Me oltiin kans kymmenen vuotta yhdessä, sitten minä lähdin lapsen kanssa. Mies käytti liikaa alkoholia ja ei mitenkään arvostanut työtäni (halveksi). Arvot ja elämän tavoitteet oli kaukana toisistaan. Aluksi meni hyvin, mutta kun aloin seurustelemaan niin ex-mies muuttui. Tuli hirveän mustasukkaiseksi ja alkoi tekemään kiusaa ja uhkailemaan kaikilla tavoilla. Lopulta jouduin hakemaan lähestymiskieltoa, johon uhkailu katkesi. Nyt olen uudelleen naimisissa hyvän ja raittiin miehen kanssa. Meillä on yhteinen vauva ja mies on upea isä. Lapsi entisestä liitosta on tasaveroinen yhteisen lapsen kanssa miehen mielestä. Käytännössä ei mitenkään eroa siinä, että uusi mieheni ei ole vanhemman lapsen biologinen isä. Ei kannanta kärsiä surkeaa parisuhdetta, vaan lähteä. Meillä kaikilla on vain yksi elämä.