monta lasta, ei turvaverkkoa - toimiiko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietintä päällä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ap:lle sanoisin kyllä että jos kahden kanssa tuntuu vaikealta, ei kannata kolmatta ajatella. Ainakaan ennen kuin sitä turvaverkkoa jostain on löytynyt.

En ylipäätänsä ymmärrä miten joku ajautuu siihen tilaan ettei lähellä ole yhtään sukulaista, tuttavaa, kaveria? Onhan lapsella aina kummit.... ja ne kannattaa valita vaikka naapurista.


Nykyisin moniakaan lapsia ei kasteta, joten lapsilla ei ole kummejakaan. Juuri katsoin tilastoja ja kasteiden määrä on laskenut tosi rajusti. On selvää, että kun nuoret aikuiset eroavat kirkosta, eivät he kastata lapsiaan kirkon jäseniksi. Omassa tuttavapiirissä on nyt syntynyt vähän ajan sisään neljä vauvaa, joista yksi kastettiin ja olen hänen kumminsa. Muilla lapsilla oli nimiäiset. Meidän naapuriin muutti perhe toiselta puolelta Suomea ja heidän sukunsa asui satojen kilometrien päässä. He muuttivat työn perässä. on täysin mahdollista, että asuu paikassa, jossa ei ole ketään läheisiä tai sukulaisia. Tuo perhe ei ole luterilainen vaan eri uskontoa, ja heidän uskonnossaan ei määrätä kummeja. Sanoin kerran, että jos tulee tiukka tilanne, voidaan ottaa lapsi hoitoon, mutta ainakaan vielä eivät ole tulleet kyselemään. Kerran kuitenkin mainitsi, että ei ole hoitajaa, joten sanoin, että meille voi tuoda lapsen äidin lääkärikäynnin ajaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Monien kummien olemassa olon huomaa vain jouluna tai lapsen syntymäpäivänä. Monetkaan eivät osallistu lasten kasvatukseen niin niinkuin kummien kuuluu ja monet eivät välitä edes kummilapsistaan. Näin on käynyt meidän lasten kummien kanssa. Lasten isovanhemmistakaan ei ole apua joten joudumme turvautumaan ulkopuoliseen apuun.
 
täällä kanssa yksi uuteen paikkaan miehen työn perässä muuttanut vauvan äiti. itselläni on neljä sisarusta ja haaveilen itsekin isosta pesueesta, mutta välillä mietin että tyssääkö suunnitelmani todellakin tukiverkon puutteeseen? meillä mummo on innostunut hoitamaan vauvaa, mutta asuu 200 kilsan päässä ja kun tulee meille, laittaa kaappini uuteen järjestykseen vauvan hoidon ohessa, enkä pidä siitä. en siis toivo häneltä neuvoja kotini hoitamiseen, ainostaan apua vauvan hoitamiseen, mutta jos hän tulee meille, niin saan elämänhallinnan infopaketin. kummit asuvat kaukana, kyläilevät kyllä n. 1 krt /kk, mutta haluan heitä itsekin tavata, en siksi aikaa mitään menojani ala järjestelemään.

minun vanhempani ovat tiiviisti töissä vielä ja heiltä en edes apua viitsi kysyä, koska tiedän vastauksen. he viittaavat siihen toiseen mummoon. luonteeltani olen ulospäinsuuntautunut, mutta jostain syystä tämä vauva-aika on haasteellinen aika solmia uusia tuttavuuksia. vaikka käyn kerhoissa, niin en ole ystäviä onnistunut löytämään. tuttuja kyllä tietysti, mutta en sen enempää. kavereillani muilla paikkakunnilla on lapsia ja heidän kanssaan olen yhteydessä melkein päivittäin.

tällä hetkellä suurin haaveeni on saada järjestettyä miehen kanssa aikataulut niin, että saisin aikaa urheiluharrastuksilleni. niistä saan energiaa ja jaksan vauva-arkea paremmin.
 

Yhteistyössä