mummon avusta

["niin"]

pakko purkaa. onko muilla tälläsiä mummoja...

eli äitini.

no ensiksi, en ole häntä rasittanut kamalasti lasteni hoidolla. 7 vuoden aikana on kerran ottanut kaikki lapset (jolloin pieninkin oli 3v) yhdeksi yöksi hoitoon.

muutoin sitten isommat olleet noin kaksi yötä vuodessa mummon luona.

satunnaisesti jos on tärkeää menoa minulla saattaa olla meillä tunnin-pari tai minä viedä lapset hänen luokseen hetkeksi...

tänään kysyin olisiko voinut tulla kahden pienemmän seuraksi huomenna meille kahdeksi tuntia koska minulla on isomman kanssa menoa. voisin toki ottaa pienemmät mukaan, mutta päätin kuitenkin kysyä jos äiti tulisi ettei tarvisi pienempien autossa turhaan istua...

äitini vastaus "no voin tulla, mutta mulla olis kyllä omiakin juttuja"

ja AINA. AINA. se vastaus on työn tyylinen kun pyydän jotain. okei, en välttämättä tarvisi hänen apua, silti aina tulee pyydettyä ja kun vastaus on vähän tollanen, että no olis tässä tärkeempiäkin juttuja kuule nyt, mutta tulen sit...

jotenkin korpee, kun sitten tulee itellekki sellanen olo, että no älä tule sitten, tulee kuitenkin ja on vaan olo, että no anteeks kun joudut nyt tuleen ja oleen hetken...

en oikein tiedä miten suhtautua tai ajattelis.

 

["aaa"]

niin :/. Ymmärrän tunteesi. Mun äidillä ollut aina masennusta ym ongelmia joten kun mun lapset on 4v ja 9v, ne ei oo KOSKAAn olleet hoidossa edes päivällä kun koskaan ei tiiä millainen päivä on. Ja polttaa sisällä jne...
No, miehen äiti on osa-aikaeläkkeellä fyysisen sairauden takia. Joka toinen viikko vapaata siis, niin hän sitten juoksee kaikenlaisissa harrastuksissa ja hyväntekeväisyysjutuissa ja on niin kiireinen ettei paljoa apua kysytä. Hän matkustelee myös ulkomailla muuten vain monta kertaa vuodessa :O.
Lapset ovat hänellä yötä ehkä 2-3kertaa/vuosi ja päivällä tulee hoitamaan muutamaksi tunniksi ehkä kerran kuussa tai vähemmän.
Ja muitakaan hoitajia ei ole ollut. Et näillä mennään.
Kyllä mua joskus korpee kun toivois että sais apua useammin ja että vois paremmilla mielin jättää hoitoon. Hän vaan repee joka suuntaan ja toivoisin että jättäis välillä niitä menojaan hiukan vähemmäksi ja keskittyis rakastamiinsa lapsenlapsiin hiukan enempi vielä kun ovat lapsia.
Jos hän tulee käymään, tulee vaan hakeen tai tuomaan jotain, seisoo oven suussa ja sanoo et lähtee kiireellä taas kun tapaa sen ja sen ja menee sinne ja tänne... :/ ja lapset kysyy et miksei mummu jääny?

 

[joooh]

mua siis enempi harmittaa toi sen asenne aina että "joo voin tulla, mutta kun olis sitä ja sitäkin hommaa"

 

[toisin päin]

Joo, todellakaan en halua kaivaa verta kenenkän nenästä. Mutta meillä on ongelma kun äitini päivittäin tunkee meille, jos sanon että on esim. omia menoja, niin suuttuu. Sitten lepytellessä menee hirveästi aikaa. Yökylät hän "varaa" etukäteen, ja sitten lapset menevät isovanhemmille :/

 

["vieras"]

miten itse ajattelisit oman elämän myöhemmin. tai että meneekö sen ajatuksen mukaan sitten kuitenkin? haluaisitko ehkä vaan olla jos mahdollisuus?

 

[heiii]

no sinuna minä kyllä jättäisin avun pyytämisen kokonaan, siis ihan selvästihän hän tuolla ilmaisee, että ei oikeasti haluaisi, vaan tekee sen vaan velvollisuudesta. Hänen sijaan yrittäisin hommata jonkun muun lastenhoitajan niillle ajoille kun on tarvetta (siis maksetun lapsenlikan). jä jäisin odottamaan että äiti itse joskus ilmaisisi haluavansa katsoa lapsia.

meillä minä kyllä aika harvoin pyydän äidin apua lasten hoitoon, vaikka tiedän että ei edes kieltäytyisi, mutta koska ymmärrän että kahden pienen hoito on rankkaa, en halua rasittaa häntä liian usein. Itse hän sitten joskus ehdottaa että mitäs jos lapsi lähtis nyt heille hetkeksi jne ja ilman muuta se sopii aina meille.

toinen mummo sitten taas ei ole kiinnostunut lapsenlapsistaan sen vertaa että tulisi edes pyydettynä vaan vierailemaan tai syntymäpäiville. Eipä sille me mitään voida...itse valintansa tekee.