Miten teidän lasten mummot ja ukit on ottaneet lapsenne...

[Tiivitaavi81]

Meillä on vain mummo (mieheni äiti).Tää meidän mummo ei ois halunut,että meille tulee yhtään lasta (meillä on jo kaks).Mitään apua se ei oo ikinä tarjoamassa.Esikoisen 2vee synttäreitä ei muistanut mitenkään,vaikka ois voinut esim.tekstiviestin laittaa ja onnitella.Asutaan samalla paikkakunnalla,eikä nyt niin kauheen kaukana toisistamme.Mieheni siskolla on kaks muksua 9 ja 10vee.Ja kyllä mieheni siskon lapset mummo muistaa.Esim.jouluna meidän lapsi sai kirpparilta ostetun kirjan,joka oli rikkinäinen ja tän mieheni siskon lapset sai hopeiset kaulakorut...minusta aika epäreilua.Perjantaina mummo auttoi sen verran meitä,että lähti mun kanssa käyttämään nuorinta neuvolassa,kun yksin en oikein ois päässyt ja mieheni oli töissä...niin eikö mummon pitänyt heti napista.Sen mä ainakin tiedän,että jos minusta tulee joskus mummo,niin pyrin tukemaan lapsiani ja auttamaan parhaani mukaan.Jos minun äitini olisi elossa,niin varmasti olisi parempi mummo.

 

[kikka]

Meillä molempien äidit ovat auttaneet aina kun on ollut tarvetta ja olen ollut siitä tosi kiitollinen. =)

 

[Kali74]

Meidän lapsilla myös vain yksi mummo olemassa, joka ei ole koskaan ollut kiinnostunut lapsenlapsistaan, joita on tällä hetkellä neljä kappaletta olemassa. Mutta entäs sitten? Itsepähän siinä menettää! Vanhimmat lapsenlapsista tällä hetkellä 11-vuotiaita ja joskus olen kuullut tämä "mummon" sanovat että on se harmi kun ei lapsenlapsiaan tunne...
Oma vika, sanon minä!
Sinun ei varmaan kannattaisi alkaa vertailemaan sitä, kuka lapsista saa enemmän huomiota ja kuka vähemmän, koska se aiheuttaa vaan turhaa kaunaa. Ymmärrän toki että sinua ärsyttää kyseinen asia koska olet nuori ja varmaan haluaisit että isovanhemmista olisi jotain konkreettista hyötyä lapsillesi. Näyttäkää hänelle että pärjäätte ilman häntä aivan yhtä hyvin! Ehkäpä hän toivokin juuri sitä? Entäs jos et itsekään välitä hänestä? Miten sitten käy?

 

[Mummun kulta]

:headwall: Iltaa Tiivitaavi!

Pistänpä sinulle tähän pari riviä. Tosi surullista, kun suhteet ei pelaa. Minulla ja miehelläni on ollut molemmilla tavattoman hyvät isovanhempisuhteet aikoinaan.Samanlaisia emme pysty omalle lapsellemme tarjoamaan, kun on tullut "ennenaikaisia" menetyksiä, ja on huonoja välejä, tosin toivoa vielä yhden mummun ja papan suhteen, jonkinlaista. Olen tuuminut, että olisiko sellainen mahdollisuus, että suvusta löytyisi joku varamummu tai varapappa, jotta lapsella olisi tällaisia elämää turvaavia aikuissuhteita, Jossakin päin valtakuntaa, on kuulemma sellaisia tuki-isovanhempiakin. Oletko sinä tuumannut koskaan tällaisia?

 

[Tiivitaavi81]

\

:headwall: Iltaa Tiivitaavi!

Pistänpä sinulle tähän pari riviä. Tosi surullista, kun suhteet ei pelaa. Minulla ja miehelläni on ollut molemmilla tavattoman hyvät isovanhempisuhteet aikoinaan.Samanlaisia emme pysty omalle lapsellemme tarjoamaan, kun on tullut "ennenaikaisia" menetyksiä, ja on huonoja välejä, tosin toivoa vielä yhden mummun ja papan suhteen, jonkinlaista. Olen tuuminut, että olisiko sellainen mahdollisuus, että suvusta löytyisi joku varamummu tai varapappa, jotta lapsella olisi tällaisia elämää turvaavia aikuissuhteita, Jossakin päin valtakuntaa, on kuulemma sellaisia tuki-isovanhempiakin. Oletko sinä tuumannut koskaan tällaisia?

Ei meillä oiekin suvussakaan oo sellasia...mälsää.Mä en ymmärrä,että miten meidän lapset voi olla huonompia,kun mieheni siskon lapset...kaikki lapset on vielä samaa sukupuoltakin :\| ...auta armias,jos meille joskus tyttö tulee,niin voisi olla,että mieheni äiti lellii sen piloille...siis onko sillä väliä,että onko lapset tyttöjä vai poikia?Meille ainakin on mieheni kanssa aivan sama kumpaa sukupuolta lapset on...yhtä rakkaita kaikki!

 

[orkhidea]

Meillä on tilanne et mun äiti on kuollu ja taas miehen isä on kuollu, joten yks ukki ja mummo. Ja molemmat hupsuna tähän kolmanteenkin. Just tänään molemmat hoiti poikaa ,kun mun selkä on niin kipeenä. Siinä saavat sit myös jutella keskenään.