Mun entinen koulukiusaaja lähetti kirjeen ja pyysi anteeksi

[vieras]

Meillä oli ala- ja yläasteella tyttöjen kesken hirveä valtataistelu. Meitä oli kolme tyttöä, jotka kamppaili sen ''gueen been'' asemasta. Päästessäni korkeimmalle tiputin nämä kaksi muuta täysin sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle. Toisella oli koulussa muutama kaveri, toisella ei yhtään. Ysillä koulu remontoitiin ja oppitunnit pidettiin eri rakennuksissa, tämä tilanne laukesi siihen, ja silloin mua alkoi ihan tosissaan vaivaamaan, kuinka kamala olin ollut. En ollut kuitenkaan tarpeeksi aikuinen pyytääkseni anteeksi.

Toisen asteen opinnoissa tämä yksinäinen tyttö tuli samaan kouluun ja samalle luokalle kuin minäkin. Ekana päivänä ei puhuttu mitään, toisena pyysin hänet kahville läheiseen leipomoon ja pyysin anteeksi. Halusin selvittää koko sotkun, ja niin halusi tämä tyttökin. Taidettiin molemmat itkeätirauttaa, mutta saatiin sovituksi asiat molemmin puolin.

Nykyään tämä tyttö on yksi parhaista kavereistani, johon luotan kuin kiveen ja niin hänkin minuun. Olkaa rohkeita, pyytäkää anteeksi ja opetelkaa myös antamaan anteeksi.

 

[Vieras]

Ehkä voisin antaa anteeksi, jos joku heistä sitä pyytäisi. Mutta luulenpa, että turha minun on sellaista edes odottaa. Minua kiusattiin aikoinaan ala- ja yläaste ja muutama kerta pahoinpideltiin (kuristamista, läpsimistä ja potkimista). Näistä kiusaajat eivät saaneet mitään varsinaista rangaistusta, joutuivat tietysti pyytämään anteeksi opettajan ja vanhempien edessä. Ja seuraavana päivänä kiusaaminen jatkui yhä pahempana. Pelkään vieläkin näitä henkilöitä, heidän takiaan muutin pois kotipaikkakunnalta enkä käy luokkakokouksissa, vaikka minua, ihme kyllä, niihin kutsutaan.

 

[Pete Saarela]

Voi miten ihanaa että pystyit antamaan kiusaajallesi anteeksi! :flower:

EI MISSÄÄN NIMESSÄ! Tämän vuoksi voisin viiltää kiusaajilta kurkut auki!

 

[kuolemakiusaajille]

mikset? kaikki tekee virheitä.. jos tosissaan katuu, niin mikset antaisia anteeksi? joka virhetä ei tietenkään tarvi anteeksi anta mutta helpompi se o itsekin jatkaa kun antaa anteeksi kiusaamisen..

Tajuatko, että kiusaaminen tuhoaa monesti mielenterveyden ja siten koko elämän? Miten tuollainen asia korvataan kun on kyse ainutkertaisesta elämästä? Pyytämällä anteeksi vai? Kiusaajat ei ansaitse elää.

 

[dwr]

ad

Olin siis koulukiusattu luokilla 2-5. Kiusaaminen oli sekä henkistä että fyysistä ja kärsin melkein koko ala-asteen masennuksesta enkä halunnut mennä kouluun. Nyt sitten vuosia myöhemmin entinen koulukiusaajani lähetti minulle kirjeen jossa pyytää anteeksi ja kertoo näkevänsä asiasta vieläkin painajaisia (asia on siis vainonnut häntä). Lähetin hänelle kirjeen takaisin jossa kerroin että annan hänelle anteeksi ja miten hieno asia minusta tuo kirje oli ja se muuttaa täysin mitä hänestä ajattelen. Olimmehan silloin lapsia ja miten hienoa että hän on aikusena niinkin moraalinen että pyytää anteeksi tekosiaan.

Mitä tekisi minun asemassani,olisitko itse antanut anteeksi?

 

["diu"]

EI MISSÄÄN NIMESSÄ! Tämän vuoksi voisin viiltää kiusaajilta kurkut auki!

Eli annat heidän vieläkin vaikuttaa sinuun noin pahasti.
Anteeksianto ei ole kiusaajien hyväksi vaan oman itsesi hyväksi. Katkeruus ja viha vain syövät ihmistä sisältä.

 

[Peyote]

Jotain on tapahtunut tässä välissä, kun olen viimeksi vastannut Rukoilijasirkkana. Tuntuu, että olisin ihan valmis antamaan anteeksi ja olen varmaan jo antanutkin vaikkei ole pyydetty. Vaikka kiusaaminen on kamalaa, niin ei ne kiusaajat sitä ymmärrä, mitä ne tekee. Nekin on vaan lapsia. Kukaan ei ymmärrä, mimmoinen yksinäinen tila se on, kun ei ole hyväksytty muiden silmissä. Mä en aio pitää semmosta tilaa enää mun huoneistossa.

 

[---]

Jotain on tapahtunut tässä välissä, kun olen viimeksi vastannut Rukoilijasirkkana. Tuntuu, että olisin ihan valmis antamaan anteeksi ja olen varmaan jo antanutkin vaikkei ole pyydetty. Vaikka kiusaaminen on kamalaa, niin ei ne kiusaajat sitä ymmärrä, mitä ne tekee. Nekin on vaan lapsia. Kukaan ei ymmärrä, mimmoinen yksinäinen tila se on, kun ei ole hyväksytty muiden silmissä. Mä en aio pitää semmosta tilaa enää mun huoneistossa.

Miksi Hitreliäkin sitten vihataan? Ei sitä ymmärtäny ja hei, muutkin sillon 30-luvulla viel vihas juutalaisia.

 

[....]

Itse varmaan voisin antaa anteeksi jollekin joka on ihan pikkulapsena kiusannut.

Itseäni kiusattiin tosissaan vasta amiksessa, ja sille kusipää-ämmälle en toivo mitään muuta kuin tuskallista ja hidasta kuolemaa. Oli jo ajokortti-ikäinen, ja silti piti olla niin pirunmoinen lehmä muille tytöille.

 

[uppppp]

upppppp