Mokasin

[joyless.-]

Päivät vaan kuluu, eikä miehestä kuulu mitään. Lauantaina mokasin tosi pahasti alkoholin vaikutuksen alaisena, en pettänyt, mutta haukuin miestä ja loukkasin ihan ilman mitään syytä. Meillä ei ole ollut oikeastaan mitään riitoja ennen sitä. Mies näki siis minusta sellaisen puolen mitä ei ole koskaan viimeisen puolen vuoden aikana nähnyt.

No, sitä vain ajattelin, että kun mies pyysi aikaa, ja olen antanutkin sitä (tietenkin on vasta muutama päivä kulunut) ja olen kyllä laittanut anteeksipyynnöt jne. Niin mitä enemmän aikaa kuluu onkohan sitä epätodennäköisempää että hän koskaan antaa anteeksi..? Epätietoisuus tuntuu jotenkin pahimmalta, mutta haluan antaa aikaa, jos hän haluaa miettiä rauhassa mitä tekee.. Onko vastaavia kokemuksia? Olen kyllä myöntänyt ja ottanut vastuuni asiasta, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

 

[JJ]

Tuskin ottaa enää yhteyttä...

 

[ymmärrys]

Päivät vaan kuluu, eikä miehestä kuulu mitään. Lauantaina mokasin tosi pahasti alkoholin vaikutuksen alaisena, en pettänyt, mutta haukuin miestä ja loukkasin ihan ilman mitään syytä. Meillä ei ole ollut oikeastaan mitään riitoja ennen sitä. Mies näki siis minusta sellaisen puolen mitä ei ole koskaan viimeisen puolen vuoden aikana nähnyt.

No, sitä vain ajattelin, että kun mies pyysi aikaa, ja olen antanutkin sitä (tietenkin on vasta muutama päivä kulunut) ja olen kyllä laittanut anteeksipyynnöt jne. Niin mitä enemmän aikaa kuluu onkohan sitä epätodennäköisempää että hän koskaan antaa anteeksi..? Epätietoisuus tuntuu jotenkin pahimmalta, mutta haluan antaa aikaa, jos hän haluaa miettiä rauhassa mitä tekee.. Onko vastaavia kokemuksia? Olen kyllä myöntänyt ja ottanut vastuuni asiasta, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Voisin kuvitella että jos osuit loukkauksessasi niin syvälle niin eipä unohda. Olen muuten nainen mutta jos minua loukkaa mies tai nainen syvästi. Muistan sen ja kyseiseen ihmiseen mielenkiinto häviää kuin ilma pallosta. Näin on varmaan tässä tapauksessa käynyt. Tehtyä ei saa tekemättömäksi niin kuin totesit.

 

[joyless.-]

Ymmärrän. Mutta eikö silloin rakkaus ole ehdollista? Että niin kauan kun menee hyvin, rakastaa ja suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta mutta mokaa ei anneta anteeksi? Kai se näin sitten on. Loukkasin varmasti tosi pahasti.. Meillä on kuitenkin mennyt niin hyvin, että minusta jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Pakko kuitenkin vielä nähdä, koska meillä on toisemme avaimet jne.

 

[Perketti]

Ymmärrän. Mutta eikö silloin rakkaus ole ehdollista? Että niin kauan kun menee hyvin, rakastaa ja suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta mutta mokaa ei anneta anteeksi? Kai se näin sitten on. Loukkasin varmasti tosi pahasti.. Meillä on kuitenkin mennyt niin hyvin, että minusta jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Pakko kuitenkin vielä nähdä, koska meillä on toisemme avaimet jne.

Mitä sä sitten hänelle sanoit? Tämä naisten avautuminen kännissä on tosi yleistä. Itse yhtään katsele semmosta, mutta kaverit katsoo ja tekee oikein pahaa nähdä semmosta. Kännissä ei ikinä saa riidellä. Se on niin väärä aika alkaa setvimään mitään.

Nyt suosittelen että menet itseesi ihan oikeasti ja lakkaat syyttämästä poikaystävääsi tai julmaa maailmaa kun et saa käyttäytyä miten huvittaa.

 

[Kokemus-K]

Ymmärrän. Mutta eikö silloin rakkaus ole ehdollista? Että niin kauan kun menee hyvin, rakastaa ja suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta mutta mokaa ei anneta anteeksi? Kai se näin sitten on. Loukkasin varmasti tosi pahasti.. Meillä on kuitenkin mennyt niin hyvin, että minusta jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Pakko kuitenkin vielä nähdä, koska meillä on toisemme avaimet jne.

Tietämättä sen tarkemmin, millä tavalla loukkasit, luulen että se oli jotain sellaista joka osui pahemmin kuin ihan vain tavallinen loukkaus. Siis jotain sellaista jotä hän jostain syystä uskoo sinun oikeasti tarkoittaneen ja ajatelleen vaikka oletkin pyytänyt anteeksi. Siis vähän kärjistettynä jos sanot että "olet tosi tyhmä", sen voi antaa anteeksi koska tuollaista nyt sanotaan. Mutta jos sanot "olen aina pitänyt sinua vähän yksinkertaisena", hän voi alkaa kyseenalaistaa koko suhteenne perustan koska ei enää usko että olet koskaan oikeasti kunnioittanut häntä ja pitänyt sinulle sopivana ja tasaveroisena.

Rakkaus voi oloppua jos siihen loppuu usko. Usko siihen että toinen kunnioittaa ja hyväksyy sellaisena kuin on.

 

[Karreeni]

Ymmärrän. Mutta eikö silloin rakkaus ole ehdollista? Että niin kauan kun menee hyvin, rakastaa ja suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta mutta mokaa ei anneta anteeksi? Kai se näin sitten on. Loukkasin varmasti tosi pahasti.. Meillä on kuitenkin mennyt niin hyvin, että minusta jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Pakko kuitenkin vielä nähdä, koska meillä on toisemme avaimet jne.

Minusta kyse ei ole rakkauden ehdollisuudesta. Vaan jos avauduit kaverille kunnolla, ja pistit pitkäteräisellä puukolla kaikkein kipeimpiin paikkoihin, niin...samassa tilanteessa kokisin, etten ollutkaan tuntenut minut haukkunutta ihmistä lainkaan, enkä ollut arvannut että hän
a) kykenee tuon kaliiberin satuttamiseen saati
b) haluaa satuttaa rakastaan noin
Joutuisin tosissani miettimään haluanko olla moiseen kykenevän ihmisen kanssa.

Ellei sitten juu ehdolliseksi rakkaudeksi katsota sitä, että pitäähän toisen saada olla ihan millainen hirviö tahansa, jos on kännissä, jos siltä tuntuu, tai vaikka jos toinen on niinku ollu tosi ärsyttävä. Ei sitä toista saa silti vähempää rakastaa!

 

[.Alkuperäinen.]

Kiitos vastauksista ja mielipiteistä. Itse ehkä koen jotenkin niin että rakastan niin ehdottomasti, että rakkaus ei lopu noin vain, mutta tajuan nyt ainakin, että kyllä se rakkaus voi loppua jos kaikki murenee hetkessä, tajuaa ettei tunnekaan toista ollenkaan, jos luottamus rapisee kokonaan jne. En tarkoita että "saisi" olla millainen vain. Vaan sitä että antaako toisen mahdollisuuden. Alkuperäinen kysymykseni jota pohdin tosin liittyi siihen, että kauan aikaa menee ennen kuin hän pystyy keskustelemaan, vaihtoehtoja varmaankin on kaksi, a) hän ei halua olla yhteydessä ennen kuin tietää mitä tekee tai b) hän ei halua lopettaa suhdetta esim. puhelimessa vaan kasvokkain eikä pysty vielä näkemään mua kasvokkain. Tiedä häntä ja aika näyttää. Näin sitä yli kolmekymppisenäkin vaan sitten joutuu miettimään tällaisia asioita. Ite ajattelisin että pitää puhua puhua ja puhua asioista, varsinkin jos suhde on ns. taistelemisen arvoinen. Mutta tämähän on vaan siis mun ajatus.

 

[tjaah]

Kiitos vastauksista ja mielipiteistä. Itse ehkä koen jotenkin niin että rakastan niin ehdottomasti, että rakkaus ei lopu noin vain, mutta tajuan nyt ainakin, että kyllä se rakkaus voi loppua jos kaikki murenee hetkessä, tajuaa ettei tunnekaan toista ollenkaan, jos luottamus rapisee kokonaan jne. En tarkoita että "saisi" olla millainen vain. Vaan sitä että antaako toisen mahdollisuuden. Alkuperäinen kysymykseni jota pohdin tosin liittyi siihen, että kauan aikaa menee ennen kuin hän pystyy keskustelemaan, vaihtoehtoja varmaankin on kaksi, a) hän ei halua olla yhteydessä ennen kuin tietää mitä tekee tai b) hän ei halua lopettaa suhdetta esim. puhelimessa vaan kasvokkain eikä pysty vielä näkemään mua kasvokkain. Tiedä häntä ja aika näyttää. Näin sitä yli kolmekymppisenäkin vaan sitten joutuu miettimään tällaisia asioita. Ite ajattelisin että pitää puhua puhua ja puhua asioista, varsinkin jos suhde on ns. taistelemisen arvoinen. Mutta tämähän on vaan siis mun ajatus.

Siis jos miehestä ei ole tähän mennessä kuulunut niin tuskin enää auvoiseen tilaan suhteenne palaa. Vaikka palaisikin sinulle sanomaan viimeisen sanan. On kokemusta.

Myönnä vaan itsellesikin että kun rikki meni lasi nii rikki se on vaikka kuinka korjaat. Ihmissuhteissa on vähän sama juttu. Minää en koskaan palaa minua liian syvältä loukkanneen ihmisen sydämmeen.
Mutta voihan tuo olla tunnevammanen joka nauttii haukkumisesta.

 

[hmm]

Päivät vaan kuluu, eikä miehestä kuulu mitään. Lauantaina mokasin tosi pahasti alkoholin vaikutuksen alaisena, en pettänyt, mutta haukuin miestä ja loukkasin ihan ilman mitään syytä. Meillä ei ole ollut oikeastaan mitään riitoja ennen sitä. Mies näki siis minusta sellaisen puolen mitä ei ole koskaan viimeisen puolen vuoden aikana nähnyt.

No, sitä vain ajattelin, että kun mies pyysi aikaa, ja olen antanutkin sitä (tietenkin on vasta muutama päivä kulunut) ja olen kyllä laittanut anteeksipyynnöt jne. Niin mitä enemmän aikaa kuluu onkohan sitä epätodennäköisempää että hän koskaan antaa anteeksi..? Epätietoisuus tuntuu jotenkin pahimmalta, mutta haluan antaa aikaa, jos hän haluaa miettiä rauhassa mitä tekee.. Onko vastaavia kokemuksia? Olen kyllä myöntänyt ja ottanut vastuuni asiasta, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Kannattaa palauttaa ne avaimet. Nopeuttaa vastauksen saamista.

 

[Lyytia]

Oliko asia oikeasti niin paha kuin luulet, vai ylireagoiko mies syystä tai toisesta? Oliko haukkuminen kohdistettu hänen tapoihinsa, älyynsä, fyysisiin ominaisuuksiin, vai mihin? Jos hänen tunteensa ovat muutenkin jo hiipuneet tai sitten eivät ole vielä edes kasvaneet samalle tasolle kuin sinun?

Melko kurjaa jättää toinen löysään hirteen roikkumaan. Mitä kauemmin asia venyy, sitä todennäköisempää on, ettei välinne enää korjaannu entiselleen. Jos korjaantuukin, niin uskon, että se olet sinä joka jatkossa epäilee suhteen kestävyyttä ja saat olla koko ajan varpaillasi, ettet vain loukkaa mr. herkkähipiää.

 

[-Alkuperäinen-]

Ei liittynyt itseasiassa miehen luonteeseen tms. vaan olin aika tolkuttomassa kunnossa (päätin lopettaa nyt juomisen, turha haukkua sen osalta) ja suutuin jostakin ja sanoin etten rakasta häntä. Asia jota en todellakaan tarkoita. Halusin vain suututtaa/rikkoa jotakin, koska itsellä oli niin paha olla. En tiedä onko tuo sitten pahempi vai parempi asia sen suhteen, että miten paljon se loukkaa.. Lähinnä se, että pääsisin sitten käsittelemään eron tuomaa tuskaa, jos saisin tietää edes että mitä miehen päässä liikkuu.

 

[JJ]

Kännissähän se totuus tulee aina julki. Nyt mies tuskin enää uskoo, että rakastat häntä vaikka selvinpäin kuinka vakuuttelet. Itse en uskoisi enää sinua joten eiköhän mies ole samoilla linjoilla ja suhde oli siinä... Selittelyt eivät enää auta, sori vaan.

 

[Lyytia]

Olet ilmeisesti koettanut selittää miehelle tuloksetta asiaa. Vaihtakaa ne avaimet ja sano miehelle, ettet jaksa enää kärsiä. Oli päätös hänen osaltaan mikä tahansa, sinä halua sen nyt ja heti! Jutelkaa nokikkain, älä anele, vaan kerro hänelle vielä kerran omat tuntemuksesi ja se, ettet pysty asiaa enää muuksi muuttamaan. Jos anteeksianto ei onnistu, niin et voi asiaa muuksi muuttaa. Tuo hirressä roikuttaminen on tiettyä alistamista ja vallankäyttöä. Mies saattaa jatkossakin temppuilla samoin tavoin.

 

[-Alkuperäinen-]

No ihmisiä on erilaisia eikä minusta tuntematon voi sanoa oliko suhde siinä. Ja ei totuus tule julki kännissä vaan alkoholi muuttaa ihmisiä. Mutta siis ei tämä ollut pointti, oon mun teostani vastuun ottanut jne. Kiitos Lyytialle, kyllähän tässä kärsii itse kukin ja asia olisi kiva saada päätökseen, mutta kun mies sanoi että haluaa aikaa ja miettii asiaa niin oletin että ilmoittaa sitten kun on saanut mietittyä. Ilmeisesti mietintätyö on siis vielä kesken.

 

[Busted!]

Ja ei totuus tule julki kännissä vaan alkoholi muuttaa ihmisiä.

Jokaisen päihdeongelmaisen mantra. Enhän minä, vaan se alkoholi. Minä olen tosi ihana, ja rakastan syvästi, ja juominenkin johtuu vain lapsuudesta, itse en ole ollenkaan vastuussa...

 

[-Alkuperäinen-]

"päätin lopettaa nyt juomisen, turha haukkua sen osalta" kirjoitin aiemmin. Ite oon elänyt koko elämäni alkoholistin läheisenä joten tiedän millaista se on enkä koskaan tule aiheuttamaan kenellekään rakkaalleni enää pahaa mieltä tai surua tuon asian takia. Tiedän että alkoholi muuttaa ihmistä koska olen nähnyt sen vierestä.

 

[Hei.]

"päätin lopettaa nyt juomisen, turha haukkua sen osalta" kirjoitin aiemmin. Ite oon elänyt koko elämäni alkoholistin läheisenä joten tiedän millaista se on enkä koskaan tule aiheuttamaan kenellekään rakkaalleni enää pahaa mieltä tai surua tuon asian takia. Tiedän että alkoholi muuttaa ihmistä koska olen nähnyt sen vierestä.

Onnittelut oikeasta päätöksestä.
Toivottavasti näytätte vahvuutenne ja pystytte pitämään päätöksenne.

 

[peli]

Olet ilmeisesti koettanut selittää miehelle tuloksetta asiaa. Vaihtakaa ne avaimet ja sano miehelle, ettet jaksa enää kärsiä. Oli päätös hänen osaltaan mikä tahansa, sinä halua sen nyt ja heti! Jutelkaa nokikkain, älä anele, vaan kerro hänelle vielä kerran omat tuntemuksesi ja se, ettet pysty asiaa enää muuksi muuttamaan. Jos anteeksianto ei onnistu, niin et voi asiaa muuksi muuttaa. Tuo hirressä roikuttaminen on tiettyä alistamista ja vallankäyttöä. Mies saattaa jatkossakin temppuilla samoin tavoin.

Minusta näyttää että kumpikin temppuilee että siltä osin vakka kantensa valinnut.

Aikoinaan oli myös tuollaisen kaverin nainen oliskohan 50v nyt, mutta voi helvata miten lapsellista puhetta ja touhua muuten. muita naisia . Ja kun erehdyksessä sanoin kanssa totuuden niin herra kanssa hävisi aamun hamaryyteen. Ei kuulunut viikkoon mitään sitten 3 vko kuluttua koki että voi aloittaa uudelleen. Siinä vaiheessa onneksi järki oli jo minutkin poiminut.

Eihän norm. ero johdu siitä että toinen sanoo että en sua rakasta enää. Siis jos miehelläkin on oikeita tunteita. Siinähän haluaa juuri niin kuin mokannutkin selityksen edes miksi näin.
Jos tunteet taas on aika pintapuoliset niin siinä menee se mies tai nainen rajapinnalla . Rakastetaan niin kauan kun toinen sitä hokee. Mutta sydämmessä se tunne ei asu.
Jos toisesta ei oikeesti välitä voi sitä vastaustaan vedättää vaikka maaliskuun loppuun.
tuo vastaamattomuus aika kyllä paljasti minulle ainakin poikaystäväsi todellisen tunteen syvyyden.

 

[Perketti]

Minusta näyttää että kumpikin temppuilee että siltä osin vakka kantensa valinnut.

Aikoinaan oli myös tuollaisen kaverin nainen oliskohan 50v nyt, mutta voi helvata miten lapsellista puhetta ja touhua muuten. muita naisia . Ja kun erehdyksessä sanoin kanssa totuuden niin herra kanssa hävisi aamun hamaryyteen. Ei kuulunut viikkoon mitään sitten 3 vko kuluttua koki että voi aloittaa uudelleen. Siinä vaiheessa onneksi järki oli jo minutkin poiminut.

Eihän norm. ero johdu siitä että toinen sanoo että en sua rakasta enää. Siis jos miehelläkin on oikeita tunteita. Siinähän haluaa juuri niin kuin mokannutkin selityksen edes miksi näin.
Jos tunteet taas on aika pintapuoliset niin siinä menee se mies tai nainen rajapinnalla . Rakastetaan niin kauan kun toinen sitä hokee. Mutta sydämmessä se tunne ei asu.
Jos toisesta ei oikeesti välitä voi sitä vastaustaan vedättää vaikka maaliskuun loppuun.
tuo vastaamattomuus aika kyllä paljasti minulle ainakin poikaystäväsi todellisen tunteen syvyyden.

Mistä päättelit että olisi mistään samanlaisesta kyse?