Hyvin voi johtua muustakin. Itselläni oli 25v tilanne, että isä kuoli yllättäen. Piti muuttaa kotiin hysteeristä äitiä hoitamaan. Samalla töissä sain ison kaupan, joka tarkoitti kuukausiksi työpäivän jälkeen konen ottamista mukaan. Yöisin heräilin ja valvoin. Jossain vaiheesa sitten rupesi asiat unohtumaan. Alkoi sillä, etät joka päivä jäi lompakko, kännykä tai avaimet kotiin ja lopulta saatoin unpohtaa ihan laittamiani meilejä. Kävin työterveyslääkärillä ja kuulema unohtaminen yleinen suru/stressireaktio.
Toisaalta suvussni on myös tapaus, jossa 50+ nainen sairastui alzheimer tautiin. Tuossa aikainen diagnoosi olisi ollut todella tärkeä, kun nykyään lääkkeet niin kehittyneet. Meillä tapaus oli 90-l, jolloin vielä ei oikein osattu hoitaa. Olen kuitenkin ollut tukiyhdistyksen toiminnassa mukana ja siitä oppinut, että nykyisin hoidetuna aika eri tauti kuin ennen.
Summa summarum, kyllä tuo kannattaisi selvittää, mistä kyse.