Mulla on niiiiiin ikävä olkapäätä!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jankki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

jankki

Vieras
On jotenki ihan kamala olo! Tarvis purkaa sisintä jollekki, itkeä vaan, mutta ei oo ketään, joka jaksais kuunnella. Joka jaksais nostaa ja kantaa ja... kaikkea. On niin ikävä niitä ihmisiä, joita tapasin joskus ennen. Niitä, joille pysty kertoo ihan mitä vaan!!

Onhan mulla tuo mies.... Ja ihan hyvä mies näin muuten onki... Mutta se ei jaksa mua kuunnella. Se ei jaksa mua tukea. Se kyllä kertoo omia murheitaan, omia työkuulumisiaan ym, ja mä niitä kuuntelen, tuen ja lohdutan parhaani mukaan. Välillä ku se on kipeänä, mä hoidan sitä ja autan ja palvelen... Mutta jos mä kerron sille miten mulla on menny kotona lasten kans, se huokasee ja alkaa paasaa miten väsyny se on töitten takia. Ja se hermostuu, ku "sääki aina vaan valitat!" Vaikka oon viime aikoina oikeen yrittäny, etten ois negatiivinen. Ei yhtään jaksa tuo mies kuunnella miten mulla on menny tai mitä mulle oikeesti kuuluu. Niiiiiiin haluaisin välillä oikeesti jollekki kertoa omia kuulumisia ja purkaa pahaa mieltä ja kaikkea. Tuo mies uskoo olevansa joku jätetynnyri, joka joutuu kuuntelemaan ihan kaikkea pskaa vaan. mm... mun kuulumiset on vaan jotain jätettä, pskaa...

Huoh!! Mistä mä saisin jonku... Jonku joka rakastais mua sillonki ku mulla on vaikeaa. Sanoin kerran tolle miehelle, että rakasta mua eniten silloin, ku sitä vähiten ansaitsen! Sillon mä tarvisin syliä, hellyyttä, rakkautta, huomiota ja huolenpitoa... Mutta mies vaan totes, että "....se on niin vaikeaa..."
 

Similar threads

Yhteistyössä