Miten toimisit seuraavanlaisissa tilanteissa?

[tarvin apua!]

Eli lapsi on 3-vuotias ja uhmaikä huipussaan. Päänvaivaa on tässä lähipäivinä aiheuttanut mm. seuraavanlaiset tilanteet:

1. Syöminen on ollut aina lapselle "hankalaa". pienestä saakka saanut käyttää kaikki keinot, että saa menemään edes muutaman lusikallisen per ruokailu. Miten itse toimisit tilanteessa, jos lapsi syömään kutsuttaessa ilmoittaa ettei halua syödä, eikä tee elettäkään ruokapöytään siirtymiseksi (syönyt norm. aamupalan ja esim. vähän lounaalla)?

2. Asumme muutaman kymmenen metrin päässä appivanhemmistani. Mummun kesäloman aikana lapsi viettää lähes päivittäin aikaa mummulassa, mutta kotiin lähteminen saa AINA aikaan kauhean raivokohtauksen. Vaikka ennen mummulaan menoa on yhdessä lapsen kanssa sovittu, että tullaan hakemaan kotiin kun ruoka on valmista, esim. parin tunnin kuluttua, niin silti joka ainut kerta saa kantaa "mä en haluu kotiin"- itkevän, kiukuttelevan lapsen kotiin.
Mummu on erittäin hemmottelevaa sorttia, kantaa leluja, karkkia ym. kivaa selkä vääränä lapselle (vaikka kielletty) :/ . Ei se tietysti ihme ole, että siellä viihtyy paremmin kuin kotona...

Miten siis toimisit ko. tilanteissa? Miten ihmeessä pitäisi toimia, ettei tarvisi aina tapella näistä samoista asioista??

 

["moi"]

kannan lapsen pöytään ja jos ei syö niin ei syö, eikä välipaloja saa. Seuraavalla ruualla sit seuraava tarjoilu.

Otan lapsen syliin ja kannan kotiin. Pidän joskus lapset vaan kotona, ku kerran aina on niin vaikeaa lähteä mummolasta. Meillä tosin mummo ei ole samaa lajia teidän mummon kans. Taitaisin sanoa et lapselle ei saa syöttää herkkuja, koska ei syö sitten kotona. Ja sanonkin kyllä joskus että nyt ei sitten saa antaa mitään (kyllä ne meilläki joskus niille herkkuja työntää)

Mä asun kans lähellä vanhempia ja mun lapset myös syö huonosti

 

["alkup."]

nostelen!