Toggle sidebar

Monen lapsen perheet, oletteko mietineet miten kustannatte lastenn menot kun ovat isompia? Entä jos tarvitsevat taloudellista apua aikuisina?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pieni perhe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
omista tutuista, itse mukaan lukien, ne joilla on ollut vanhempien pankki kaytossa ovat usein torkeasti hyodyntaneet sita ja polttaneet joskus isotkin vanhempien lapsilleen saastamat rahat vuoden parin sisaan siita kun tayttivat 18. Toisaalta nama joilla tata mahdollisuutta ei ollut ovat itse olleet kesatoissa ym. oppineet ostamaan saastellen ja jarkevasti eika niin etta kaiken on pakko olla merkkia ja muotia. Joten toisinaan voi olla parempi ettei saastoja lapsella ole hirveasti, tai ela ainakaan anna silloin kun on juuri tayttanyt 18
 
Mitä tarkoittaa tuo teini-iän kulutus? Ei varmaankaan ole tarkoitus, että teini kaiken saa. Itse aion opettaa lapsilleni kuukausirahan avulla säästämistä ja jos tuhlaa rahat heti niin loppukuun on sitten ilman. Tällä hetkellä 8v:n kuukausiraha on 10e. Sitten yläasteikäisenä varmaankin 100e. Lapsia on tarkoitus avustaa opinnot loppuun. Aikuisena kuitenkin pitää pärjätä itse. Saa nähdä mikä on oma rahatilanne, kun lapset on teini-iässä. Tällä hetkellä on tiukkaa, kun miehen kanssa opiskellaan. Kaikkea lapset haluaisi, mutta ei ole varaa tai oikeastaan ne haluamiset on tyyliin "mönkijä, mopo" ym. mitä en suostuisi ostaan, vaikka rahaa olisikin. Käsitykseni mukaan ei meidän lapsilta sellaista puutukaan mitä kavereilla on. On siis pyörät, kännykät, pleikkari ym. kuten muillakin.
 
Mulla on nyt vaan yks lapsi, mut vastaan silti. Ehtii se tilanne muuttua... Jossain vaiheessa teen toisen tutkintoni loppuun ja meen takas töihin, mieskin varmaan työllistyy uudestaan vaikka nyt onkin lomautettuna. (Oli töissä sillon ku päätettiin yrittää raskautta ja mä ite opiskelija) Pojalle säästetään rahaa joka kuukaus ja samoin on tarkotus tehdä muitten lasten kohdalla, jos onnistutaan lisää saamaan.

Musta on ihan turhaa jäädä venaamaan hyväpalkkasta työpaikkaa ennen perheen perustamista, jos tuloja on sen verran että pärjää. Nytkin, vaikka mies on lomautettuna ja mä hoitovapaalla, ei o tarvinnu sossun tukiin turvautua. Kasvaessaan lapset alkaa kuluttaa enempi, mut siinä vaiheessa on säästössä rahaa ja voi ottaa sieltä, jos ei muuten o tarpeeks. Isompiin lapsen hankintoihin siis otetaan sieltä joskus, ei aina. Varmasti pystytään tukemaan rahallisesti myös itsenäistymisen jälkeen, vaikka ei porvareita ollakaan... Valintakysymyksiä. :)
 
Siis ei tää ketju voi olla tosi :o
Mitä ihmeen tekemistä sillä lapsi määrällä on lapsen tulevaisuuteen.
Vaikka mulla olis yksi,niin en todellakaan kaikkee antaisi valmiina.Kyllä lapsen tarvii pärjätä omillaan eikä pelkästään vanhempiensa rahapussin kautta.Opettaa lapselle miten selvitään eri elämän vaiheista.
Ei tietienkään pois sulje sitä,että tarvittaessa rahallisestikkin autetaan.
Niin ja se on valinnoista kiinni miten ja millai tekee asiat.
 
No meillä on kolme lasta ja 1-2 voisi vielä hyvin tulla lisää eikä tekisi tiukkaa. Olemme mielestäni ihan keskituloisia, mutta ilmeisesti sitten vaan tarkempia rahan käytön suhteen kun sitä jää nytkin säästöön vaikka maksetaan okt.tä, matkustellaan eikä tarvi senttejä laskea. Lapsista vanhimmalla on jo aika kallis harrastus, mutta siihen kyllä riittää rahaa kun miehellä ja minulla ei pala senttiäkään ilmaan tupakkana tai valu kurkusta alas viinana.

Me olemme ajatelleet miehen kanssa että riittää kun saamme kasvatettua ja koulutettua lapset aikuiseksi ja sitten ovat omillaa tienaamassa elantoaan. Emme siis ajattele, että taloudellisesti olisi meidän asia tukea lapsia vielä kun ovat aikuisia. Mutta todennäköisesti senkin teemme, siinä vaiheessa pitäisi olla asuntolainat ja muut itseltä maksettu joten jäähän sitä enemmän fyffeä plus urakehitys on varmaan sellainen, että tienaa enemmän kuin kaksikymppisenä. Appivanhemmilta tulee aikanaan ihan isokin perintö, ollaan jo puhuttu että se voisi mennä vaikka suoraan lapsille siinä vaiheessa kun ovat perhettä perustamassa ja omia asuntoja ostamassa. Että kitkuttaa ei tarvi meidän(kään) lasten. Emme me perintöä tässä silmät kiiluen odota, mutta fakta on että sitä jossain vaiheessa tulee... menkööt sitten meidän lasten ja lastenlasten hyvinvointiin :)
 
Kyllä minä ainakin olen ollut omillani sen jälkeen kun ammattikoulusta olen lähtenyt, ei ole tullut mieleenkään vanhempien rahoja kysellä. Pankki myöntää lainaa jos sellasta tarvii ja työttäkäyvällä ihmisellä pitää vähän jäädä säästöönkin ennekuin perhettäkään on.
 
Vaikuttaako mahdolliseen opintotukeen, jos lapsella/nuorella on paljon rahaa omalla pankkitilillä? Tietääkseni jos on ns. eläkevakuutus tms, niin sillon on varallisuutta ja se vaikuttaa opintotukeen. Korjatkaa jos olen väärässä. Meilläkin on kyllä säästötili lapsella, mutta ikää on vasta 2v., joten opintotukeen on vielä melkosesti matkaa, mutta tulipahan vaan tommoinenkin mieleen. :)
 
Sanotaanpa näin, että nyt kun omat lapset ovat isoja viimeistään tajuan, että miksi lapsuudessani emme käyneet usein ravintoloissa tai huvipuistoissa, vaikka olisinkin halunnut. Juu ei meilläkään nyt usein käydä, kun ei ole varaa montaa aikuisten annosta tai ranneketta ostaa. Ja lapsilisiä ei todellakaan säästetä, vaan jo 2 vanhinta syö jo kaikkien 5 edestä. Mutta muuten pärjäämme ihan hyvin, kun emme ole lapsia opettaneet saamaan kaikkea haluamaansa. Toivon, että siinä vaiheessa kun 2 pienintäkin ovat jo kouluiässä, olen itse työelämässä mukana ja näin taloudellinen tilanne parempi. Mutta jos pitkäaikaistyöttömäksi jään, niin tiukkaa tulee eikä raha-apua aikuistuville pesästämuuttaville näinollen pysty antamaan.
 
Oma tytär kustantaa omat menonsa aika pitkälle....ostaa huonekalunsa, pyöränsä, tietokoneensa omilla rahoillaan. on aika epätodennäköistä, että tulee tarvitsemaan meiltä rahaa. Mutta jos tarvitsee niin toki vähän pitää auttaa.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa