Sitoutumiskammoinen vs Ripustautunut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hämmentynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hämmentynyt

Vieras
Mitäpä olette mieltä näistä;

Mies A; Olimme yhdessä vain muutamia kuukausia. Tämä oli aivan ihanaa aikaa. Ymmärsimme toisiamme, meillä oli paljon yhteistä. Tulimme toistemme ystävien kanssa toimeen. Kävelimme ja juttelimme ja suunnittelimme että voisimme sopivan ajan tullen ostaa yhteisen talon jota laittaa ja lapsistakin juttelimme.

Kuitenkin yhtäkkiä mies meni aivan kummalliseksi, hän ei puhunut minulle kun menin hänen luokseen, en saanut häntä sanomaan sanaakaan kun yritin rauhallisesti ja ystävällisesti kysyä tältä mikä nyt on. Puhelimeensa hän ei vastannut lähdettyäni kuin vasta monen turhan yrityksen jälkeen. Lopulta kun hän vastasi ja kysyin mikä hänellä oli, hän sanoi vain ettei enää tahdo olla kanssani, muuta selitystä hän ei antanut. Hän kuitenkin aloitteestaan sanoi haluavansa olla ystävä, koska olen kuulemma mukava jne. Muutaman kerran kun näimme ystävinä, tämä mies itki ja sanoi että haluaisi olla kanssani mutta ero sattuisi liikaa pidemmän ajan kuluttua. Hän sanoi että jos olisimme esimerkiksi 7 vuotta yhdessä ja tulisi ero niin se olisi molemmille liian kipeää. Tämän ajan hän oli ollut exänsä kanssa yhdessä, josta sain kuulla melkein jokaisen kerran kun olin hänen kanssaan, pelkästään pahaa. Tämä ex oli ollut täysi kahjo, hakannut miestä jne, käyttänyt tätä rahallisesti hyväkseen.

Liiaksi lähennyttyään kanssani 'ystävänä' mies veti takapakkia, koitti saada minua kauemmas olemalla hyvin ilkeä. Minä en koittanut väkisin pitää yhteyttä häneen, mutta aina välillä lähetin jonkin ystävällisen viestin, koska tiedän että syy eroomme on ehkä jonkinlainen 'trauma' exästään ja pelko siitä että teen samalla lailla.

Nyt lähes parin vuoden jälkeen mies on alkanut pitää yhteyttä minuun enemmän omasta aloitteestaan. Aina kun näemme kehuu miten mukava olen ja jaksan häntä katsoa ja kuunnella. Vaatii jopa jäämään yöksi nykyään. En vain tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, onko toivoa että minua ei joskus rinnastettaisi tähän exään, vai olisiko tämä "haamu" aina elämässämme mukana jos vielä lähentyisimme?

Mies B) Tapasimme ystäviemme kautta ja ihastuimme heti. Viikon ajan ehdimme nähdä toisiamme ja mies oli luonani jatkuvasti, kirjoitti viestejä ja soitteli. Meilläkin oli hyvin paljon yhteistä, molemmat totesivat että sen toisen seurassa on niin helppoa olla, ja helppoa luottaa toiseen. Hän sanoi että minä olen ihminen jonka hän haluaisi..

Kuitenkin tämä mies ilmoitti eräänä iltana että hän ja hänen entisensä ovat päättäneet koittaa taas kerran (kolmannen kerran) yhdessä. Nainen on tätä miestä 8 vuotta vanhempi, on ostanut mieheltä kysymättä talon jossa hän asui jo toisen miehen kanssa näiden erottua,tämä tapahtui noin kuukausi ennen kuin me tapasimme. Nainen soitteli miehelle ja laittoi viestejä jatkuvasti ja nämä yhteydenotot vain lisääntyivät kun nainen sai vihiä että miehellä voisi olla toinen jo. Nainen ei kuitenkaan tahdo tätä miestä vielä luokseen, vaan oli ilmoittanut että haluaa koittaa nyt millaista on olla yksin (sinkku?) koska ei tätä ole kokenut ennen. Mies kilttinä suostuu odottamaan. Pitääkö tämä nainen miestä vain leikkikalunaan, kiltti hellä poikanen joka asuu omillaan kun nainen tahtoo pitää hauskaa muiden kanssa ja kun muita ei ole niin ottaa taas tämän luokseen hetkeksi ja hylkää kuin rukkasen, pitää vain talutusnuorassaan viesteillään ja puheluillaan?

Esimerkki A siis exäni, jonka suhteen menetin jo toivoni ja osasin jo suhtautua häneen pelkkänä ystävänä ja esimerkki B mies jonka kanssa olisin tahtonut yrittää, ja jättää exäni lähentymiset omaan arvoonsa. Mutta onko näistä kummastakaan kunnolliseen parisuhteeseen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hämmentynyt:
Esimerkki A siis exäni, jonka suhteen menetin jo toivoni ja osasin jo suhtautua häneen pelkkänä ystävänä ja esimerkki B mies jonka kanssa olisin tahtonut yrittää, ja jättää exäni lähentymiset omaan arvoonsa. Mutta onko näistä kummastakaan kunnolliseen parisuhteeseen?

Ei kummastakaan ole sinulle kumppaniksi, koska kumpikaan ei ole käsitellyt menneisyyttään ja päässyt siitä eteenpäin. Etsi seuraavalla kerralla vapaa mies, jolla ei ole eroprosessi kesken, jos et halua olla pelkkä lohduttaja ja terapeutti. Vai onko sinulla itselläsi jokin syy hakeutua sitoutumiskyvyttömien seuraa, onko itselläsi jotain prosessoimatta?

 
Alkuperäinen kirjoittaja uusi mies:
Alkuperäinen kirjoittaja Hämmentynyt:
Esimerkki A siis exäni, jonka suhteen menetin jo toivoni ja osasin jo suhtautua häneen pelkkänä ystävänä ja esimerkki B mies jonka kanssa olisin tahtonut yrittää, ja jättää exäni lähentymiset omaan arvoonsa. Mutta onko näistä kummastakaan kunnolliseen parisuhteeseen?

Ei kummastakaan ole sinulle kumppaniksi, koska kumpikaan ei ole käsitellyt menneisyyttään ja päässyt siitä eteenpäin. Etsi seuraavalla kerralla vapaa mies, jolla ei ole eroprosessi kesken, jos et halua olla pelkkä lohduttaja ja terapeutti. Vai onko sinulla itselläsi jokin syy hakeutua sitoutumiskyvyttömien seuraa, onko itselläsi jotain prosessoimatta?

Tavatessani heidät, molemmat olivat "vapaita". Luurangot kaapista löytyivät vasta tutustuessamme paremmin, kummallakaan ei lukenut vaikkapa otsassa "eroprosessi käsittelemättä" Ja tämä ensimmäinen oli ollut jo kauan sinkku, mutta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hämmentynyt:
Tavatessani heidät, molemmat olivat "vapaita". Luurangot kaapista löytyivät vasta tutustuessamme paremmin, kummallakaan ei lukenut vaikkapa otsassa "eroprosessi käsittelemättä" Ja tämä ensimmäinen oli ollut jo kauan sinkku, mutta..

Olet nyt monia kokemuksia viisaampi, joten ei kannata enää haikailla kyseisten miesten seuraan, vai mitä? Ehkä nyt huomaat jo aiemmassa vaiheessa tutustuessasi uusiin miehiin keskeneräisen eroprosessin tunnusmerkkejä.
 
Sinänsä ei kumpainenkaan kiinnosta enää siltä kannalta kun tietää ettei heistä ole tätä asiaa käsittelemään. Harmittaa vain molempien kohtalo, molemmat kivannäköisiä ja fiksuja, kilttejä miehiä. Kumpikin edustaa miesmallia jollaisen kanssa mielelläni perhettäni joskus alkaisin perustamaan. Ehkäpä pidän nämä kaksi hyvinä ystävinä, katson kuinka toinen surkuttelee yksinäisyyttään ja toista pyörittelee tämä nainen kuten tahtoo.. Ehkäpä se oikea minullekin joskus kohdalle kävelee.

Ovatko naiset oikeasti niin julmia, että saavat miehistä moisia?
 
Kummallisia miehiä täytyy sanoa, jos jämäkkyyttä ja selkärankaa löytyy, niin miestä ei pompotella. Helppoahan se on syy vierittää entisen naisen tai naisten kontolle. Silloin ei tarvitse tehdä itse mitään päätöksiä.
Pikku satuilua ja säälipisteiden keräämistä.
Ovatko miehet niin julmia, että saavat naisista moisia..
 
Ihan ekaksi sanoisin, että kolikolla tuppaa olemaan kaksi puolta. Mä en usko, että yhden henkilön todistus eksästään on koko totuus.

Nämä esimerkkimiehet ovat olleet keskeneräisiä. Etkä sinäkään ole täydellinen (kukapa olisi - ja kukapa sellaista kestäisi).

Älä jää roikkumaan ystävyyteen, jos olet halunnut enemmän. Huulipunaa nassuun ja näytä, mitä ovat menettäneet. Hyvä syrän huoraks saattaa, sanovat kauhavalaiset.
 
Niin se on, että tietyt yksilöt eivät pääse eksistään yli, ja taisit olla kummallekkin vain jonkinlainen laastarisuhde. Kokemusta on tuollaisista aika paljonkin, valitettavasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niimpä.:
Niin se on, että tietyt yksilöt eivät pääse eksistään yli, ja taisit olla kummallekkin vain jonkinlainen laastarisuhde. Kokemusta on tuollaisista aika paljonkin, valitettavasti.

Tästä ensimmäisestä oli aikaa niin paljon etten edes ajatellut että voisi olla jokin ex haamuilemassa. Alkuun tästä ei puhuttu mitään, mutta kun tutustuttiin niin paljon muusta sitten enää kuullutkaan. "se mun ex-muija.." Annoin alkuun takaisin samalla mitalla ja vedin kehiin aina oman exäni ja tarinani tästä, jolloin sain kuulla että "Aina sä vaan puhut exästäs!!" Lopetin tämän kyllä mielelläni koska siinä ihmisessä en halua roikkua ajatuksellakaan ;)

Mutta nähtävästi olin jonkinlainen psykologin korvike jolle puhua. Mutta en vieläkään tiedä roikkuiko tämä mies tässä exässään vai oliko tästä jäänyt jonkinlainen "trauma", puheissaan aina kertoi miten tämä nainen sai raivokohtauksia ja tuli päälle ja toisaalta oli laiska ja saamaton viinadiileri... huh.. '-.- Vähän ennen eroamme sain kuulla odottaessani vastausta työnhakuni suhteen että "vieläkö sä kauan meinaat odottaa sitä työtä? Mä en ainakaan odota enää kauan, tein sen virheen jo ex-muijani kanssa.." Kun sain töitä erottuamme, mies alkoi pitämään enemmän yhteyttä ja kehui "saavutustani" ym. Onko tällä vaan pelko joutua elättämään minut tai nainen ylipäätään? Pari vuotta on nyt mennyt eikä miehellä ole vieläkään uutta naista, vaikka kelpaisi varmasti monelle.

Tämän toisen suhteen ei ollut niinkään yllätyksiä. Heti tavatessamme hän sanoi että hän ei tiedä onko valmis uuteen suhteeseen kun on niin vähän aikaa erosta. Ja kun tämä ex sitten lähetteli viestejään ja soitteli jatkuvasti saadessaan vihiä että miehellä voisi olla joku uusi menossa niin asia oli aika selvä, miehen kadotessa kylpyhuoneeseen piiloon puhumaan tämän exänsä kanssa puhelimessa.

En vain ymmärrä miksi sellainenkin mies suostuu moiseen naisen suunnalta. Nainen viettää sinkkuelämäänsä ja mies odottelee milloin saa palata tänne "yhteiseen" kotiin. Taas hetken viihteeksi, kunnes taas heitetään pihalle. Pysyy näkymättömässä talutusnuorassaan pelkillä puheluilla ja viesteillä. En tiedä pitäisikö tällaista tapausta sääliä vai pitäisikö moiselle nauraa.
 

Yhteistyössä