisia, vaikka varsinkaan tuota jälkimmäistä en toki hyväksy.

Näinhän se menee.

 

Mä hain töitä 22viikolla, haastattelussa kysyttiin kautta rantaan, että onko ehkäisy kunnossa. Vastasin, että on. Sain paikan ja kerroin sit reilu kk ennen ä-loman alkua raskaudesta. (Oli senmallinen maha ja työvaatteet peitti hyvin, ettei kukaan huomannut). Koeajalla olin ja vakkaripaikan sain. En kyl kauaa tuossa työpaikassa viipynyt. Toisen lapsen vielä tein ja äiippäloman jälkeen irtisanouduin.

 

Kyllä pienyrittäjän on todella riskialtista palkata ketään 20-45 v. naista vakityösuhteeseen. Raskaudet ja lasten sairauksien takia poissaolot todella kuormittavia.

 

[QUOTE="niin";30242849]Kyllä pienyrittäjän on todella riskialtista palkata ketään 20-45 v. naista vakityösuhteeseen. Raskaudet ja lasten sairauksien takia poissaolot todella kuormittavia.[/QUOTE]

Näin on ja asialle pitäisi jotain tehdä. Muuta kuin syyllistää naisia ja syrjiä heitä työhönotossa.

Voi miettiä, onko naisten asema oikeasti parantunut, kun on tehty heille taloudellista hyötyä tuottavia TES-ratkaisuja. Kun se kaikki on pois yksittäisen yrittäjän pussista ja selkänahasta, tuloksena on syrjintää, johon ei mitkään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait pure. Kukaan kun ei ole todistamassa, jos työnantaja omassa päässään tai suljettujen ovien takana johtoportaan kanssa päättää, että tällä kertaa ei oteta sitä riskiä, mitä lisääntymisikäinen nainen ja/tai pienten lasten äiti yritykselle tuottaa.

Nämä edut siis esim. palkallinen tilapäinen hoitovapaa sekä palkallinen äitiysloma. Pelkästään lainsäädäntöä noudattaen nämä olisi palkattomia, jolloin työantajan riskiksi jäisi vain sijaisen hankinnan vaiva ja kulut, jotka toki nekin voi olla jossain tapauksissa merkittäviä.

 

Näin on ja asialle pitäisi jotain tehdä. Muuta kuin syyllistää naisia ja syrjiä heitä työhönotossa.

Voi miettiä, onko naisten asema oikeasti parantunut, kun on tehty heille taloudellista hyötyä tuottavia TES-ratkaisuja. Kun se kaikki on pois yksittäisen yrittäjän pussista ja selkänahasta, tuloksena on syrjintää, johon ei mitkään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait pure. Kukaan kun ei ole todistamassa, jos työnantaja omassa päässään tai suljettujen ovien takana johtoportaan kanssa päättää, että tällä kertaa ei oteta sitä riskiä, mitä lisääntymisikäinen nainen ja/tai pienten lasten äiti yritykselle tuottaa.

Nämä edut siis esim. palkallinen tilapäinen hoitovapaa sekä palkallinen äitiysloma. Pelkästään lainsäädäntöä noudattaen nämä olisi palkattomia, jolloin työantajan riskiksi jäisi vain sijaisen hankinnan vaiva ja kulut, jotka toki nekin voi olla jossain tapauksissa merkittäviä.

Niinpä niin, nämäkin kulut pitäisi valtion maksaa kokonaan. Ihan hullua, että ne jäävät naisvaltaisten alojen kustannuksiksi, vaikka osanhan Kela korvaa.

Naiselle ei ole koskaan oikea aika hankkia lapsia. Teki niin tai näin, niin aina tulee paskaa niskaan. Hirveintä on, jos nainen ei pysty tai uskalla hankkia lapsia ollenkaan, sillähän on sitten jotain ihan perustavanlaatuisesti vialla.

Ihan oikeasti lapset on syytä hankkia silloin, kun siltä tuntuu. Työvuosia on kuitenkin 40, joten vuoden parin poissaolo ei haittaa ketään.

 

[QUOTE="argh";30242322]Meillä kävi kans noin yhden naisen kohdalla. Eli heti kun oli allekirjoittanut vakkarisopimuksen niin kertoi että on muuten raskaanakin.
Toki, vahinkoja sattuu eikä hän ehkä oikeasti ollut niin laskelmoiva kuin miltä meistä muista vaikutti. Mutta silti vaikka tietysti kaikki häntä onnitteli ja oli, ah, niin onnellisia hänen puolestaan, niin kyllä sitä selän takana puhuttiin aika paljon. Sori vain mutta tuo on työyhteisölle aika veemäinen paikka.
Ei oikein tiedä kuinka paljon resursseja siihen kouluttamiseen viitsii käyttää kun kuitenkin siinä puolen vuoden päästä lähtee pois ja tulee takaisin ehkä 3 vuoden päästä jos silloinkaan jne jne.

Tietysti se että hän muutenkin oli vähän laiskahko (eihän sitä nyt raskaana voi kiirehtiä...) ja koko ajan saitsulla kun joko esikoinen tai hän itse oli kipeänä ei parantanut tilannetta.[/QUOTE]

Aina ei ole kyse vahingosta. Olimme miehen kanssa yrittäneet pitkään lasta ja olin ollut raskaanakin ilman toivottua lopputulosta. Kun sain uuden työpaikan meni kaksi päivää siihen että tein positiivisen testin. Juteltiin kyllä etukäteen että pitäisikö yrittämistä vähäksi aikaa lykätä, mutta kun ikää oli jo enemmän kuin 30v ja yritystä takana ilman tulosta enemmän kuin vuosi niin ei haluttu siihen lähteä.

Raskaus ei ole aina niin helposti laskelmoitavissa. Tuttavani on käynyt erilaisissa lapsettomuushoidoissa viimeisen 5 vuotta ja ovat yrittäneet yli 6v. Nyt hän on raskaana lahjasoluilla tehdystä hedelmöityshoidosta.

Ne jotka voivat miettiä sitä olisiko parempi että vauva syntyisi heinä- vai elokuussa ovat kuitenkin vähemmistönä.

 

Mulle kävi samalla tavalla. Olin ollut pitkään 1-3kk pätkillä tekemässä sekalaisia töitä, sitten sain vuoden määräaikaisen projektipäälikön paikan, niin pamahdin paksuksi. Hävetti, mutta ei voinut mitään. Lapsi oli ollut jo pidempään tervetullut, joten taktikointia ei tähän liittynyt. Eipä siinä mitään, hoidin projektin päätökseen etuajassa ja viimeistelin hommat äitiyslomalla.

 

Itse olin myös määräaikaisessa työsuhteessa, kun plussasin. Mietin, kerronko vai en (työsuhde oli lopuillaan). Ja päätin kertoa toimitusjohtajalle raskaudestani jo ennen työsuhteen päättymistä, vaikka ei ollut varmaa, saanko jatkaa samalla työnantajalla tämän uutisen jälkeen. Työsopparia jatkettiin, tosin suullisesti ja pomo ei tiennyt mihin asti olisi minua talossa pitänyt. Olinhan sentään jo yli kolmannella kuulla... onneksi on tosiaan liitot olemassa, soitin ja kysyin apua, niin sanoivat että raskaana olevalla on tosi iso suoja näissä tapauksissa. Eivät voineet pistää enää pihalle siinä pelossa, että vien jutun oikeuteen (koska työnantaja haki silläkin hetkellä työkkärin kautta uusia ihmisiä taloon, ja tilallenihan ei olisi ketään saanut palkata). No kävi sitten tosi iso tuuri ja sain vakituisen työsopparin, tein töitä äitiyslomaan saakka ja nyt mulla on työpaikka mihin palata heti hoitovapaan jälkeen! Että liitot on näissä jutuissa kyllä tosi isona apuna, ettei meitä mammoja kohdella ihan miten lystää!!! <3

 

sit ihmetellään miksei nainen saa samaa palkkaa ku mies... vittu mitä hommaa vituttaa jo sun työnantajan puolesta

 

[QUOTE="hmm";30243674]sit ihmetellään miksei nainen saa samaa palkkaa ku mies... vittu mitä hommaa vituttaa jo sun työnantajan puolesta[/QUOTE]

Kuka niitä lapsia sun mielstä sitten saa tehdä ja milloin?

Työttömänä vissiin.

 

[QUOTE="hmm";30243674]sit ihmetellään miksei nainen saa samaa palkkaa ku mies... vittu mitä hommaa vituttaa jo sun työnantajan puolesta[/QUOTE]

Onhan tällä syntyvällä lapsella isäkin. Hänen työtilanteestaan ja perhevapaasuunnitelmista ei ole mainittu mitään, mutta sinänsä mies voi olla vaikka 2 v 8 kk perhevapailla, ainoastaan muutaman kuukauden mittainen äitiysloma on naiselle korvamerkitty. Tarttis kyllä isille korvamerkitä huomattavasti nykyistä suurempi osuus, jotta jakauma olisi edes vähän nykyistä tasaisempi.

Kun minulle aikoinaan valittiin äitiysloman sijaista, tehtävään valittiin mies. Heti valintansa jälkeen hän kertoi, että on tulossa isäksi ja jäämässä isyysvapaalle juuri samaan aikaan kuin itse jäin äitiyslomalle. Sellaista ei voisi sentään naisen kanssa tapahtua, mutta mies voi salata muutaman viikon päässä siintävän isyyden ja perhevapaasuunnitelmat työhaastattelussa.

 

Kun minulle aikoinaan valittiin äitiysloman sijaista, tehtävään valittiin mies. Heti valintansa jälkeen hän kertoi, että on tulossa isäksi ja jäämässä isyysvapaalle juuri samaan aikaan kuin itse jäin äitiyslomalle. Sellaista ei voisi sentään naisen kanssa tapahtua, mutta mies voi salata muutaman viikon päässä siintävän isyyden ja perhevapaasuunnitelmat työhaastattelussa.

Tässä on jo työnantajalla äärettömän huonoa karmaa maksettavana...

Mitä pienempi yritys, sitä varovaisempi täytyy olla kun palkkaa uusia työntekijöitä. Itse joskus idealistina olin ehdottomasti sitä mieltä, että nuoria naisia ei saa syrjiä työhönotossa... nyt jo enemmän nähneenä myönnän, että jos kaksi hakijaa on muuten aivan yhtä hyviä ja sopivia mielestäni, niin paikan saa se, jolla ei ole pieniä lapsia eikä hän ole enää lastentekoiässä...

 

Kuka niitä lapsia sun mielstä sitten saa tehdä ja milloin?

Työttömänä vissiin.

Mutta ei kai työttömänäkään lapsia saa tehdä, kun silloin on lusmu ja itsekäs sosiaalipummi, kun menee lapsia tekemään yhteiskunnan elätettäväksi.

 

Tässä on jo työnantajalla äärettömän huonoa karmaa maksettavana...

Mitä pienempi yritys, sitä varovaisempi täytyy olla kun palkkaa uusia työntekijöitä. Itse joskus idealistina olin ehdottomasti sitä mieltä, että nuoria naisia ei saa syrjiä työhönotossa... nyt jo enemmän nähneenä myönnän, että jos kaksi hakijaa on muuten aivan yhtä hyviä ja sopivia mielestäni, niin paikan saa se, jolla ei ole pieniä lapsia eikä hän ole enää lastentekoiässä...

Joo, no tuossa tapauksessa pahin juttu oli se, että juuri huonoimpana hetkenä tuore työntekijä halusi pitää pitkän isyysvapaan, vaikka tietenkään ei ollut mikään pakko, koska äiti oli vauvan kanssa kotona kuitenkin. Sai epäilemään työntekijän motivaatiota ja joustavuutta ja myöhemmin nämä epäilykset saivat valitettavasti vahvistuksen. Sinänsä isyysvapaat on aika kevyt juttu, koska muutaman viikon poissaoloa varten ei useinkaan tarvitse palkata sijaista eikä palkanmaksuvelvollisuutta ole ollenkaan tai max. viikon ajan.

Idealismi on myös minusta karissut, mutta sen takia minusta asialle täytyisi tehdä jotain, niin että perheen perustaminen ei aiheuttaisi niin suurta rasitusta nimenomaan äitien työnantajille. Naisilla se rako on aika pieni, jolloin työnantajan silmissä ei ole mitään erityistä rasitetta. Viimeistään 5-kymppisenä alkaa jo iän takia esiintyä syrjintää.