Miten tutista eroon ?

Meillä poika jo 2 v 2 kk mutta tutti on yhä tärkeä. En ole raaskinut ottaa sitä pois koska poika ollut perhepäivähoidossa marraskuusta alkaen ja tuntuu että se helpottaa ja lohduttaa. Hoidossa pojalla ei tuttia ole lainkaan, mutta kotona taas tulee annettua koska illat muutenkin työläitä uhmaikäisen kanssa ja tutista edes pieni helpotus...Tiedän että pitäisi olla joko tahi ja nyt on suunnitelmissa luopua koko tutista. (Olisi pitänyt jo aikapäiviä sitten, siitä en kaipaa kommentteja, tilanne on nyt tämä).

Mitä olette mieltä, voiko tutin noin vaan jättää pois vai olisiko parempi keksiä joku syy minkä poika itsekin tajuaa, kuten esim. tutin antaminen oraville tms. ?
Tuntuu että meillä sellainen ei onnistuisi, ei ole vielä kypsä luovuttamaan, siksi ajattelinkin että vaivihkaa jätetään pois ja ohjataan huomio muihin asioihin. Onko kokemuksia ? Kauanko lapsi kaipasi tuttiaan ?
Vinkkejä ! !
 
Meillä jätettiin tutti kerrasta pois kun poika oli pari viikkoa alle 2 vuotta. Sovittiin että rölli vie tutit vauvoille kun vauvat tarvii tuttia ja isot pojat ei. Ja ennen oli nukkumaan käydessä kaksi tuttia käytössä, toinen suussa ja toinen kädessä. Ei paljon nukkumaan käydessä kaivannut, mutta nukahtaminen kesti aluksi vähän kauemmin. Tästä on nyt kuukausi ja joskus kun on oikein paha mieli niin sanoo että tutti auttaa, mutta sitten muistaa itse että tutit olikin vauvoille. Syksyllä tulossa toinen lapsi joten luulen että nyt oli hyvä aika luopua. Huomaa kyllä kaupassa ja muualla jos jollakin on tutti suussa. Ei ollut hoidossakaan tuttia kaivannut kun kenelläkään muullakaan ei sitä enää ole.
 
Meillä myös kaksosilta jätettiin kerrasta pois, n. kk vaille 2-vuotiaina.. Olin suunnitellut ottavani tutit pois vasta parin viikon päästä kun oltiin lähdössä pitemmälle reissulle ja automatkalle ajattelin tutit vielä antaa.. Mutta parin viikon ajaksi en viitsinyt toiselle uutta tuttia ostaa joten otettiin kerrasta pois.. Illat oli jonkin aikaa vähän hankalia, uni ei meinannut tulla mutta juttelivat keskenään että tutti meni rikki, huomenna haetaan kaupasta uus.. Loppujen lopuks sen jälkeen on automatkat sujunu huomattavasti paremmin kun ei äidin oo joka välissä tarvinnu ronkkia tutteja lattialta, pojat on keskittyny enemmän ikkunasta katseluun ja jutteluun.. Vauvan tuttiakaan ei pahemmin oo kumpikaan maistellu, vaikka olin varma että ensimmäisenä varmasti haetaan vauvalta tutti omaan suuhun.. :)
 
Meillä myös kaksosilta jätettiin kerrasta pois, n. kk vaille 2-vuotiaina.. Olin suunnitellut ottavani tutit pois vasta parin viikon päästä kun oltiin lähdössä pitemmälle reissulle ja automatkalle ajattelin tutit vielä antaa.. Mutta parin viikon ajaksi en viitsinyt toiselle uutta tuttia ostaa joten otettiin kerrasta pois.. Illat oli jonkin aikaa vähän hankalia, uni ei meinannut tulla mutta juttelivat keskenään että tutti meni rikki, huomenna haetaan kaupasta uus.. Loppujen lopuks sen jälkeen on automatkat sujunu huomattavasti paremmin kun ei äidin oo joka välissä tarvinnu ronkkia tutteja lattialta, pojat on keskittyny enemmän ikkunasta katseluun ja jutteluun.. Vauvan tuttiakaan ei pahemmin oo kumpikaan maistellu, vaikka olin varma että ensimmäisenä varmasti haetaan vauvalta tutti omaan suuhun.. :)
 
Meillä jäit tutti pois 2-vuotiaana. Kerroin että tutit annettiin kissalle, joka vei ne pienille pennuilleen. Muutamana iltana tuli itku, mutta tyttö rauhoittui kun kerottiin näistä kissanpennuista tarinaa :) Ja nykyään vielä tyttö 2v 7kk kertoo välillä miten pienet kissat syövät tuttejaan. Pojan kanssa tätä ongelmaa ei tule, koska ei ole koskaan tuttia suuhunsa halunnut.
 
Meillä jäi tutti kertaheitolla pois, kun poika oli 1.5 v. Oltiin etelässä ja sanottiin sitten, että tutti jäi lentokoneeseen. Tarhassakin selosti silloin tomerana, kuinka tutti lentelee taivaalla lentokoneessa... Parina päivänä oli tarhassa pienemmiltä vienyt tutit suusta (ei laittanut omaan suuhunsa, vaan otti pois ja laittoi muualle) ja muutamana iltana itki ja huuteli tutin perään, mutta aika helposti lopuksi meni..
 
Meillä jäi tutti pois juuri tuossa 2 v 2 kk iässä. Olimme puhuneet tutin viemisestä oravavauvoille yms., mutta poika oli aina sitä mieltä, että tutti on hänen eikä sitä mihkään viedä. Niinpä leikkasin sitten tutin rikki yhtenä päivänä ennen päikkäreitä (meillä tutti oli vain unituttina) ja annoin pojalle tuon risan tutin. Poika oli ihan epätoivoinen ja yritti saada tutin suuhunsa ja pyysi uutta tuttia. Olin rikkonut myös tuon toisen tutin ja ressu sitten pyöritteli kahta rikkinäistä tuttia käsissään ja lopulta nukahti itkettyään pitkään molemmat tutit käsissään. Vajaan viikon poika piti noita rikkinäisiä tuttejaan nukahtaessa kädessään, mutta sitten nekin unohtuivat. Unet olivat rikkonaisia vielä useamman viikon, mutta ei enää kysellyt tuttien perään ekan viikon jälkeen. Ja kertoi itse kaikille tuttien menneen rikki. Meillä oli tosi hyvä juttu tuo, että tutit oli vielä konkreettisesti olemassa, että poika saattoi itse todeta, että ne eivät vaan yksinkertaisesti pysy suussa kun ovat rikki.

Tsemppiä teille tuttitaistoon!
 
Meillä aloitettiin siten, että supistettiin tuttien määrä vain yhteen. Kuin tilauksesta eräänä kauniina kesäpäivänä poika (1v.8kk) päätti itse heittää tutin suutuspäissään pihapuskaan. Tutti unohtui päiväksi puskaan ja kun sitä illalla nukkumaan mennessä olisi kaivattu, niin kerrottiin lintujen vieneen tutin vauvoille eikä sitä enää saa takaisin. Ei tullut edes itkua. Asia ilmeisesti meni heti kerrasta perille.

Kannattaa ilmeisesti pysyä tarinassaan, vaikka lapsi kuinka itkisikin tutin perään. Jos antaa kerran periksi, on vaikea enää olla uskottava.
 
Minäkin leikkasin tutista pään pois ja sanoin tytölle, että se meni rikki tiskatessa. Hän oli 2,5-vuotias ja hammaslekurin mukaan oli jo alkanut muodostua avopurentaa. Kaksi viikkoa yöunille nukahtaminen oli vaikeaa, mutta lopulta onnistui ihan yhtä hyvin kuin ennenkin, vei vaan aikansa tottua olemaan ilman tuttia. Purenta nyt ok onneksi, tyttö 3 v.
 
Meilläkin tutista leikattiin pala pois ja sanottiin pojalle (vajaa 2v.) että tutti meni rikki. Kyllä sitä poika ensin ihmetteli ja kokeili tuttia, mutta huomasi ettei se enää toiminut. Vielä samana iltana kun nukkumaan oltiin menossa piti vielä muistuttaa ettei tuttia enää ollut, koska oli mennyt rikki. Hyvin poika sen ymmärsi eikä pahemmin kaivannutkaan enää tuttia.
Tämä "tutti meni rikki"-vinkki saatiin kavereilta, joilla toimi myös erityisen hyvin.
 
entäs kun nämä temput ei yksikertaisesti toimi? meillä poika 2v2kk ei hoidossa tuttia kaipaa, mut heti kun kotiin päästään pitää se kaivaa laukusta eikä puhettakaan sen pois ottamisesta...APUVA!!!! :headwall:
 
Sinun pitää äitinä vaan kovettaa mielesi ja laittaa ne tutit roskiin tai leikata niistä päät poikki ja näyttää, että ne on nyt rikki ! Tai voit sanoa, että orava/hiiri otti sen omille poikasilleen.. Kyllä se lapsi aluksi huutaa ja itkee, mutta oppii olemaan ilman tuttia ajan kanssa. Parempi se on hampaiden kehitykselle nyt luopua siitä ! Voimia teille ! Ostat lohdutukseksi vaikka jotain kivaa, esim. lastenlehti tai pikku lelu, niin unohtuu se tutti nopeammin.
 
itse en lähtis lahjonta linjalle opettaa vaan kun luovut jostain niin saat toisen tilalle...
itse tein näin napsasin saksilla tuttiin reiän ja sanoin että ohhoh nyt on tainnut orava käydä haukkaamassa, kun on tutissa reikä,katsoppa yhdessä sitä pyöriteltiin ja ihmeteltiin ja sitten sanoin laitetaanpa tutti roskiin yhdessä ei sitä enää isot tytöt tarvitse.itkettiin pari yötä ja se siitä ja meillä oli oikea tuttifriikki,illalla petissä oli varmaan 5 tutia kaksi suussa ja kaksi kädessä ja yksi jemmassa tyynyn alla...

kerta kirpasu paras konsti,voi itkeskellä,mutta jos annat periksi niin saat olla periksi antamassa aina.... lapsi oppiii yllättävän helposti mitä kaikkea itkulla saa aikaan,mikä voima silla onkaan aikuisiin...
stemppiä tutin vieroitukseen ja samalla itkulla jätä tuttipullotkin....
;)
 
Meille oli tutit kans henki ja elämä! Neiti 3v jätti tutit pois vasta kk sitten.. EI hoidossakaan syönyt niit mutta kotona.. nukkumaan meneminen oli helppoa tuttien kanssa. Sitten yks kaunis pvä sanoin tytölle et leikataanko tuttiin reiät..

sit leikkasin ja tyttö heitti ne roskiin.. ei oo kyselly sen jälkeen.. Nukkuminen kesti sen jälkeen sellaset 1,5h ja ensimmäiset 2vkoo yöt oli tooodella levottomia. Nyt alkaa yöt olemaan rauhallisempia. Tais olla oikee aika.
 
Meillä neiti oli 2v2,5kk kun oravaäiti vei tutin eikä tuonut sitä takaisin. Muutama ilta tuttia itkettiin ja sitten unohtui. Hyvin se loppujen lopuksi meni,vaikka ajattelin että tuleekohan kauhea konsertti, mutta ei onneksi tullut. Nukkuu yöt paremmin nyt kun ei ole tuttia:)
 

Yhteistyössä