Miten teidän 2-vuotiaat käyttäytyvät kaupungilla/ostoskeskuksissa kävellessänne?

Meillä kun oli ihan kauhia reissu tässä 2 päivää sitten. Olimme käymässä eräässä vähän isommassa kaupungissa etelässä ja paikasta, jossa yövyimme oli lyhyt matka kaupungille ja kauppoihin. Lähdimme kaupunkikierrokselle ja mukana oli vain rattaat puolivuotiaalle lapsellemme (ISO VIRHE!). No isompi lapsi juoksi sinne minne nokka näytti ja jos esteli, karjui ku henkeä ois viety. Tietenkin jouduimme hänta paljon taluttelemaan ja kantamaankin ja melekosta meteliähän se oli. Laps tuntu olevan ihan vauhkona ja pyynnöt ja kiellot eivät menneet perille. Kaupoissa lapsi olisi halunnut vaan koskea kaikkeen ja hisseissäkin raukka pelkäsi :/ lopen laitoimme hänet pikkuveljensä kanssa samaan kärryihin ja poistuimme sinne mistä tulimmekin.
Nyt tiedän, ettei tuon meidän 2-vuotiaan paikka ole kaupungilla (ainakaan itsekseen kävellen) eikä kauppakeskuskissa. Kaikki oli hänelle niin outoa ja erilaista, että pasmat menivät pienellä ihan sekaisin. Ja oppipa äiti ja isikin tuosta jotain...

 

Samanlaista meillä.
Rattaissa tai ostoskärryissä pitää istuttaa, jos meinaa selvitä reissuista.
Jos ottaa syliin, niin alkaa huuto: Apua,apua, apua...

 

En vie 2-vuotiasta shoppailemaan. Joskus käydään käväisemässä yhdessä tai kahdessa kaupassa omassa pienessä ostoskeskuksessamme ennen ruokakauppaan menoa. Ruokakaaupan pelastus on ne taivaalliset auto-ostoskärryt.

Ei noin pieni jaksa kaupassa seurata äidin perässä, tylsäähän se on!

 

En vie 2-vuotiasta shoppailemaan. Joskus käydään käväisemässä yhdessä tai kahdessa kaupassa omassa pienessä ostoskeskuksessamme ennen ruokakauppaan menoa. Ruokakaaupan pelastus on ne taivaalliset auto-ostoskärryt.

Ei noin pieni jaksa kaupassa seurata äidin perässä, tylsäähän se on!

Juu, en minäkään vie enää Ei vaan osannu arvata MITEN kamalaksi tuo reissu äityisi ku ei aiemmin olla moista edes kokeiltu. Ruokakaupoissa vaan ollut mukana, ja sielläkin kärryssä istuen.

 

Meidän 2v :tä ei myöskään kannata kaupassa laskea vapaalle jalalle. Kyllä meillä mennään ostoskärry-rattaat linjalla ehdottomasti.

 

Meillä taas silloin 2-vuotias ei olisi millään halunnut istua rattaissa, joten jätettiin rattaat suosiolla pois. Erittäin nätisti seuraa ja oli mukana.

 

Sama homma meillä! Pari kertaa ollaan käyty koko perheellä lasten kanssa (2,5v ja 11kk) vaunut&seisomalautayhdistelmällä ja se EI ole hyvä idea, kuulosti AP sun juttus NIIIN tutulta. Tuplarattailla reissut pikkuisen järkevämpiä. Ja tottahan se on, että eihän se shoppailu lasten puuhaa ole, mutta kyllä sitä joskus voi heidän kanssa yrittää.

Onneksi muillakin on vastaavaa, kerran erehdyin täällä kysymään, onko eräässä kaupassa sisarusostoskärreyjä (eli vierekkäinistuttavia), niin haukutiin, kun en osaa pitää lastani kurissa!

 

Kommentoin tässä jo vanhempien lasten osalta käyttäytymistä tuon ikäisenä....

Välillä hyvin, välillä huonosti ja aina välillä hyvin huonosti

 

ei se käyttäydy!!! ei istu rattaissa/kärryissä eli perässä juostaan ja komennetaan... aika hyvin menee jos vaan muistaa aktivoida koko ajan...

 

1v7kk käyttäytyy pääasiallisesti ihan ok. kulkee kaupassa joko kärryistä kii pitäen tai lähellä. Kerää kärryyn ostoksia mitä pyydetään, tykkää kun saa osallistua ja usein pyytää sitten itse päästä istumaan kärryyn kun ei jaksa enään kävellä. Kirppareilla välillä vaikeampaa kun ei aina ole kärryjä enkä muista ottaa rattaita mukaan, kävelee itse joskus jää katseleen jotain leluja ja joskus pyytää itse että kannan ja silloin kannan. eiköhän se tästä vielä hulinaksi muutu kun uhma alkaa...

 

Heikkoa on. Menee kuin päätön kana, eikä kuuntele yhtään.

 

Eilen kävin lähes 2-vuotiaan kanssa ABC:lla pizzalla, ja hyvin meni. Mutta me käydäänkin päivittäin isoissa kaupoissa, ja asutaan kaupungissa.

 

Meillä on1v7kk ikänen tyttö ja aina on rattaat tai ostoskärryt häntä varten mut tykkää myös kävellä itsekseen... saattaa muka lähteä karkuun ja mennä hyllyn taakse mutta sitten heti huutelee sieltä että kukkuu. "Rasittavinta" hänen kävellessään on se kun tyttö olisi ostamassa kaikki kaupasta ja koko ajan saa sanoa ettei tarvita sellaista. no, laittaa kyllä sitten nätisti pois jos on jotain hyllystä ottanut.

 

2v ikään saakka meni hyvin, 2v7kk on painajainen eilen olisi karannut ostoskärryistä, ja takana jonottavalle naiselle sanoi että mene pois tästä, et saa tulla kauppaan. tätipä sanoi, että ootko harkinnut kuoroa kun ääntä riittää ja keuhkoissakaan ei näköjään ole vikaa..

 

Joo, mulla on valokuva, jossa olen särkänniemessä ja työnnän toisella kädellä vaunuja ja toisesta kädessä lähtee talutushihna... toisesta kuvasta selviää, mitä talutushihnan päässä on: kontillaan maassa oleva taapero.

Juu, eli meillä kyllä lapsi tykkäsi, mutta äiti ei.

 

Eilen kävin lähes 2-vuotiaan kanssa ABC:lla pizzalla, ja hyvin meni. Mutta me käydäänkin päivittäin isoissa kaupoissa, ja asutaan kaupungissa.

no hyvin meni meilläkin vielä pari kk sitten. Ei mitään ongelmaa. Istui mielellään rattaissa tai käveli ja antoi pitää kädestä. Mut nyt ikää siis 2v2kk ja viimeinen kuukausi ollut ihan järkky. En tiedä johtuisko uhmasta. Paljon siis itsekin kuljetaan, tai on ainakin kuljettu

 

Ei meillä ole kaupunkia missään lähellä, mutta kauppareissut käyttäytyy tosi nätisti. Saa itse päättää tuleeko isoon kärryyn istumaan, ottaako pikkukärryn tai vedettävän/kannettavan korin. Välillä unohtuu johonkin seisomaan tai ei katso eteenpäin ja törmää hyllyyn, mutta muuten on tosi nätisti ja "noutaa" pyydettäessä tavaroita hyllystä.

 

Päästin 2-vuotiaani "irti" lähisiwassa. "Tämä otetaan", "tämä otetaan", "tämä otetaan" poika hoki ja oli kantelemassa kärryyn kaikkea mikä oli vaan kosketusetäisyydellä.

Hieman vaatii siis kasvatusta tämä meidän tahtoihminen.

 

Päästin 2-vuotiaani "irti" lähisiwassa. "Tämä otetaan", "tämä otetaan", "tämä otetaan" poika hoki ja oli kantelemassa kärryyn kaikkea mikä oli vaan kosketusetäisyydellä.

Hieman vaatii siis kasvatusta tämä meidän tahtoihminen.

Ihana

 

Jaa, vai ei lapset viihdy kaupungilla.. kyllä meillä ihan hyvin käyttäytyy (nyt 2v 8kk) tytsy. Paljon on kuljettu ja lasta paikasta toiseen raahattu mukana, tosin vähemmän kuin esikoista, koska tämä tapaus ei viihdy niin paljon kuin esikoinen aikanaan.

Viimeksi eilen kierreltiin kuopuksen kanssa n. 4 tuntia kaupoilla, välillä autossakin vaihtaen kauppaa. Niin ei kitinän kitinää ja nätisti kanssani katseli tavaroita.

Riippuuko tämä vähän siitäkin miten paljon lapsi on tottunut liikkumaan kaupoissa mukana? Itse voisin kuvitella että jos tekisin kaupunkireissut pääasiassa itsekseni, ei lapset mukana. Ja tietynikäisen lapsen kun olettaisin käyttäytyvän niin että ottankin hänet mukaan, eikä hän todellakaan osaakaan olla nätisti, kun ei ole moiseen tottunut aikaisemminkaan.

Minä kyllä otan myös huomioon sen että lapsi on mukana, joten lapsen ehdoilla täytyy mennä! Muistaa käydä jätskillä tmv. lapsenkin mieleistä puuhaa, tai poiketa leikkipaikalle. Ja kaupoissa annan lapsen tutkia, enkä hoputa joka hyllyltä pois. Rennolla asenteella.

 

Mitähän meillä on vuoden päästä? Meillä vasta reilun vuoden ikäinen ja menee juuri kuten joku täällä sanoi: Kuin päätön kana. Ei mene edes äitiä piiloon vaan joko juoksee johonkin satunnaiseen suuntaan niin lujaa kuin pääsee (ja se pääsee lujaa) tai sitten kantaisi hirveällä tahdilla tavaraa hyllystä toiseen.

Jos muilla on mennyt parivuotiaaksi asti hyvin ja meillä on jo nyt tuollaista, mä en edes uskalla ajatella mitä toi tekee yli kaksivuotiaana.

 

Aamuisin/aamupäivisin 2,5v tyttö käyttäytyy nätisti, pitää kädestä ja tottelee, mutta jos erehdyn kaupoille (vaikka vain ruokakauppaan) iltasella (ennen klo 18), niin silloin mikään ei toimi. Silloin laitan ostoskärryihin.

 

Meillä 2v6k poika, liikunnallista ja uteliasta sorttia oleva. Pienessä kaupassa lykkii pikkukärryjä ja kerää pyydettyjä tavaroita tai ottaa itse hyllystä niitä, mitä nähnyt kotona käytettävän. Pienissä liikkeissä annan myös kävellä itse, toki saan kokoajan vahtia, sillä tykkää koskea ja katsoa KAIKKEA mitä kaupasta löytyy Olen ajatellut, että kun pienestä pitäen opettaa ja itse viitsii opettaa/kieltää lasta, niin oppii kulkemaan ja käyttäytymään ostoskierroksilla.

 

Mitähän meillä on vuoden päästä? Meillä vasta reilun vuoden ikäinen ja menee juuri kuten joku täällä sanoi: Kuin päätön kana. Ei mene edes äitiä piiloon vaan joko juoksee johonkin satunnaiseen suuntaan niin lujaa kuin pääsee (ja se pääsee lujaa) tai sitten kantaisi hirveällä tahdilla tavaraa hyllystä toiseen.

Jos muilla on mennyt parivuotiaaksi asti hyvin ja meillä on jo nyt tuollaista, mä en edes uskalla ajatella mitä toi tekee yli kaksivuotiaana.

Pitää vielä jatkaa sen verran, että käyn kohtalaisen paljon lapsen kanssa kaupoissa, olen aina käynyt. Mies pääsee vähän huonosti vahtimaan lasta, joten asiat on pakko hoitaa tuon lapsen kanssa. Eli ei ainakaan vielä ole totuttaminen auttanut yhtään, päinvastoin. Kun on tottunut kulkemaan, uskaltaa juosta vieraassakin paikassa ympäriinsä ja tutkia kaikkea. Toivotaan, että vuosi lisää harjoittelua auttaa. Vaikkakin suuresti epäilen...

 

Esikoinen käveli nätisti vieressä 2-vuotiaana. Vaatekaupassa saattoi ihailla vaatteita ja etsiä omaa kokoaan

Kuopus käveli nätisti vieressä, ja jos/kun kävely alkoi mennä riekkumiseksi niin sälli laitettiin rattaisiin missä hän ensin kiukutteli aikansa ja sitten yleensä nukahti.

Raahasin molemmat raasut shoppailemaan jo 10 vrk iässä, eli tottuneita olivat ja ovat yhä.