mitenköhän käy?

[Vaimoke]

monena vuonna, oli juhla mikä tahansa, mies jättää lahjojen hankkimisen aina edelliseen päivään ja sit jos ei mitään löydä tai keksi, niin ei anna mitään ja valittaa, ettei kerinnyt vaikka viikkoja olisi ollut aikaa etsiä ja keksiä. Tänä vuonna päätin, etten puhu omasta lahjastani yhtään mitään. En pyydä lahjaa, enkä kysele, että meinaako minulle jotain ostaa ja jollei osta, niin olkoot ostamatta.

Mies on tämän viikon sairaslomalla ja aamulla kun tultiin lasten kanssa ulkoa, niin mies ilmoitti, että lähtee käymään kaupugilla kaverinsa kanssa ja virnisti perään. Ilmeisesti nyt sitten lähti kaverinsa kanssa lahjoja ostelemaan.

Minulla on jonkin verran asioita, joita tarvitsisin todella paljon ja niistä olen ohimennen aiemmin jo miehelle puhunut tyyliin, että tämmöinen pitäisi ostaa jne jne, mutta joululahjoista en sanaakaan ole puhunut, enkä noista tarvitsemistani asioista ole enää moneen viikkoon puhunut. Saa nähdä saanko jotain sellaista mitä tarvitsenkin vai tuleeko jotain muuta vai tuleeko mitään

 

[4lapsen äiti]

Niin, ymmärrän toisaalta teidän tavan toimia, jokainen tekee niinkuin haluaa. MUTTA, musta toi on jotenkin aika marttyyrimaista, "saa nähdä mitä mies nyt tuo ja mitään en sano, jos ei tuo olkoon tuomatta ja sitten mökötän"...meillä ei aikuiset osta toisilleen, me osataan ihan oikeasti ostaa itse itsellemme mitä halutaa. Sellaiset "ihan kivat" tavarat mielummin saa jääkäkin kauppaan. Ymmärrän että on kiva ilahduttaa mutta onko se oikeasti ilahduttamista että yrittää väkisin ostaa toiselle jotain?
Jokainen tavallaan mutta meille sopii tämä. Lasten lahjariemua on ihana katsella, joulussa on aikuisella niin paljon muutakin ihanaa että turhat stressit ja pahat mielet voi hyvin heittää nurkkaan...

 

[Bindi]

en mäkään mitään ihmeellistä koskaan saa, mut kunhan jotain...viime vuonna sain jätkänkynttilän ja sitä edellisenä jonku Diorin voidepaketin...

 

[mair]

en mäkään mitään ihmeellistä koskaan saa, mut kunhan jotain...viime vuonna sain jätkänkynttilän ja sitä edellisenä jonku Diorin voidepaketin...

Meillä ei mies ole ikinä ainuttakaan lahjaa ostanut. kaikki jää mun ostettavaks. Mulle se antaa aina joulu- ja synttärilahjaks rahaa ja sanoo, et osta itse.

 

[ap]

Niin, ymmärrän toisaalta teidän tavan toimia, jokainen tekee niinkuin haluaa. MUTTA, musta toi on jotenkin aika marttyyrimaista, "saa nähdä mitä mies nyt tuo ja mitään en sano, jos ei tuo olkoon tuomatta ja sitten mökötän"...meillä ei aikuiset osta toisilleen, me osataan ihan oikeasti ostaa itse itsellemme mitä halutaa. Sellaiset "ihan kivat" tavarat mielummin saa jääkäkin kauppaan. Ymmärrän että on kiva ilahduttaa mutta onko se oikeasti ilahduttamista että yrittää väkisin ostaa toiselle jotain?
Jokainen tavallaan mutta meille sopii tämä. Lasten lahjariemua on ihana katsella, joulussa on aikuisella niin paljon muutakin ihanaa että turhat stressit ja pahat mielet voi hyvin heittää nurkkaan...

MIssään vaiheessa en sanonut, että mökötän. Minä en lahjoja tarvi. mies itse aina haluaa ostaa, muttei sitten muka ole aikaa tai ole löytänyt mitään. Jos ei osta mitään, niin ei haittaa minua. LApsille ja miehelle itse hommaan, koska haluan antaa, mutten itse tarvi