A
A L
Vieras
Neekeri-sana on yrittänyt pestä kasvojaan muun muassa blogien välityksellä; sana pitäisi kuulemma rehabilitoida salonkikelpoiseksi ilmaisuksi tummasta afrikkalaisesta. Eikun se siis on salonkikelpoinen, punaviherstalinistit ovat vain levittäneet disinformaatiota.
Todellisuudessa neekeri ei kuitenkaan kuulu nykyajan neutraaliin yleiskieleen, ja sitä asiantilaa on mielestäni turha yrittää muuttaa. Voin melkein jopa ymmärtää, että vanhaan termiin liitetty alkukantaisuus on haluttu karistaa, vaikkei sanaan oheisen kuvan tapaan olisikaan liittynyt suoranaista pahantahtoisuutta.
Ensimmäinen tyypillinen argumentti(?) kuuluu, että "sosiaalitantat" vain yhtäkkiä saivat päähänsä tehdä asiallisesta termistä haukkumasanan. Ehkä näin tapahtuikin, mutta mitäs sitten? Olennaista on vain se, että missio onnistui. Nyt kävi näin. Tokihan on varsin ikävää, että sosiaalitantta meni kaatamaan hyvät maidot lattialle, mutta ainakaan minä en sitä maitoa rupea lattialta nuolemaan. Toki sanaa neekeri, kuin myös sanaa pillu, voi käyttää "neutraalisti alkuperäisessä merkityksessä", mutta kieli on yhteisesti sovittu koodisto. Koska siinä koodistossa pillu ja neekeri ovat nykyään alatyylisiä ilmaisuja, ne ovat nykyään alatyylisiä ilmaisuja, mistä seuraa että ne ovat nykyään alatyylisiä ilmaisuja. Näin kieli toimii.
Toinen yleinen väite on, että tilalle ehdotettu musta-termi on huono siksi, koska se kiinnittää huomion ihmisen ihonväriin, eli ulkoisiin tekijöihin. Neekeri-sana ei siis ilmeisesti sitä teekkään.
Lisäksi musta ei kuulemma käy siksikään, että esimerkiksi osa intialaisista (vasemmalla) on joitakin somaleita (oikealla) tummempi-ihoisia. Sana neekeri olisi tällaisen ajatuksenjuoksun perusteella ainut täsmällinen ilmaisu. Kuitenkaan eurooppalaisperäisetkään eivät ole iholtaan valkoisia vaan oranssihkoja, silti heitä kutsutaan valkoisiksi, tai jenkkiläisittäin kaukasoideiksi, vaikka Kaukasia on puoliaasialainen alue. Tätä on sopimusten voima: jos suklaakakku olisi yleisesti hyväksytty neutraali symboli tummille afrikkalaisille, voitaisiin heitä kutsua suklaakakuiksi. Mahdollisesti hieman parempiakin vaihtoehtoja kuitenkin on:
<!--[if !supportLists]-->* <!--[endif]-->Negridiä voinee käyttää täsmällisenä ja tieteellisenä, joskin vanhahtavana määrittelynä, joka ei kyllä mitenkään erinomaisen luontevasti istu baaritiskikeskusteluihin.
* Afrikkalainen assosioitunee automaattisesti Saharan eteläpuolelle. Ongelmana olisi kuitenkin kaksoismerkitys ihmisestä Afrikasta ja Afrikasta ihmisessä, ellei peräti jopa Afrikasta ihmisessä Afrikasta.
* Afro on lyhyt ja sopii etenkin etuliitteenä, toisaalta termiä ei ole käytetty suomessa juuri muuten kuin afroamerikkalaisista puhuttaessa, joten se kalskahtaa herkästi keinotekoiselta.
* Musta on oma suosikkini, de-facto neekeri-sanan jo sanomalehtitasollakin korvannut. Se on ainut kunnolla suomalainen sana, yksinkertaistuksena verrattain looginen, ihmisistä puhuttaessa merkitykseltänsä yksiselitteinen. Jo nyt ymmärrettäneen somaleidenkin kuuluvan ryhmään musta, vaikkei heillä(kään) ole mustaa ihoa - vastaavasti luulen, että intialaiset et al osataan sulkea pois mustista. Jos sekaannusvaaraa muihin tummaihoisiin haluaa kuitenkin välttää, voi käyttää hieman pidempää muotoa musta afrikkalainen, joka tosin alkaa käytettävyydeltään muistuttamaan korrektiuskoneiston kankeuksia tyyliin "afrikkalaistaustainen".
Sana neekeri on siis sittenkin varsin helposti korvattavissa. Mulatti onkin taas hankalampi tapaus - mitä luontevia kiertoilmauksia sille on? Puolijonkunmaalainen mallia puolikongolainen käy, mutta aina ei toisen vanhemman kotimaata tunneta. Yhdysvalloissa "biracial" on yleistynyt PC-terminä, mutta "birasiaalinen" tai "kaksirotuinen" ei kuulosta kuulosta kovin luonnolliselta. Puoliafro? Puolimusta? Harmaa? Mulatti ei ole yhtä latautunut sana kuin neekeri, joten käytettäkööt sitä ainakin toistaiseksi, kun mustan kaltaista luontevaa vaihtoehtoa ei ole.
Kukkaruukusta asiaan palatakseni, kielikonservatiivit voivat minun puolestani käyttää neekeri-sanaa, paitsi tietysti keskenään, myös julkisissa keskusteluissa omalla vastuullaan. Heidän on kuitenkin turha tulla väittämään että "neekerin pillu" olisi asiallinen ilmaisu 2000-luvun suomen kielessä.
Todellisuudessa neekeri ei kuitenkaan kuulu nykyajan neutraaliin yleiskieleen, ja sitä asiantilaa on mielestäni turha yrittää muuttaa. Voin melkein jopa ymmärtää, että vanhaan termiin liitetty alkukantaisuus on haluttu karistaa, vaikkei sanaan oheisen kuvan tapaan olisikaan liittynyt suoranaista pahantahtoisuutta.
Ensimmäinen tyypillinen argumentti(?) kuuluu, että "sosiaalitantat" vain yhtäkkiä saivat päähänsä tehdä asiallisesta termistä haukkumasanan. Ehkä näin tapahtuikin, mutta mitäs sitten? Olennaista on vain se, että missio onnistui. Nyt kävi näin. Tokihan on varsin ikävää, että sosiaalitantta meni kaatamaan hyvät maidot lattialle, mutta ainakaan minä en sitä maitoa rupea lattialta nuolemaan. Toki sanaa neekeri, kuin myös sanaa pillu, voi käyttää "neutraalisti alkuperäisessä merkityksessä", mutta kieli on yhteisesti sovittu koodisto. Koska siinä koodistossa pillu ja neekeri ovat nykyään alatyylisiä ilmaisuja, ne ovat nykyään alatyylisiä ilmaisuja, mistä seuraa että ne ovat nykyään alatyylisiä ilmaisuja. Näin kieli toimii.
Toinen yleinen väite on, että tilalle ehdotettu musta-termi on huono siksi, koska se kiinnittää huomion ihmisen ihonväriin, eli ulkoisiin tekijöihin. Neekeri-sana ei siis ilmeisesti sitä teekkään.
Lisäksi musta ei kuulemma käy siksikään, että esimerkiksi osa intialaisista (vasemmalla) on joitakin somaleita (oikealla) tummempi-ihoisia. Sana neekeri olisi tällaisen ajatuksenjuoksun perusteella ainut täsmällinen ilmaisu. Kuitenkaan eurooppalaisperäisetkään eivät ole iholtaan valkoisia vaan oranssihkoja, silti heitä kutsutaan valkoisiksi, tai jenkkiläisittäin kaukasoideiksi, vaikka Kaukasia on puoliaasialainen alue. Tätä on sopimusten voima: jos suklaakakku olisi yleisesti hyväksytty neutraali symboli tummille afrikkalaisille, voitaisiin heitä kutsua suklaakakuiksi. Mahdollisesti hieman parempiakin vaihtoehtoja kuitenkin on:
<!--[if !supportLists]-->* <!--[endif]-->Negridiä voinee käyttää täsmällisenä ja tieteellisenä, joskin vanhahtavana määrittelynä, joka ei kyllä mitenkään erinomaisen luontevasti istu baaritiskikeskusteluihin.
* Afrikkalainen assosioitunee automaattisesti Saharan eteläpuolelle. Ongelmana olisi kuitenkin kaksoismerkitys ihmisestä Afrikasta ja Afrikasta ihmisessä, ellei peräti jopa Afrikasta ihmisessä Afrikasta.
* Afro on lyhyt ja sopii etenkin etuliitteenä, toisaalta termiä ei ole käytetty suomessa juuri muuten kuin afroamerikkalaisista puhuttaessa, joten se kalskahtaa herkästi keinotekoiselta.
* Musta on oma suosikkini, de-facto neekeri-sanan jo sanomalehtitasollakin korvannut. Se on ainut kunnolla suomalainen sana, yksinkertaistuksena verrattain looginen, ihmisistä puhuttaessa merkitykseltänsä yksiselitteinen. Jo nyt ymmärrettäneen somaleidenkin kuuluvan ryhmään musta, vaikkei heillä(kään) ole mustaa ihoa - vastaavasti luulen, että intialaiset et al osataan sulkea pois mustista. Jos sekaannusvaaraa muihin tummaihoisiin haluaa kuitenkin välttää, voi käyttää hieman pidempää muotoa musta afrikkalainen, joka tosin alkaa käytettävyydeltään muistuttamaan korrektiuskoneiston kankeuksia tyyliin "afrikkalaistaustainen".
Sana neekeri on siis sittenkin varsin helposti korvattavissa. Mulatti onkin taas hankalampi tapaus - mitä luontevia kiertoilmauksia sille on? Puolijonkunmaalainen mallia puolikongolainen käy, mutta aina ei toisen vanhemman kotimaata tunneta. Yhdysvalloissa "biracial" on yleistynyt PC-terminä, mutta "birasiaalinen" tai "kaksirotuinen" ei kuulosta kuulosta kovin luonnolliselta. Puoliafro? Puolimusta? Harmaa? Mulatti ei ole yhtä latautunut sana kuin neekeri, joten käytettäkööt sitä ainakin toistaiseksi, kun mustan kaltaista luontevaa vaihtoehtoa ei ole.
Kukkaruukusta asiaan palatakseni, kielikonservatiivit voivat minun puolestani käyttää neekeri-sanaa, paitsi tietysti keskenään, myös julkisissa keskusteluissa omalla vastuullaan. Heidän on kuitenkin turha tulla väittämään että "neekerin pillu" olisi asiallinen ilmaisu 2000-luvun suomen kielessä.
