mustasukkaisuus

["epätoivoinen"]

miten elää ihmisen kanssa joka on todella mustasukkainen eikä luota yhtään. tulee aivan turhia epäilyjä jotka ei pidä paikkaansa. tällänen tekee toisen osapuolen hulluksi.
tuntuu aika ikävältä olla kotona kun jokaista liikettä vahditaan. kehenkään ei saisi pitää yhteyttä. jopa ystävät on uhkana. saako parisuhteessa omia menoja olla?

 

[Minni:)]

No aika mahdotonta tollaisen kanssa on elää.

 

[vie ras]

Tottakai saa ja pitääkin olla omia menoja! Toinen ei saa rajoittaa toisen elämää esim. kieltämällä tapaamasta kavereita. Sairaalloiseksi mustasukkaisuus muuttuu, jos ei enää saa pitää yhteyttä kavereihin/sukuun ja kaikesta pitäisi tehdä tiliä toiselle.

Itse elin 5 vuotta sairaalloisen mustasukkaisen miehen kanssa ja kiitän onneani, etten lopulta päässyt hengestäni. Onneksi sain voimaa irtaantua moisesta suhteesta, voimia toivotan ap:llekin.

 

["epätoivoinen"]

kun saisikin voimia irtaantua..taidan olla liian syvällä suossa.sairastahan tämä on..

Tottakai saa ja pitääkin olla omia menoja! Toinen ei saa rajoittaa toisen elämää esim. kieltämällä tapaamasta kavereita. Sairaalloiseksi mustasukkaisuus muuttuu, jos ei enää saa pitää yhteyttä kavereihin/sukuun ja kaikesta pitäisi tehdä tiliä toiselle.

Itse elin 5 vuotta sairaalloisen mustasukkaisen miehen kanssa ja kiitän onneani, etten lopulta päässyt hengestäni. Onneksi sain voimaa irtaantua moisesta suhteesta, voimia toivotan ap:llekin.

 

[Minni:)]

Tottakai saa ja pitääkin olla omia menoja! Toinen ei saa rajoittaa toisen elämää esim. kieltämällä tapaamasta kavereita. Sairaalloiseksi mustasukkaisuus muuttuu, jos ei enää saa pitää yhteyttä kavereihin/sukuun ja kaikesta pitäisi tehdä tiliä toiselle.

Itse elin 5 vuotta sairaalloisen mustasukkaisen miehen kanssa ja kiitän onneani, etten lopulta päässyt hengestäni. Onneksi sain voimaa irtaantua moisesta suhteesta, voimia toivotan ap:llekin.

Näin se ikävä kyllä on. Sairaalloinen mustasukkaisuus on tietyssä mielessä samanlaista kuin alkoholismi, siitä kärsivän kanssa on todella raskasta elää ja se ei lopu ellei sitä sairastava itse halua siitä toipua ja hae apua ja sitoudu toipumiseen. Usein vielä toisen itsetunto romutetaan maanrakoon. Sellainen ei ole mikään parisuhde vaan alistussuhde.

 

['*']

Kaiken muun jo mainitun lisäksi mustasukkaisuus tuppaa vain pahenemaan ajan kuluessa. Kenenkään terveen ihmisen ei tulisi joutua omassa kodissaan jatkuvan valvonnan alaiseksi, samoin kuin toisen sosiaalisille suhteille tulee antaa tilaa. Toivottavasti tilanne ei ole vielä lähtenyt aivan hallinnasta, etkä esimerkiksi koe väkivaltaa kodissassi. Vaikka mustasukkaisuus on sairasta, siitä harvemmin parannutaan. Voimia ap:lle ja kamat kantoon!

 

[minussako se vika yksin on?]

a) ne sun ystävät on niin nähty
b) olen sanonut sinulle, että ole hyvä, mene, jos ystävät ovat kultaakin kalliimpia
c) en tule koskaan paranemaan ajatuksestani, että sinä et kävele minun ylitseni. sinä osoitit merkkejä siitä, että sinua ja tekemisiäsi on syytä pitää silmällä.

 

[valinta]

Kenenkään ei ole pakko alistua toisen omaisuudeksi. Voihan siinäkin kurjuudessa elää, mutta miksi, kun yksinkin on parempi?

 

["mamma"]

Nuo viimeisenä laittamasi sanat kuullostavat kamalalta Elin itse mustasukkaisessa suhteessa muutaman vuoden... päällepäin olimme täydellinen, koulutettu pariskunta, ja monet ystävämme olivat todella onnellisia että miten me sovimme niin hyvin yhteen.
Mutta ex mieheni mielestä ystäväni olivat huonoa seuraa yms yms.. Ainoastaan kaikki oli silloin hyvin, kun olin kotona laittamassa ruokaa ja siivoamassa. Tein pitkää päivää töissä, jotta saisin jtn elämää arkeeni, koska sieltä kotoakin loppui ne pölyn pyyhintää kaipaavat kaapin taustat jossain vaiheessa.
Väkivalta oli suurena osana suhdetta, ja lomamatkakuvassa minulla onkin musta silmä.. hienot muistot eiffel tornista! :/
Lähdin yhteisestä asunnosta vasta kun jouduin soittamaan poliisit paikalle kun luulin menettäväni henkeni. Vaikka muutin pois, suhde jatkui epämääräisenä.. hän hallitsi minua todella pahasti.. itkin ja rakastin vielä vuoden tuon poismuuton jlk!

Nyt olen päässyt tuosta ihmisestä eroon... VIHDOIN. Olen onnellisesti normaalissa parisuhteessa ja meillä on ihana perhe <3 Jos jotain opin tuosta, niin sen, että arvostan todella arkisia asioita, kuten väkivallattomuutta ja rauhallisuutta! Suhteemme on niin tasapainoinen, että mustasukkaisuutta ei tässä talossa ole näkynyt

 

[Vaimo-Rakas]

Ei sellaisesta tule yhtään mitään. Elämä menee hukkaan.