Kun olin Nuori Naivi Neitsyt halusin elämääni vaan yhden seksikumppanin. Sen jota oikeasti rakasta ja jonka kanssa seksi on kaunista ja pyhää. Aloin seurustella kun oli 19 vuotias. Rakastuin ja mies (tai no poika) oli minulle hyvä. Rakastelimme, ja veimme toistemme neitsyyden. Seurustelu loppui kuitenkin 4 vuoden jälkeen - me muutuimme.
No minä nostin rimaa, okei, voihan sitä toisenkin kanssa. Kunhan vaan rakastaa. No tuli mies, johon rakastui. Toki sitten rakastelimme. Seksi oli erilaista kuin ensimmäisen kanssa. Oikeastaan huonompaa tai lähinnä tuntuvasti harvempaa. Olimme kuitenkin muuten onnellisia. Kihlauduimme 3 vuoden seurustelun jälkeen. Menimme naimisiin. Seksi - se vähä mitä sitä enää oli, oli lähinnä pakkopulla, miehelle. Toivoin kuitenkin että tilanne muutuisi kun alkaisimme lasta hankkimaan. Seksittömyys satutti minua. Koin olevani tarpeeton, ruma, lihava - vaikka en sitä todella ollut. Mies ei pystynyt seksistä puhumaan. Kun ensimmäisen kerran ajatus lapsesta sitten heräsi - heräsin minäkin. Mies kysyi minulta koska on otollisin aika ja merkkasi sen kalenteriin. EI en tulisi saamaan seksiä yhtään enempään. Vaan pakollisella hetkellä. Se riitti. Lähdin vieraisiin. Ei fiksuin veto. Mutta niin vaan tein. Rakkaus oli ja meni. Erosimme.
Otin kiinni vuosien puutteet. Yhden yön jutut ei ollut minun juttuja. Mutta vakipanot kyllä. Silloin tajusi: MIKSI HEL**vetissä olin asettanut itselleni niin kummallisia rajoja? Kyllä, seksi ollakseen parasta vaatii tunteita. Mutta pelkät tunteet ei todellakaan riitä. Pitää olla myös tietty seksuaalinen kemia jotta paketti toimin. Irtosuhteiden aikana opin omasta seksuaalisuudestanikin paljon kun päästin irti "elokuvien rakastelukohtauksista" Hitto, seksi voi olla panemista, nussimista tai hidasta ja nautikelavaa, ladattuna tunteilla jotka saa sinut itkemään.
Nyt olen naimisissa. Maailman seksikkäimman uroksen kanssa. Jota rakastan enemmän kuin mittän muuta. Meillä on lapset, ihanat sellaiset ja heiltä varastetaan aikaa sekstailulle
kun vaan sopiva sauma osuu. Olemme edelleen, 7 aviovuoden jälkeen kuin vasta rakastuneet. Joskus harrastelemme pikapanoja - jopa kauppareissulla jos lapset jäävät sillä välin mummolaan. Ja toisinaan taas nautimme toisistamme läpi yön rakastellen hitaasti ja nautinnollisesti.
Olenko kevytkenkäinen? Kyllä kai sitten. Silti sanoisin että olen sinut vasta nyt sen todellisen seksuaalisuuteni kanssa. En silloin nuorena "niuhottajana" kun oletin seksin olevan se mitä Amerikan filmiteollisuus meille syytää. Se tuntuu aivopesseen monen.