Ä
"äiree"
Vieras
Olen siis nyt työssäoppimisjaksolla ja panostan täysillä jokaiseen "työpäivään", niin, että olen ihan väsyksissä ja välillä todella uuvuksissakin, kun kotiin tulen lapsen kanssa noin kolmen-neljän maissa iltapäivällä.
Tuntuu, etten jaksaisi tehdä yhtään mitään, mutta silti on vain pakko väsyneenäkin ainakin jotain pientä kotityötä tehdä, ettei tarvitsisi niin paljoa siivota viikonloppuna.
Ja välillä lapsen ainaiset kysymyksetkin alkavat väsyttää, mutta on syytä jutella ja ottaa hänet mahdollisimman paljon huomioon illalla, niin hän ei hae typerillä tempauksilla huomiota.
Tuntuu myös joskus myöhemmin illalla, kun päivä on jo lopuillaan, että huh huh, kaikki muut otan huomioon, paitsi en itseäni. Se usein tulee viimeiseksi.
Tuntuu, etten jaksaisi tehdä yhtään mitään, mutta silti on vain pakko väsyneenäkin ainakin jotain pientä kotityötä tehdä, ettei tarvitsisi niin paljoa siivota viikonloppuna.
Ja välillä lapsen ainaiset kysymyksetkin alkavat väsyttää, mutta on syytä jutella ja ottaa hänet mahdollisimman paljon huomioon illalla, niin hän ei hae typerillä tempauksilla huomiota.
Tuntuu myös joskus myöhemmin illalla, kun päivä on jo lopuillaan, että huh huh, kaikki muut otan huomioon, paitsi en itseäni. Se usein tulee viimeiseksi.