Miten ystävää saa kohdella?

[abcccc]

Olen tuntenut ystäväni n.10 vuotta ja nykyään meinaa mennä hermo häneen! En tiedä, onko hän aina ollut tuollainen (ja en ole tajunnut) vai alkaako silmäni avautua vasta nyt...

Hän puhuu paljon itsestään, keskeyttää puheenvuoroni...
Jos esimerkiksi sanon olleeni kylpylässä viikonloppuna, hän ei kysy millaista oli. Jos sanon tavanneeni uuden ihmisen, hän sanoo vain "okei".
Ja joskus, kun kerron itselleni jotain tärkeää, hän ei oikein vastaa mitään.. Ehkä muminaa kuuluu ...Ja kun kysyn, eikö kiinnosta,hän sanoo että "ei oikeastaan"...

Hän kai luulee tuntevansa minut niin hyvin, että minua saa kohdella miten hyvänsä. Saa jopa kertoa, jos jokin ei kiinnosta.

Taitaa tämä ystävyys olla murentumassa käsiin?

Kokemuksia, kommentteja?

 

[....]

Voisitko sanoa hänelle, miltä sinusta tuntuu tai sitten otat ainakin hetkeksi välimatkaa jos hän sitten näkis sun arvon.

 

[abcccc]

Jep, suora puhe auttaisi - mutta jotenkin tuntuu tosi vaikealta alkaa hänelle puhumaan tästä aiheesta.

 

["juu"]

Minulla myös ystävä, joka puhuu vain itsestään. Jos alan selittää jotain omia juttujani, hän puhuu päälle! Ei todellakaan osaa/halua kuunnella. Olenkin miettinyt miten ilmaista asia hänelle?

 

[abcccc]

Aivan "juu" !
Lisäksi mietin, miten kannattaa tehdä; antaako ystävyyden vain pikkuhiljaa hiipua, vai pitäisikö oikeasti puhua...? Muuuttuukohan tuo asia koskaan..

 

[dfghjk]

Voi olla, että kuuntelee, muttei oikein osaa vastata/kysyä, eikä välttämättä pidä siitä tavasta itsekään.

 

[zxc]

Minullakin on ystävä, jonka kanssa puhumme vain hänen asioistaan. Itse asiassa olen siihen jo niin tottunut, etten pidä asiaa minään. Mutta sitten joskus kun minulle on oikeasti tapahtunut jotain "mainittavaa", hän ei sitä saa tietää. Eikä minun edes tule mieleen kertoa siitä hänelle, kun puimme aina hänen juttujaan. Enkä edes kovin paljon kärsi tilanteesta. Jotenkin jokut ystävyyssuhteet vain ajatuvat jonkin muottiin. Mutta jos teidän tilanteenne sinua häiritsee, ei sinun tarvitse olla ystäväsi kanssa tekemisissä niin paljoa.

 

[dfghjk]

Lisäys: sekin mahdollista, että toisessa/muussa seurassa hän on toisenlainen.
Ihmisillä on tietynlaisia "rooleja" ja osittain ne voi muokkautua sen mukaan millainen toinen/muut on.
Eli toisessa seurassa kuunteleva voi olla toisessa puhelias. Joillain nämä nk. roolit ei ole yhtä selviä tai dramaattisia kuin toisilla.

 

["töttö"]

kaverini oli neuroottinen ja on ollu aina tuommoinen. minä olin se hyvä kuuntelija. ahdistuneena aikuisena huomaan muuttuneeni huonommaksi - en muista mitä on puhuttu jne.

kai sä olisit huomannu aiemminkin, ellei olis pahentunu

 

[abcccc]

Minua loukkaa ehkä eniten se, että ystäväni sanoo joskus suoraan, että "ei mua kiinnosta" kun alan puhua jostain asiasta.

Mielestäni ihmisiä ei saa kohdella noin, saati sitten ystävää

 

["vieras"]

Minua loukkaa ehkä eniten se, että ystäväni sanoo joskus suoraan, että "ei mua kiinnosta" kun alan puhua jostain asiasta.

Mielestäni ihmisiä ei saa kohdella noin, saati sitten ystävää

Sano takaisin, että "minuapa kiinnostaa". Toisaalta ymmärrän jossakin määrin ettei kiinnosta kuulla, jos kaveri on tavannut jonkun itselle täysin tuntemattoman ihmisen ellei asia edes jotenkin liity omaan elämänpiiriin.

 

[???]

Onko se silloin ystävä? :O

 

[abcccc]

[QUOTE="vieras";25936557]Sano takaisin, että "minuapa kiinnostaa". Toisaalta ymmärrän jossakin määrin ettei kiinnosta kuulla, jos kaveri on tavannut jonkun itselle täysin tuntemattoman ihmisen ellei asia edes jotenkin liity omaan elämänpiiriin.[/QUOTE]

Kiitos vinkistä. Aivan... Toisaalta ymmärrettävää. Toisaalta; asiat voi ilmaista monella tapaa. Ei ehkä tarvitsisi suoraan sanoa, että "ei kiinnosta".

 

[abcccc]

Onko se silloin ystävä? :O

Jos sama meno jatkuu, niin ei ainakaan kauaa....

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Itsestäni tuntuu ainakin välillä tungettelevalta tivata toiselta hänen asioitaan ellei hän niitä itse kerro. Sitten voin oma-aloitteisesti kertoa omia juttujani että keskustelu pysyy yllä ellei kaveria kiinnosta enemmälti jakaa omaa elämäänsä.