heippa hei! mä olen espoosta lähtöisin oleva 20v yhden lapsen äiti ja asun tällä hetkellä nokialla avomiehen, tytön(3kk) ja koiran kanssa. me tavattiin miehen kanssa vappuna -03 ja ollaan oltu yhdessä siitä lähtien suhteellisen vaihtelevalla menestyksellä. syksyllä -03 mä jätin mun äidin,siskot,veljen ja kaikki ystävät espooseen ja muutin miehen takia nokialle,koska tämä ilmotti,et jos mä en muuta,niin 'meitä' ei enää ole. en tietenkään halunnu heittää menemään suhteellisen hyvää suhdetta,joten muutin.
nyt viimeiset puoli vuotta me ollaan tapeltu siitä,et muutetaanko espooseen vai ei. mä masennuin todella pahasti reilu vuosi sitten ja lääkärin 'diagnoosi' oli et mulla on koti-ikävä.
onko kenelläkään vastaavia kokemuksia vai onko jollakin sama tilanne meneillään? miten jaksatte paivästä toiseen ja siitä eteen päin? miten ootte selvittäny asiat?
nyt viimeiset puoli vuotta me ollaan tapeltu siitä,et muutetaanko espooseen vai ei. mä masennuin todella pahasti reilu vuosi sitten ja lääkärin 'diagnoosi' oli et mulla on koti-ikävä.
onko kenelläkään vastaavia kokemuksia vai onko jollakin sama tilanne meneillään? miten jaksatte paivästä toiseen ja siitä eteen päin? miten ootte selvittäny asiat?
