Muita, joiden mielestä varattuihin miehiin/naisiin "sekaantuminen" on väärin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tytsi-89
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Tytsi.

Loukkaako se, kun se ei milloinkaan paljastu?


Mistä sitä voi tietää, tuleeko se jotakin kautta esille? Kyllä se on ihan yhtä väärin, vaikka se petetty ei asiasta tietäisikään. Kaikista eniten halveksin pettäjää, joka ei ikinä kerro petoksestaan vaan jatkaa suhdetta ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut..tällöin ei anna sille petetylle osapuolelle mahdollisuutta päättää, haluaako hän jatkaa suhdetta vai ei, itsekästä. Mä haluaisin ehdottomasti tietää, jos mua petettäis.


Ei se ole aina petetyn osapuolen päätettävissä se suhteen jatkuvuus: mä ainakin päätin miehen puolesta, että meidän suhde ei tule etenemään yhtään pidemmälle. Ja nykyinen mies päätti oman vaimokkeensa puolesta, siinä samassa kun teki päätöksen omasta tulevaisuudestaan. Sekä mun silloinen mies, että nykyisen miehen kumppani, olisivat halunneet jättää asiat ennalleen, ja jatkaa yhteiseloa meidän kahden keskinäisestä suhteesta huolimatta.

Voihan se noinkin mennä, mutta sillä petetyllä pitäisi olla oikeus tietää totuus, jotta voisi päättää, haluaako jatkaa suhdetta. Salailutilanteessahan se pettäjä haluaa jatkaa suhdetta, kun ei kerran kerro totuutta.

 
Mä toivon, että oisin itse niin vahva, etten tekis miehelleni koskaan niin pahasti. Mulla on taipumus vaikuttua imartelusta, joten pitää olla tarkkana. :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Minusta ikävin petos olisi juuri sellainen, joka ei tulisi ilmi. Tietysti en TIETÄISI siitä, mutta siellä se silti olisi, se petos. Ilman, että minulle annettaisiin tilaisuutta olla vihainen, olla loukkaantunut ja antaa ehkä anteeksi. En saisi mahdollisuutta valita, miten menetellä.

samoin ajattelen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Tytsi.

Loukkaako se, kun se ei milloinkaan paljastu?


Mistä sitä voi tietää, tuleeko se jotakin kautta esille? Kyllä se on ihan yhtä väärin, vaikka se petetty ei asiasta tietäisikään. Kaikista eniten halveksin pettäjää, joka ei ikinä kerro petoksestaan vaan jatkaa suhdetta ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut..tällöin ei anna sille petetylle osapuolelle mahdollisuutta päättää, haluaako hän jatkaa suhdetta vai ei, itsekästä. Mä haluaisin ehdottomasti tietää, jos mua petettäis.


Ei se ole aina petetyn osapuolen päätettävissä se suhteen jatkuvuus: mä ainakin päätin miehen puolesta, että meidän suhde ei tule etenemään yhtään pidemmälle. Ja nykyinen mies päätti oman vaimokkeensa puolesta, siinä samassa kun teki päätöksen omasta tulevaisuudestaan. Sekä mun silloinen mies, että nykyisen miehen kumppani, olisivat halunneet jättää asiat ennalleen, ja jatkaa yhteiseloa meidän kahden keskinäisestä suhteesta huolimatta.

Voihan se noinkin mennä, mutta sillä petetyllä pitäisi olla oikeus tietää totuus, jotta voisi päättää, haluaako jatkaa suhdetta. Salailutilanteessahan se pettäjä haluaa jatkaa suhdetta, kun ei kerran kerro totuutta.

noh, mun mielestä se tieto siitä että toinen on pettänyt on turha loukkaus jos pettajä haluaa erota... jos taas haluaa jatkaa suhdetta niin silloin toki täytyy pettämisestä kertoa jotta petetty saa itse tehdä ratkaisunsa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mä toivon, että oisin itse niin vahva, etten tekis miehelleni koskaan niin pahasti. Mulla on taipumus vaikuttua imartelusta, joten pitää olla tarkkana. :ashamed:

Kyllä sitä pysyy vahvana, kun miettii, miten paljon on menetettävää :hug: petoksen seurauksena perhe voi hajota jne.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
En tunne ketään, joka antaisi muuten miellyttävälle miehelle pakit sen takia, että mies on sinkku. En siis tunne ketään, joka jahtaa ukkomiehiä.


Mä ainakin olen kuullut, että jotkut ihan tarkoituksella etsivät varattuja miehiä :o.

Mä oon kans kuullut ja vierestä nähnytkin sellasta touhua... Kuulemma jos vokottelun kohde puolisolleen kelpaa, niin miks ei vokottelijallekin. Joillakin taas sit on ihan sellanen ajatus, että varattu ei jää riesaks... Varmistavat siis suhteen kertakäyttösyyden. En tajua moista. Noita ryhmiä edustaa molemmat sukupuolet.

Sit oon kattonu vierestä paria on/off-suhdetta, joissa pistetään riitojen yhteydessä poikki, käydään vieraissa, (ainakin toinen osapuoli) sovitaan ja jatketaan suhdetta, riidellään, erotaan jne. Ihan järetöntä sellanenkin, mut joskus se irti päästäminen / päättäminen on vaan niin tautisen vaikeeta. Jotkut ei uskalla jäädä yksin ja toiset ei osaa päättää haluuko jatkaa suhdetta vai ei. Surullista. Erityisen kurjalta tuntuu loukattujen puolesta.

Ite en sinkkuaikana kiinnostunu varatuista, mut jotkut on melkosen päteviä valehtelemaan. Minkäs teet, jos tyyppi kiinnostaa ja vakuuttaa olevansa vapaa, sit selviääkin toista? Mut siinä vaiheessa mä oon viheltäny pelin poikki, oli sit jotain sutinaa ollu tai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Tytsi.

Loukkaako se, kun se ei milloinkaan paljastu?


Mistä sitä voi tietää, tuleeko se jotakin kautta esille? Kyllä se on ihan yhtä väärin, vaikka se petetty ei asiasta tietäisikään. Kaikista eniten halveksin pettäjää, joka ei ikinä kerro petoksestaan vaan jatkaa suhdetta ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut..tällöin ei anna sille petetylle osapuolelle mahdollisuutta päättää, haluaako hän jatkaa suhdetta vai ei, itsekästä. Mä haluaisin ehdottomasti tietää, jos mua petettäis.


Ei se ole aina petetyn osapuolen päätettävissä se suhteen jatkuvuus: mä ainakin päätin miehen puolesta, että meidän suhde ei tule etenemään yhtään pidemmälle. Ja nykyinen mies päätti oman vaimokkeensa puolesta, siinä samassa kun teki päätöksen omasta tulevaisuudestaan. Sekä mun silloinen mies, että nykyisen miehen kumppani, olisivat halunneet jättää asiat ennalleen, ja jatkaa yhteiseloa meidän kahden keskinäisestä suhteesta huolimatta.

Voihan se noinkin mennä, mutta sillä petetyllä pitäisi olla oikeus tietää totuus, jotta voisi päättää, haluaako jatkaa suhdetta. Salailutilanteessahan se pettäjä haluaa jatkaa suhdetta, kun ei kerran kerro totuutta.

Niin, mä en ole ikinä virallisesti myöntänyt pettäneeni, siis sille osapuolelle, jonka teidän mielestä pitäisi saada tunnustus juuri minulta itseltäni. Mä tiedän, että se tietää anyway, mutta jos kysyisi nyt, kolmen vuoden jälkeen, kieltäisin edelleen. Myöntäisin yhdessä hengailun, mutta en fyysistä kontaktia. Ja silti mä en halunnut jatkaa sitä suhdetta. Ei mulla silti ole pokkaa mennä sanomaan, että paneskelin muuten btw toista, sillä välin kun vietiti viikon poikien kanssa turkissa. Senhän olisi pitänyt paneskella siellä reissullaan, kuinka se näin päin kävi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Minusta ikävin petos olisi juuri sellainen, joka ei tulisi ilmi. Tietysti en TIETÄISI siitä, mutta siellä se silti olisi, se petos. Ilman, että minulle annettaisiin tilaisuutta olla vihainen, olla loukkaantunut ja antaa ehkä anteeksi. En saisi mahdollisuutta valita, miten menetellä.

Juuri näin. Ja inhottavin tilanne on se että suuri osa tuttavapiiristä tietää, mutta kellään ei ole sydäntä mennä sanomaan asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mä toivon, että oisin itse niin vahva, etten tekis miehelleni koskaan niin pahasti. Mulla on taipumus vaikuttua imartelusta, joten pitää olla tarkkana. :ashamed:

Kyllä sitä pysyy vahvana, kun miettii, miten paljon on menetettävää :hug: petoksen seurauksena perhe voi hajota jne.

Mä luulen, että se auttaa, kun tiedostaa sen, mikä itsessä voisi semmoista aiheuttaa. Mulla varmaan se, että ois niin kiva nähdä, että joku muukin tykkäis.
Eli siis rehellisesti sanottuna itsetunnon puute.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja kipinäinensääri:
Eihän sille vittu minkään maha jos toiseen aan ihastuu ihan suunnattomasti. siinä ei lupaa kysellä edes itseltään :headwall:

En tiedän, vitsailetko, mutta mä olen tätä mieltä ihan todella oikeasti.

Tää sellanen asia mistä en ikinä vitsailis, Ikävä kyllä :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja kunnon kinttaat:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Toisaalta mua kyl ehkä ällöttäs tyyppi, joka vehtailee vaimonsa seläntakana, enkä haluis olla mukana semmosessa. Vaikea uskoa, et semmonen mies ois niin ihana, et semmoseen rakastuis. Mutta sitten taas sekin, että rakastuminen on myös kemiallinen reaktio.

tää on mulle se syy miks en toiseks naiseks rupeis,ja se etten itse pystyis sit arvostaan itteeni.Mulle ei syynä ole se että voi kun sen vaimolle tulee pahamieli,joo onhan se tympeetä mut en mä tuntemattomia niin kovasti mieti kumminkaan..

Mut sit jos se oiskin just sen hajunen, että vaan pää sekois. :| No joo, tavallaan, kyllähän semmosia voi nytkin mun tielle tulla ja olen silti uskollinen.

mä oon liian selkeesti neitsytluonne ja tiedän et vaikka kuinka aluksi innostusin jostain miehestä niin tuo ois silti mulle täydellinen turn off.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Minusta ikävin petos olisi juuri sellainen, joka ei tulisi ilmi. Tietysti en TIETÄISI siitä, mutta siellä se silti olisi, se petos. Ilman, että minulle annettaisiin tilaisuutta olla vihainen, olla loukkaantunut ja antaa ehkä anteeksi. En saisi mahdollisuutta valita, miten menetellä.


Jaa-a, nyt täytyy kyllä sanoa etten tiedä kumpi on loppujen lopuksi pahempi, se että tietää vai se ettei olisi saanut tietää.

Jos asia ei olisi koskaan tullut julki, eihän se silloin satuttaisi, mutta en myöskään tietäisi millaisen ihmisen kanssa elän, tai ainakin yritän. :/


 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Minusta ikävin petos olisi juuri sellainen, joka ei tulisi ilmi. Tietysti en TIETÄISI siitä, mutta siellä se silti olisi, se petos. Ilman, että minulle annettaisiin tilaisuutta olla vihainen, olla loukkaantunut ja antaa ehkä anteeksi. En saisi mahdollisuutta valita, miten menetellä.


Jaa-a, nyt täytyy kyllä sanoa etten tiedä kumpi on loppujen lopuksi pahempi, se että tietää vai se ettei olisi saanut tietää.

Jos asia ei olisi koskaan tullut julki, eihän se silloin satuttaisi, mutta en myöskään tietäisi millaisen ihmisen kanssa elän, tai ainakin yritän. :/
Se valhe ja petos ois teidän välissä ja sulla saattas olla ihme olo, ettei kaikki oo kunnossa.

Tai en mä tiedä. Luulen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mä toivon, että oisin itse niin vahva, etten tekis miehelleni koskaan niin pahasti. Mulla on taipumus vaikuttua imartelusta, joten pitää olla tarkkana. :ashamed:

Kyllä sitä pysyy vahvana, kun miettii, miten paljon on menetettävää :hug: petoksen seurauksena perhe voi hajota jne.

Mä luulen, että se auttaa, kun tiedostaa sen, mikä itsessä voisi semmoista aiheuttaa. Mulla varmaan se, että ois niin kiva nähdä, että joku muukin tykkäis.
Eli siis rehellisesti sanottuna itsetunnon puute.

Sulla huono itsetunto? Ihanko oikeesti? :o
Miks ihmeessä?


 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Minusta ikävin petos olisi juuri sellainen, joka ei tulisi ilmi. Tietysti en TIETÄISI siitä, mutta siellä se silti olisi, se petos. Ilman, että minulle annettaisiin tilaisuutta olla vihainen, olla loukkaantunut ja antaa ehkä anteeksi. En saisi mahdollisuutta valita, miten menetellä.


Jaa-a, nyt täytyy kyllä sanoa etten tiedä kumpi on loppujen lopuksi pahempi, se että tietää vai se ettei olisi saanut tietää.

Jos asia ei olisi koskaan tullut julki, eihän se silloin satuttaisi, mutta en myöskään tietäisi millaisen ihmisen kanssa elän, tai ainakin yritän. :/
Se valhe ja petos ois teidän välissä ja sulla saattas olla ihme olo, ettei kaikki oo kunnossa.

Tai en mä tiedä. Luulen.



Niin joo, se olo mikä oli ennenkun kaikki paljastui. Totta, olet aivan oikeassa. :/


 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Minusta ikävin petos olisi juuri sellainen, joka ei tulisi ilmi. Tietysti en TIETÄISI siitä, mutta siellä se silti olisi, se petos. Ilman, että minulle annettaisiin tilaisuutta olla vihainen, olla loukkaantunut ja antaa ehkä anteeksi. En saisi mahdollisuutta valita, miten menetellä.


Jaa-a, nyt täytyy kyllä sanoa etten tiedä kumpi on loppujen lopuksi pahempi, se että tietää vai se ettei olisi saanut tietää.

Jos asia ei olisi koskaan tullut julki, eihän se silloin satuttaisi, mutta en myöskään tietäisi millaisen ihmisen kanssa elän, tai ainakin yritän. :/

musta se just ois pahinpa et selän takana vehtaillaan eikä oo arvostusta puolisoaan sen vertaa et kertoo totuuden,se ois mun ylpeydelle tosi kova kolaus jos sit jostain sais tietää..toisaalta aattelen tän sillee et jos on ollu tietoinen harkittu juttu se pettäminen nin sillon täytyy kertoo mut en tarvi välttämättä tietoa jos on yks "virhe" sattunu,se taas on oman olon parantamiseksi enemmänki jos sellanen pitää kertoo..

en mä tiiä tajuuko tosta sepustuksesta mitää :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mä toivon, että oisin itse niin vahva, etten tekis miehelleni koskaan niin pahasti. Mulla on taipumus vaikuttua imartelusta, joten pitää olla tarkkana. :ashamed:

Kyllä sitä pysyy vahvana, kun miettii, miten paljon on menetettävää :hug: petoksen seurauksena perhe voi hajota jne.

Mä luulen, että se auttaa, kun tiedostaa sen, mikä itsessä voisi semmoista aiheuttaa. Mulla varmaan se, että ois niin kiva nähdä, että joku muukin tykkäis.
Eli siis rehellisesti sanottuna itsetunnon puute.

Sulla huono itsetunto? Ihanko oikeesti? :o
Miks ihmeessä?

En tiedä miksi, mutta ilmeisesti on. Koska tuntuu, että jonkun pitäisi vakuuttaa, etä olen hyväksytty. Mutta samalla tiedän, ettei mikään ulkopuolinen vakuuttelu auta, vaan pitää itse vakuuttaa itsensä. Kyllä moni ihminen on itsestään epävarma suhteessa toisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mä toivon, että oisin itse niin vahva, etten tekis miehelleni koskaan niin pahasti. Mulla on taipumus vaikuttua imartelusta, joten pitää olla tarkkana. :ashamed:

Kyllä sitä pysyy vahvana, kun miettii, miten paljon on menetettävää :hug: petoksen seurauksena perhe voi hajota jne.

Mä luulen, että se auttaa, kun tiedostaa sen, mikä itsessä voisi semmoista aiheuttaa. Mulla varmaan se, että ois niin kiva nähdä, että joku muukin tykkäis.
Eli siis rehellisesti sanottuna itsetunnon puute.

Sulla huono itsetunto? Ihanko oikeesti? :o
Miks ihmeessä?

Tätä mäkin ihmettelen, kaunis, lahjakas ja mukava nainen! :o :) Siinä mielessä sulla on melko hyvä itsetunto, että et ikinä kadehdi ja vähättele täällä muita ja kykenet sanomaan positiivisia asioita sekä itsestä että muista :).

 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Tässä se pointti onkin: mä myönnän tekeväni joskus vääriä ja itsekkäitä tekoja ja myönnän, että se on väärin. Tässä ketjussa kukaan ei tunnu myöntävän, että on väärin olla varattujen kanssa.

Jos sinulta tuntuu tuolta, niin ehkä kannattaisi lukea ketju läpi uudelleen hieman huolellisemmin.


JA. Se mikä sinulta tuntui menevän jotenkin ohi, oli minun mielestäni se, että minä itse koen, että en voisi olla tietoisesti varatun ihmisen kanssa, ja minun on erittäin vaikea uskoa etteikö kiinnostukseni lopahtaisi tilanteessa, jossa kuulisin toisen olevan varattu. Tähän mennessä niin on käynyt aina. Jos haluan olla parisuhteessa, haluan olla nimenomaan parisuhteessa enkä parinkolmentaiuseamman suhteessa. Se on minun valintani.

Mutta silti, siltikin. Minä sanon, että minä elän oman moraalikatsomukseni ja maailmankuvani mukaisesti, ja teen niin siksi että se on oikein minua kohtaan. Eikä siksi, että minun pitäisi miettiä sitä, että miltä se sen pettäjän puolisosta tuntuu. Hänellä, jos ihan suoraan sanotaan, on asiat huonosti jo siinä vaiheessa, kun puoliso haluaa pettää. Luottamus ja luottaminen on minun mielestäni avainasemassa parisuhteissa, ja ihan kaikissa ihmissuhteissa. Jos sitä ei ole, niin onko se nyt sitten niin suojelemisen arvoista ollenkaan?

 

Yhteistyössä