V
vierailija
Vieras
Luin eri viestiketjuja joissa tavalla tai toisella väheksyttiin miehen osallistumista tai vastuuta perheessä. Joten aattelin kehua ensimmäisenä omaa miestäni, ihan omassa kultaisessa plingpling ketjussa 
Mieheni on rakkain, paras, ihanin ystävä ja aviomies. Hän on huolehtinut leivän pöytään ennen ja jälkeen lasten syntymän. Minä olen tuonut parhaani mukaan leivän päällyset.
Lasten ollessa pieniä, hän valvoi, antoi minun nukkua, huolehti työn ja välillä minutkin, kun väsyin.
Minä opastin pienen lapsen hoidossa ja sovimme yhdessä miten kasvatamme ihanat lapsemme. Hän teki mitä pyydin lasten suhteen, tiesi pääsevänsä vähemmällä
Varmuuden ja luottamuksen kasvaessa, hän toi omat tapansa ja tiesin lasten pysyvän "hengissä".
Mieheni rakastaa minua ja ennenkaikkea lapsiansa. Hän tekee kaikkensa heidän hyvinvointinsa eteen ja haluaa olla läsnä, ei vieressä.
Mieheni ymmärsi myös miten pienen hetken lapset ovat meidän suojassa ja kuinka aika kiitää. Jos ei ole tässä ja nyt läsnä, saattaa menettää monia arvokkaita hetkiä ja menettää yhteiset muistot. Myös se ylpeyden tunne, kun lapseni oppii isänsä esimerkistä ja hymyilee, se kruunaa hunonkin päivän.
Meillä on ollut myös suuria koitoksia, mutta yhdessä olemme selvinneet. Meidän yhteinen huumori ja elämänasenne on kantanut suurien surujen ja vaikeuksien yli.
Jos olen uupunut, epäillyt tulevaisuutta, on mieheni halannut ja antanut voimaa.
Olen löytänyt kultakimpaleen rinnalleni ja olemme saaneet kultahiput iloksemme. En tiedä mitä olen tehnyt ansaitakseni hänet, mutta olen kiitollinen jokaisesta yhteisestä päivästä. Voin luottaa hänen kykyynsä hoitaa aarteemme, vaikka en olisi huomenna täälä.
Rakkaalleni, ystävälleni, kumppanille, lasteni isälle kiitos
Jatketaan samaan malliin
Mieheni on rakkain, paras, ihanin ystävä ja aviomies. Hän on huolehtinut leivän pöytään ennen ja jälkeen lasten syntymän. Minä olen tuonut parhaani mukaan leivän päällyset.
Lasten ollessa pieniä, hän valvoi, antoi minun nukkua, huolehti työn ja välillä minutkin, kun väsyin.
Minä opastin pienen lapsen hoidossa ja sovimme yhdessä miten kasvatamme ihanat lapsemme. Hän teki mitä pyydin lasten suhteen, tiesi pääsevänsä vähemmällä
Varmuuden ja luottamuksen kasvaessa, hän toi omat tapansa ja tiesin lasten pysyvän "hengissä".Mieheni rakastaa minua ja ennenkaikkea lapsiansa. Hän tekee kaikkensa heidän hyvinvointinsa eteen ja haluaa olla läsnä, ei vieressä.
Mieheni ymmärsi myös miten pienen hetken lapset ovat meidän suojassa ja kuinka aika kiitää. Jos ei ole tässä ja nyt läsnä, saattaa menettää monia arvokkaita hetkiä ja menettää yhteiset muistot. Myös se ylpeyden tunne, kun lapseni oppii isänsä esimerkistä ja hymyilee, se kruunaa hunonkin päivän.
Meillä on ollut myös suuria koitoksia, mutta yhdessä olemme selvinneet. Meidän yhteinen huumori ja elämänasenne on kantanut suurien surujen ja vaikeuksien yli.
Jos olen uupunut, epäillyt tulevaisuutta, on mieheni halannut ja antanut voimaa.
Olen löytänyt kultakimpaleen rinnalleni ja olemme saaneet kultahiput iloksemme. En tiedä mitä olen tehnyt ansaitakseni hänet, mutta olen kiitollinen jokaisesta yhteisestä päivästä. Voin luottaa hänen kykyynsä hoitaa aarteemme, vaikka en olisi huomenna täälä.
Rakkaalleni, ystävälleni, kumppanille, lasteni isälle kiitos
Jatketaan samaan malliin