MÖKÖTTÄVÄ PUOLISO

[Myrtynyt]

Meillä mökötetään jo neljättä päivää.. asia lähti taas kerran ihan turhasta asiasta liikkeelle, olin kavereiden kanssa ulkona la iltana. En olisi ilmeisesti saanut mennä vaikka mies viettikin aikaa kaverinsa aikaa muualla. Olisiko sitten pitänyt istua yksin kotona ainoana vapaana iltana kahteen viikkoon?

Su tuli sitten paska viesti ja koitin soittaa ei vastannut.. laitoin illalla viestine ttä sori. ei vastannut. Sen jälkeen en ole soittanut enkä koittanut ottaa yhteyttä. Nyt neljäs päivä siis ja hankalaa koittaa olla ottamatta yhteyttä. Aiemmin olen aina pommittanut ja koittanut selvittää asiaa, mutta kestää aina tämä mökötys monta päivää ja minusta niin turhista syistä alkaa aina.

Onko teillä vastaavia kokemuksia ja neuvoja kuinka tulisi toimia? Yritän tällä kertaa olla välittämättä, jospa se sieltä ottais yhteyttä kunhan mökötys menee ohi. En vain ole aiemmissa ihmissuhteissani tällaiseen kummallisuuteen törmännyt..

Ai niin.. ja samaisella miehellä on tapana oikein suuttuessaan uhkailla jättämisellä.. mutta konttaa aina takaisin loppupäivästä..pelkää kai että juoksisin toisen syliin, joka ei kyllä ole käynyt mielessänikään...

 

[kljvsdkj]

Kannattaa miettiä tarkkaan, jatkaako tuollaisen mököttäjän kanssa parisuhdetta. Yleensä iän myötä mökötys lisääntyy? Itse olen ollu kolmisenkymmentä vuotta yksissä vastaavan kanssa. Kyllä se omaan mielialaan vaikuttaa, vaikka kuinka tiedän ettei toisen huonotuulisuus ole minun vastuulla. Hiljalleen olen oppinut olemaan välittämättä, enkä alennu lepyttelemään.

Jos olet taipusampi luonteeltasi, menetät ehkä omaa itseäsi toisen mieliksi? Ja sehän ei ole oikein.

 

[Mushe]

Mököttäminen on vallankäyttöä. Se ei suinkaan ole sitä, että mököttäjällä olisi "paha mieli" tai jotain muuta inhimillistä, vaan mököttäjä haluaa sinun huomiosi, ajatuksesi, huolesi ja ajatuksesi käännettyä ja pidettyä itsessään. Ei muuta.

Että mököttäjän suhteissa tilanne laukeasisi,pitää tämän loukannen osapuolen yrittää kysellä, hyvitellä, pyydellä anteeksi useita kertoja ja eri tavoin, ennenkuin mököttäjä armollisesti lauhtuu ja kaikki on mukamas taa ihan hyvin. Tosin vain siihen saakka, kun alistuva osapuoli taas jostain mikroskooppisesta syystä jotenkin loukkaa mököttäjää.

Murjottajat ovat yleensä oppineet kotoaan tämän sadistisen käyttäytymiskoodin perheen ihmissuhteissa. Murjottaja ei pysty eikä varmaan osaakaan puhua siitä, miltä hänestä tuntuu tai osaa esim. sinun tapauksessasi edes keskustella tämän illan tapahtumista.

Vallankäyttöä on mielestäni sekin, että mies murjottaa, koska sinä olet ollut ulkona, ja ilmeisesti ihan omin lupinensi! Voi kauhia sentään.

Seurustelin kerran erään taitavan murjottajan kanssa. Hän verhosi mökötyksensä mukamas "olen pahoittanut mieleni"-verhon taakse, vaikka kysymyksesä ei ollut mitään muuta kuin vallankäyttö minuun. Keskustelimme suhteen alussa jotain yleistä tyyliin, että mitä tekisi jos loukkaantuisi tai suuttuisi toiselle. Tämä pässi sanoi, että mulle "että kyllä sä sitten huomaat mun käytöksestä, jotain jotain on tapahtunut". Minä siihen ,että mitä ihmettä??!! Meinaatko tosiaan, että mun pitää ruveta arpomaan jostain sun huokailuista ja yksisanaisista lauseenmuodostuksista, että jotain on vissiin tapahtunut. Että sittenkö mun pitää alkaa utelemaan ja kaivelemaan, että MITÄ on tapahtunut ja miten mä saisin pyydettyä anteeksi?? Juu ei, nou vei.

Ystävätär oli minua pidempää samanlaisen pölön kanssa yhdessä. Mykkäkoulut kestivät päiviä. Kun ystävättärein yritti anella (??) paskapäistä ukkoaan kertomaan, että mitä hän on tehnyt, kun mies pitää mykkäkoulua päiväkaupalla, loihe herra siihen sanomaan, että " se sun pitää kyllä pystyä itse päättelemään, hän ei ala kertomaan". Että semmonen tarina. Ystävätär jauhettiin siinä suhteessa ihan palasiksi eikä tosiaan jäänyt entisestä iloisesta itseluottamuksesta mitään jäljelle.

Suosittelen jättämään mieheskaltaisen murjottajan ihan ittekseen mullottamaan. Ei tarvi sun ottaa mitään yhteyttä ollenkaan. Jos jäät kattomaan, että kuinka kauan kestää, että mies ottaa itte yheyttä, niin voit yllättyä kuinka kauan menee. Ylpeys ei anna periksi, eikä sillä sitten oikeesti olekaan tunteita sua kohtaan niin paljon, että voisi taipua ja ottaa sinuun yhteyttä. Mietittävää sullekin, että mitä suhteessa sinua kannustavaa ja kivaa on tiedossa ylipäätään, jos marssijärjestys on jo nyt teillä tuollainen.

 

[isotisät]

Muistan ajan kun aloin seurustella vaimoni kaa, kyllä sitä mökötettiin vitun pienistä asioista. Nyt 30v. myöhemmin se tapa on takana, ei vaan viitsi mökötellä enää
Jos jaksat odottaa niin näin teillekkin todennäköisesti tulee käymään.

 

[Sivupersoona]

Tuli tuosta mököttämisestä mieleen, jospa se onkin vaan taito vaieta eikä aloittaa riitely.

 

[Yksi mörökölli]

Ja tässä vielä yksi teoria mökötyksestä...

Mökötys voi hyvinkin olla vallankäyttöä, kuten Mushu totesi. Ehkä vielä narsistisen persoonallisuuden ominta toimintatapaa. Tai sitten se voi olla juuri sitä kyvyttömyyttä omien tunteiden ilmaisemiseen.

Alkoholistiperheessä kasvaneena omat tunteet oli pakko pitää omana tietonaan. Ainoa, joka sai näyttää tunteitaan niin hyvässä kuin pahassakin oli tietenkin alkoholisti itse...muut yrittivät kusisukassa pitää alkkiksen tyytyväisenä, jotta perherauha ja oma henkikulta olisi säilynyt. Jos täysi-ikäiseksi asti kasvaa sellaisessa ympäristössä, omien tunteiden tukahdutus on aika totaalista, ettei vaan keikuttaisi venettä omassakaan parisuhteessa. Sitä ei vaan sen toisen "terveen" osapuolen kanssa ymmärrä, että lapsuudessa opittu malli on parisuhteen kannalta aika katastrofaalinen.

Valitset itse kestätkö mököttäjää vai jatkatko matkaasi.