Johan sitä on odotettukkin! Toissa päivänä metrin matkoja ja vaan jos joku oli vastaanottamassa, nyt kun se nousee seisomaan ja sanon sille et lähe kävelee ni se läks ja men pitkin poikin muksista maahan ja uudelleen ylös, nauraa kikattaa mennessään... Voi juku, kohta tässä saa taas tosissaan alkaa juokseen perässä! Mutta voi kuinka ihanaa!! Oon niiiiin onnellinen! Laitoksella itkua tihersin ettei mun vauva ikinä varmaan kävele kun todettiin molemminpuolinen lonkkaluksaatio, mut nyt se KÄVELEE