V
Vieras
Vieras
Heippa!
Mieheni ja minua on ruvennut pänniin jo aikas paljon lapsemme mummin käytös (mieheni äiti).
Hän käy katsomassa poikaamme n.1 kerran kuussa jos sitäkään.
Hän asuu maalla 40 km päässä ja me kaupungissa. Yleensä hänen vierailu tapahtuu sen jälkeen kun hän on eka kiertäny kaikki kaupat ym keskustassa eli kello on jo paljon eli ei hän kauaa kerkiä meillä istumaan.
Monesti pyydetään kylään mut usein hän aina väsyny tai hänellä on menoo mm uimahallille jne.
Mutta kuiteskin hän jaksaa käydä toisen lapsensa lapsia katsomassa n.2-3 vko välein ja he asuu 3oo km päässä!
Niitten kanssa hän käy huvipuistoissa.leikkikentillä,kylpylässä, laivaristeilyllä ja hyvää niin, heillä on taatusti hauskaa kun saa olla mummin kanssa.
Mutta entäs meitin poika..häntä ei vie mummi mihinkään.
Lupailee usein kylläkin ja lähettelee kortteja et kuinka mummi tulee kylään ja sit tehdään sitä tätä jne..
Mutta siihen se sitten jää.
Poika tietenkin mummua aina odottaa..usein ovikellon soidessa juoksee ovelle huutaen MUMMI MUMMI!
ja pettyy sitten ku se ei olekkaan mummi
Melkein kaikki isommat ja kalliimat lelut(autorata,parkkitalo)vaatteet ja kengät jotka pojalemme hankimme, hankii mummi äkkiä myös toisille lapsenlapsille ku pitähän niillä olla samanlaiset vehkeet ja vaatteet ku meitin pojalla!! se pistää joskus niin v....aan! Me ei olla mitenkään suuritulosia joten välillä ärsyttää ku toisille ostettaan kaikki ku itse mietimme jonkin aikaa että onko vara hankkia vaiko ei..
Välillä ollaan mietitty että johtuukohan tämä siitä koko juttu ku poikaamme ei kastettu??
Silloin aikoinamme kun anopille ilmotin et ei kasteta niin hän lopetti puhelun samantien ja ei soittanu 2kk:een.
Välit kuitenkin anoppiin on hyvät.
Ei olla kehdattu ottaa asiaa puheeksi vielä ku ajattelemm että mikä riita siittäkin seuraa...
Vai pitäskö antaa asian olla?
Harmittaa vaan ku poika mummiaan haluais nähdä useammin mutta mummii hyssää vaan serkkuja..
Eihän anoppia voi pakottaa käymään meillä useammin poikaa katsomassa jos hän ei tahdo.
Mitä mieltä muut olette?
Olisko kellään vinkkejä miten vois hienovaraisesti asiasta sanoo
Mieheni ja minua on ruvennut pänniin jo aikas paljon lapsemme mummin käytös (mieheni äiti).
Hän käy katsomassa poikaamme n.1 kerran kuussa jos sitäkään.
Hän asuu maalla 40 km päässä ja me kaupungissa. Yleensä hänen vierailu tapahtuu sen jälkeen kun hän on eka kiertäny kaikki kaupat ym keskustassa eli kello on jo paljon eli ei hän kauaa kerkiä meillä istumaan.
Monesti pyydetään kylään mut usein hän aina väsyny tai hänellä on menoo mm uimahallille jne.
Mutta kuiteskin hän jaksaa käydä toisen lapsensa lapsia katsomassa n.2-3 vko välein ja he asuu 3oo km päässä!
Niitten kanssa hän käy huvipuistoissa.leikkikentillä,kylpylässä, laivaristeilyllä ja hyvää niin, heillä on taatusti hauskaa kun saa olla mummin kanssa.
Mutta entäs meitin poika..häntä ei vie mummi mihinkään.
Lupailee usein kylläkin ja lähettelee kortteja et kuinka mummi tulee kylään ja sit tehdään sitä tätä jne..
Mutta siihen se sitten jää.
Poika tietenkin mummua aina odottaa..usein ovikellon soidessa juoksee ovelle huutaen MUMMI MUMMI!
ja pettyy sitten ku se ei olekkaan mummi
Melkein kaikki isommat ja kalliimat lelut(autorata,parkkitalo)vaatteet ja kengät jotka pojalemme hankimme, hankii mummi äkkiä myös toisille lapsenlapsille ku pitähän niillä olla samanlaiset vehkeet ja vaatteet ku meitin pojalla!! se pistää joskus niin v....aan! Me ei olla mitenkään suuritulosia joten välillä ärsyttää ku toisille ostettaan kaikki ku itse mietimme jonkin aikaa että onko vara hankkia vaiko ei..
Välillä ollaan mietitty että johtuukohan tämä siitä koko juttu ku poikaamme ei kastettu??
Silloin aikoinamme kun anopille ilmotin et ei kasteta niin hän lopetti puhelun samantien ja ei soittanu 2kk:een.
Välit kuitenkin anoppiin on hyvät.
Ei olla kehdattu ottaa asiaa puheeksi vielä ku ajattelemm että mikä riita siittäkin seuraa...
Vai pitäskö antaa asian olla?
Harmittaa vaan ku poika mummiaan haluais nähdä useammin mutta mummii hyssää vaan serkkuja..
Eihän anoppia voi pakottaa käymään meillä useammin poikaa katsomassa jos hän ei tahdo.
Mitä mieltä muut olette?
Olisko kellään vinkkejä miten vois hienovaraisesti asiasta sanoo