Tsianna
On niitä muitakin ongelmia ihmisillä kuin masennus. Toiset on itsekkäitä, tunteettomia paskiaisia, jotka käyvät vielä nettisivuilla paheksumassa muita ihmisiä. Se vasta on sairasta, sanon minä.
Meinasin olla tähän ketjuun vastaamatta, sillä tää aihe on mulle tosi arka. Ja mä en voi sietää sitä, että kukaan väheksyy toisen ongelmia ja sairautta.
Te jotka ette oo masennusta kokeneet, niin tehkää itsellenne palvelus ja älkää kertoko mielipiteitänne. Masentuneet, niin kun kaikki muutkin psyykehäiriöiset saa niin paljon pas.kaa osaksee ja väheksyntää, vaikka nykyaikana masennuksesta puhutaan ja sen ei pitäisi olla tabu.
Mä tekisin mitä tahansa ettei mulle tulis enää koskaan sairaalloista masennusta eli masennusta sairauksena.
Kun masennus tulee, siihen ei tarvitse olla syytä. Kaikki saattaa olla hyvin- on se kuuluisa perhe, ystäviä ja kaikki muutkin asiat hyvin. Mutta masennus ei katso ulkoisia seikkoja, se lähtee ihmisen sisältä.
Masennuksen iskettyä sille ei voi mitään, että kaikki on hyvin ja pitäsi olla onnellinen.
Nykymaailma antaa jatkuvasti paineita, pitää suoriutua asioista niin kun muutkin, mutta se vaan lisää masentuneen masnnusta- ei voi olla kun muut. Ei jaksa.
Kaikillahan on joskus huonoja ja vielä huonompia päiviä, mutta kun ne huonot päivät jatkuu ja pahentuu entisestään, niin sillon on turha kuvitella että olis töissä tai tekis mitään muutakaan velvollisuudesta.
Sisimmässää vihaa itseään ja haluaa sen kaiken pois, keinolla millä hyvänsä.
Sillon kun mä viiltelin ja luulin löytäneeni hyvän keinon purkaa paha oloa, niin silti kaikki ihmiset jankutti samoja lauseita- "miksi nyt silleen teit, ei nniin pidä tehdä, halusit vaan huomiota, nyt kun lopetat viiltelyn, niin paranet". Eli tein kiten tahansa niin ikinä en kelvannut muille.
ja lääkkeistä ihan lyhyesti. Nykyaikaseen, toisenpolven masennuslääkkeisiin ei jää riippuvaiseksi, sillä usein ne lääkeaineet korvaa niitä aineita, mitkä sairaukden takia ovat vähäiset tai olemattomat elimistössä.
Kaikkea ei voi jäärjellä selittää, vai voiko, "Jaa"?<br><br>
Te jotka ette oo masennusta kokeneet, niin tehkää itsellenne palvelus ja älkää kertoko mielipiteitänne. Masentuneet, niin kun kaikki muutkin psyykehäiriöiset saa niin paljon pas.kaa osaksee ja väheksyntää, vaikka nykyaikana masennuksesta puhutaan ja sen ei pitäisi olla tabu.
Mä tekisin mitä tahansa ettei mulle tulis enää koskaan sairaalloista masennusta eli masennusta sairauksena.
Kun masennus tulee, siihen ei tarvitse olla syytä. Kaikki saattaa olla hyvin- on se kuuluisa perhe, ystäviä ja kaikki muutkin asiat hyvin. Mutta masennus ei katso ulkoisia seikkoja, se lähtee ihmisen sisältä.
Masennuksen iskettyä sille ei voi mitään, että kaikki on hyvin ja pitäsi olla onnellinen.
Nykymaailma antaa jatkuvasti paineita, pitää suoriutua asioista niin kun muutkin, mutta se vaan lisää masentuneen masnnusta- ei voi olla kun muut. Ei jaksa.
Kaikillahan on joskus huonoja ja vielä huonompia päiviä, mutta kun ne huonot päivät jatkuu ja pahentuu entisestään, niin sillon on turha kuvitella että olis töissä tai tekis mitään muutakaan velvollisuudesta.
Sisimmässää vihaa itseään ja haluaa sen kaiken pois, keinolla millä hyvänsä.
Sillon kun mä viiltelin ja luulin löytäneeni hyvän keinon purkaa paha oloa, niin silti kaikki ihmiset jankutti samoja lauseita- "miksi nyt silleen teit, ei nniin pidä tehdä, halusit vaan huomiota, nyt kun lopetat viiltelyn, niin paranet". Eli tein kiten tahansa niin ikinä en kelvannut muille.
ja lääkkeistä ihan lyhyesti. Nykyaikaseen, toisenpolven masennuslääkkeisiin ei jää riippuvaiseksi, sillä usein ne lääkeaineet korvaa niitä aineita, mitkä sairaukden takia ovat vähäiset tai olemattomat elimistössä.
Kaikkea ei voi jäärjellä selittää, vai voiko, "Jaa"?<br><br>
joku vaan
Sinä aloittaja kehuskelet olevasi vahva ihminen jota eivät moiset sairaudet kuten masennus nujerra. Jossain vaiheessa joku kohta elimistöstäsi pettää sinullakin. Sinulle ei todennäköisesti tule masennusta, mutta riippuen sinun perimästäsi ja elintavoistasi voit saada esimerkiksi parkinsonin taudin, sydänkohtauksen tai selkävaivan. Toivottavasti joku vähättelee silloin vaivojasi, se olisi sinulle ihan oikein.
itikka
"On siis olemassa tätä "motivaatio" masennusta, joka valitettavasti tuntuu olevan muotia nykyään, ja sitten on ihan oikeaa masennusta, sairautta, joka vaatii paljon enemmän hoidokseen kuin pelkät hyvänmielentabut.
[/quote]"
itse masennuksesta selvinneenä ajattelisin noin niinku poutapilvi lyhyesti ilmaisi.. itselläni syynä masennukseen oli pitkäaikainen sairaus joka nyttemmin on "hallinnassa", edelleen olemassa mutta pärjään ja se kulkee osana elämää.. eikä vauva-aika ole sen kummemmin masentanut ainakaan vielä vaikka terveys heikkenee vauvan myötä, mutta helpon ja terveen lapsen kanssa jaksaa.
itsekin olen monesti ajatellut että on varmaan paljon "trendimasennusta" , herkutellaan huonolla ololla eikä yritetäkään itse tehdä mitään, juuri tätä motivaation puutetta eikä oikea sairaus joka on aivan eri asia!
[/quote]"
itse masennuksesta selvinneenä ajattelisin noin niinku poutapilvi lyhyesti ilmaisi.. itselläni syynä masennukseen oli pitkäaikainen sairaus joka nyttemmin on "hallinnassa", edelleen olemassa mutta pärjään ja se kulkee osana elämää.. eikä vauva-aika ole sen kummemmin masentanut ainakaan vielä vaikka terveys heikkenee vauvan myötä, mutta helpon ja terveen lapsen kanssa jaksaa.
itsekin olen monesti ajatellut että on varmaan paljon "trendimasennusta" , herkutellaan huonolla ololla eikä yritetäkään itse tehdä mitään, juuri tätä motivaation puutetta eikä oikea sairaus joka on aivan eri asia!
\
Toivon tosissaan,että kirjoittamasi kommentti osuu vielä omaan nilkkaasi ja kunnolla!!!!!!!!!!!! :headwall: :headwall:
Luuletko tosiaan,että kukaan oikeasti haluaa olla masentunut tai joku yleensäkään kykenee näyttelemään sellaista???No,ei todellakaan!!!!!
Itse olen juuri toipumisvaiheessa synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja tiedänkyllä tasantarkkaan,mistä puhun!!Helppo viimeisin vuoteni ei todellakaan ole ollut!!!Mutta enpä siitä tuollaisille ihmisille enempiä kerro,koska eihän masennusta ole olemassakaan!!
VOI #&%?$!*,sanon minä!!!!!!!!Alkuperäinen kirjoittaja 10.06.2006 klo 09:30 jaa kirjoitti:
Toivon tosissaan,että kirjoittamasi kommentti osuu vielä omaan nilkkaasi ja kunnolla!!!!!!!!!!!! :headwall: :headwall:
Luuletko tosiaan,että kukaan oikeasti haluaa olla masentunut tai joku yleensäkään kykenee näyttelemään sellaista???No,ei todellakaan!!!!!
Itse olen juuri toipumisvaiheessa synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja tiedänkyllä tasantarkkaan,mistä puhun!!Helppo viimeisin vuoteni ei todellakaan ole ollut!!!Mutta enpä siitä tuollaisille ihmisille enempiä kerro,koska eihän masennusta ole olemassakaan!!
Kotiäidin uraputkea
Miksi halveksut masentuneita? Meistä kukaan ei voi tietää, kuka meistä masentuu ja koska. Elämässa tapahtuu yhtä ja toista; nuoruuden parisuhde kariutuu, et saa haluamaasi opiskelupaikkaa, opiskelut jäävät kesken, opiskelet monta vuotta ihan väärälle alalle, et saa koulutusta vastaavia töitä tai joudut työttömäksi, lapsesi sairastaa, sinulla on lastenkasvatusongelmia vaikka parhaasi yrität, on suuria vaikeuksia perheen murrosikäisten kanssa, on ongelmia parisuhteessa, puolisosi on alkoholisti tai väkivaltainen, tulee avioero, läheinen sairastaa, läheinen kuolee, itse vanhenet ja koet ikäkriisejä, itse sairastut.
On paljon asioita, joihin et voi itse vaikuttaa. Kaikki meistä eivät synny kultalusikka suussa. En ole koskaan saanut perheen ja suvun tukea elämääni. Olen oppinut pärjäämään elämässä itse, sukulaisilta ei ole tullut mitään apua tai tukea. Päinvastoin, olen joutunut kärsimään ja selvittelemään jopa sukulaistenkin sotkuja! Alkoholi, riidat, erot ja rahan kavallukset eivät mieltä ylennä.
Mieheni suvussa halveksitaan kotiäitejä. Kotiäiti ei ole mieheni suvussa mitään. Vain työssäkäyvät naiset ovat jotain, varsinkin jos naisella on akateeminen koulutus yliopistosta. Ihmisen ihmisarvo mitataan sillä, mikä koulutus sinulla on, miten etenet työelämässä ja paljonko tienaat. Ihmisarvon mittareina ovat iso kahitiilitalo, oma kesämökki, etelänmatkat ja uudehko mersu pihassa. Ammattikoulusta valmistuneet duunarit eivät ole mitään, ammattikorkeakoulututkinto on jo jotain, mutta kunnon ihmiset valmistuvat yliopistosta.
Pakko on sanoa, että kotiäidin mieliala on joskus apea! Miehen suku haukkuu selän takana ja arvostelee laiskaksi ja epäonnistuneeksi. Omien lasten hoito ja kasvatus ei ole mitään. Olen kotiäidin uraputkessa, elämä on arkea, lastenhoitoa, ainaisia kotitöitä, toisten passaamista ja perheen jätesankona oloa.
On paljon asioita, joihin et voi itse vaikuttaa. Kaikki meistä eivät synny kultalusikka suussa. En ole koskaan saanut perheen ja suvun tukea elämääni. Olen oppinut pärjäämään elämässä itse, sukulaisilta ei ole tullut mitään apua tai tukea. Päinvastoin, olen joutunut kärsimään ja selvittelemään jopa sukulaistenkin sotkuja! Alkoholi, riidat, erot ja rahan kavallukset eivät mieltä ylennä.
Mieheni suvussa halveksitaan kotiäitejä. Kotiäiti ei ole mieheni suvussa mitään. Vain työssäkäyvät naiset ovat jotain, varsinkin jos naisella on akateeminen koulutus yliopistosta. Ihmisen ihmisarvo mitataan sillä, mikä koulutus sinulla on, miten etenet työelämässä ja paljonko tienaat. Ihmisarvon mittareina ovat iso kahitiilitalo, oma kesämökki, etelänmatkat ja uudehko mersu pihassa. Ammattikoulusta valmistuneet duunarit eivät ole mitään, ammattikorkeakoulututkinto on jo jotain, mutta kunnon ihmiset valmistuvat yliopistosta.
Pakko on sanoa, että kotiäidin mieliala on joskus apea! Miehen suku haukkuu selän takana ja arvostelee laiskaksi ja epäonnistuneeksi. Omien lasten hoito ja kasvatus ei ole mitään. Olen kotiäidin uraputkessa, elämä on arkea, lastenhoitoa, ainaisia kotitöitä, toisten passaamista ja perheen jätesankona oloa.
JAA
Mitenkähän toi edellinen koski minun, eli aloittajan kirjoitusta?? Minä kirjoitin etten tiedä masennuksesta mitään, enkä tarkoittanut oikeasti masentuneita, vaan MUKA MASENTUNEITA, jotka on "muotimasentuneita", lue kaikki kirjoitukét, ennenku kommentoit.
No ihan selkeä provohan tuo aloitus on... Ei kai kukaan nyt oikeasti ole noin idiootti! \|O
Jos maailmassa on yhtään silmiään ja korviaan pitänyt auki, täydellä järjellä varustettu ihminen ei lauo näppäimistöltään moista sontaa. Eiköhän jokainen sen tiedä että masennus on vakava sairaus, mutta ei tee äidistä yhtään sen huonompaa äitiä kuin masentumattomastakaan.
Tsemppiä kaikille äideille!! :hug:
Ei kai kukaan nyt oikeasti ole noin idiootti! \|O Jos maailmassa on yhtään silmiään ja korviaan pitänyt auki, täydellä järjellä varustettu ihminen ei lauo näppäimistöltään moista sontaa. Eiköhän jokainen sen tiedä että masennus on vakava sairaus, mutta ei tee äidistä yhtään sen huonompaa äitiä kuin masentumattomastakaan.
Tsemppiä kaikille äideille!! :hug:
masentunut
Vaikka toinen yrittääkin provosoida, koen pakoksi vastata, sekä ammattini että masennukseni vuoksi. Ensinnäkin aloin hankkia lapsia ja suunnittelemaan perhettä, vaikka olen jo ennen raskautta ollut masentunut. Rakastan lapsia. Masennus on sairaus, eikä sitä kukaan valitse tai itse itselleen aiheuta. Haluan lapsia, koska rakastan lapsia ja haluan kasvattaa lapsia ja elää heidän kanssaan. Myös masentuneiden äitien lapsista voi kasvaa aivan tarpeeksi hyviä ihmisiä maailmaan. Masennus tarkoittaa usein myös herkkyyttä, mikä voi olla myös herkkyyttä lapsen tarpeiden suhteen. Lisäksi, jos kaikilta masentuneilta naisilta kiellettäisiin lasten tekeminen ja saaminen, taitaisi jäädä liian paljon lapsia tekemättä, koska masennus on hyvin yleinen sairaus nimenomaan nuorilla hedelmöittymisiässä olevilla naisilla. Masennuksesta viis, kyllä elämä voittaa masentuneen aina ennen pitkää. Apua ja hoitoa hakemaan vaan. Ja lapsia tekemään.
tintta
Joo, välillä tuntuu, että ihmiset ylpeilee oikein, kun on masentunut. Kun tos katselin aloituksia, tuli vastaan "aloitinpas masennuslääkkeet!!!" (en lukenut juttua, otsikon vaan) Niin onko ylpeyden aihetta??? Jos mä olisin masentunut, olisin varmasti aivan hissukseen, enkä kailottas ympäri maailmaa, kyllä se sen verran hävettävä asia on!
\
Mä voin kuule kaiottaa sulle ja kaikille muillekkin sen, että syön masennuslääkkeitä ja ilman niitä en olis hengissä, nyt enkä menneisyydessä.
Ihmisillä on jostain syystä todella vaikeaa aloittaa asennuslääke, enkä ihmettele sitä yhtään.
Ja totta kai on ylpeyden aihetta jos aloittaa masennuslääkkeen- silloin hyväksyy sen tosi seikan, ettei pärjää ilman lääkitystä, kun ne ongelmat on ja pysyy söit sitten lääkkeitä tai et. Lääkityksen avulla susta voi tulla terve..
Sun kaltaset ihmiset vois pitää tu.rpaansa vähän pienemällä, ettei tarviis hävetä omia sanomisiaan.
Toivottavasti sun elämä on ruusuilla tanssimista, niin ei tarvii häpeillä elämässä mitään. Hyvä sä!!!!!!!!
Kaikenlaisia i.diootteja maailma onkin pullollaan. :headwall: :headwall: :headwall:
Minkä takia sitä pitää hävetä? Häpeävätkö ihmiset kun aloittavat kipulääkkeen tai kolestterolilääkkeen? Miksi masennuslääkkeitä syövä ihminen o huonompi ja ala-arvoisempi?Alkuperäinen kirjoittaja 26.07.2006 klo 14:16 tintta kirjoitti:
Mä voin kuule kaiottaa sulle ja kaikille muillekkin sen, että syön masennuslääkkeitä ja ilman niitä en olis hengissä, nyt enkä menneisyydessä.
Ihmisillä on jostain syystä todella vaikeaa aloittaa asennuslääke, enkä ihmettele sitä yhtään.
Ja totta kai on ylpeyden aihetta jos aloittaa masennuslääkkeen- silloin hyväksyy sen tosi seikan, ettei pärjää ilman lääkitystä, kun ne ongelmat on ja pysyy söit sitten lääkkeitä tai et. Lääkityksen avulla susta voi tulla terve..
Sun kaltaset ihmiset vois pitää tu.rpaansa vähän pienemällä, ettei tarviis hävetä omia sanomisiaan.
Toivottavasti sun elämä on ruusuilla tanssimista, niin ei tarvii häpeillä elämässä mitään. Hyvä sä!!!!!!!!
Kaikenlaisia i.diootteja maailma onkin pullollaan. :headwall: :headwall: :headwall:
alkuperäiselle
jos mustana olisit kirjoittanut, niin mustunut olisin itsekin. jos ei ole otsaa seisoa väitteensä takana, niin silloin ei kovin syvällisiä viitsi naputella. sulle ymmärrystä ja tietoa jos vakavissas olet :hug: .
jaa
\
Mitä mitä? Suomeksi kiitos! Jos olet lukenut kaikki kirjoitukseni, niin tietäisit että lähinnä tarkoitan muoti masentuneita,(vaikka totta on ettei täällä monta kirjoitusta ole, jotka ei koskisi masennusta tai jotain muuta mielenterveys asioita,eli paljon on..) sellaisia jotka ovat muka masentuneita, mutta eivät oikeasti ole, tiedän monta tapausta.
Alkuperäinen kirjoittaja 29.07.2006 klo 21:24 alkuperäiselle kirjoitti:
Mitä mitä? Suomeksi kiitos! Jos olet lukenut kaikki kirjoitukseni, niin tietäisit että lähinnä tarkoitan muoti masentuneita,(vaikka totta on ettei täällä monta kirjoitusta ole, jotka ei koskisi masennusta tai jotain muuta mielenterveys asioita,eli paljon on..) sellaisia jotka ovat muka masentuneita, mutta eivät oikeasti ole, tiedän monta tapausta.