Toggle sidebar

Miten te "kestätte" arjen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jep jep"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
J

"jep jep"

Vieras
Mielestäni arjessa ei sinänsä vikaa, mutta kun päivän raamit menevät aina samaa rataa kotihoidossa olevien lasten kanssa, se alkaa väkisinkin puuduttaa...

Toisen ketjun innoittamana kyselen siis, miten te sen kestätte? Päivän ohjelmahan on lasten kanssa aina suunnilleen sama; aamutoimet, syömiset, ulkoilut, ehkä askartelua, ehkä kyläilyä, syömistä ja pesua joka välissä. Kyllä se on aika tylsää. Vaikka kyläilisi tai shoppailisi (mitä itse en pienten lasten kanssa tee, he kun eivät anna mitään rauhassa katsella), että saisi päiviin vaihtelua.. En tiedä tarvitsisinko oman harrastuksen joka piristäisi. Onko teillä?

Lisäksi asumme sen verran syrjässä, ettei täältä joka päivä shoppailemaan ym lähdetä. Ja sitten, työpaikkani on aika syvältä, joten ei se töihinpaluukaan kiinnosta..

Tässä sitten yritetään viihtyä :D
 
Siinä vaiheessa kun arki alkoi olla kestämistä, päätin olla kestämättä ja ruveta tekemään jotain muutakin. Aloin opiskella. Ei lapsetkaan nauti kotona olevasta äidistä, jonka pitää yrittää kestää sitä kotona olemista.
 
En muista tuollaista aikaa lainkaan... Eli rutiineja voi kait pyörittää eri ympäristöissäki. Olen mennyt, jos huvittaa. Lapset siis mukana. Harrastanutkin lasten kanssa.

Ja aikahan tunnetusti kultaa muistot. ;)
 
No, tuntuu että et tykkää mistään elämässä! Mikä se on, mistä tykkäät ja nautit? Selitykset pois ja järjestä elämäsi niin, että pystyt tekemään asioita, joista tykkäät. Taidat asua liian syrjässä, jolloin et pääse harrastuksiin, shoppaileen, kavereille, mistä ehkä tykkäisit. No - silloin ei pidä asua niin syrjässä, vaan miettiä muuttamista paikkaan, josta pystyt tekemään kaikkia asioita, joista tulet iloiseksi. Säälittää, että joku muuttaa paikkaan, missä joka päivä on kestämistä ja raskasta ja tylsää... kun näähän on asioita, joissa jokaisella on valinnanvapaus. Tai sitten jos haluat asua siellä syrjässä, niin mieti miksi ja ryhdy arvostamaan niitä asioita.
 
Elämällä mahd. vähän just sitä perusarkea :D Melkein joka päivälle pitää keksiä jotain uutta, muuten menee suorittamiseksi. Käydään milloin missäkin, kesällähän se on helppoa, ja muutenkin yritetään ottaa mahdollisimman rennosti. Shoppailemassa ei käydä, sitä ei kestäis kenenkään hermot.
 
Me käytiin aika paljon milloin missäkin ihan äidin piristykseksi. Puistoissa (täällä on paljon äitejä puistoissa, joten oli juttuseuraa), kaupoissa, museossa, HopLopissa jne. Mulla tosin ei ole kuin yksi lapsi, joten toki se oli paljon helpompaa.

Mun shoppailureissut oli usein sellaisia, että tavoitteena oli hakea vaikka lapselle hanskat ja siihen varattiin puoli päivää. Käytiin samalla reissulla lelukaupassa katsomassa leluja, kirjakaupassa kirjoja, ajeltiin hissillä ja rullaportailla (tää oli lapsesta tosi hauskaa), jossain välissä haettiin ne hanskat. Välillä sain hetkeksi käymään vaatekaupassa, jossa vilkaisin ohi mennen itselleni vaatetta, jos ehdin. Välillä ehkä etsittiin joku leikkipaikka ja käytiin syömässä. Kun lapsi oli riittävästi ravannut, jaksoi välillä käydä niissä tylsemmissäkin kaupoissa ja istua rattaissa levähtämässä. Lapsi on todella vilkas, joten yleensä oli ihan turha edes toivoa, että lapsi malttaa istua paikallaan saati kierrellä siellä missä äiti haluaa.

Meni ihan mukavasti, kun teki reissun pääasiassa lapsen ehdoilla eikä yrittänyt oikeasti shopata pahemmin. Silti usein noilta reissuilta ehti jotain hankkimaankin siinä muun ohessa. Lahjaa kaverin lapselle samalla, kun oma lapsi katselee leluja jne.

Mua toki helpotti se, että asumme lähellä palveluita ja viihdytyksiä ja mulla oli auto käytössä. Ilman noita mä ainakin olisin kokenut päivät tosi puuduttaviksi ja silti ne välillä olivat sitä, kun ei tietty aina voinut olla menossa.
 
5v. ja 4kk, pakko sietää :D Mies töissä päivät, onneksi toinen lapsi niin iso että hänestä oikeasti seuraa, vaikka välillä karmea uhma päällä..

Liikunta piristää oikeasti. Iltaisin poljen kuntopyörää ku lapset nukkuvat, päivällä vauvajumppaa, vauvalla hauskaa ja äitille lihaskuntoa.

2 päivää oltu sisällä, toissa päivänä pesty pyykkiä 8 koneellista, eilen vaan oltu kotona ja vahdattu piirettyjä koko päivä... illalla kävin kaupassa, mies ja lapset autossa, päivän koho kohta ;)

Nyt vihdoin tarpeeksi viileää niin lähetään ulos ja kirjastoon.


Vähän ontto vastaus
 
[QUOTE="vieras";24179105]No, tuntuu että et tykkää mistään elämässä! Mikä se on, mistä tykkäät ja nautit? Selitykset pois ja järjestä elämäsi niin, että pystyt tekemään asioita, joista tykkäät. Taidat asua liian syrjässä, jolloin et pääse harrastuksiin, shoppaileen, kavereille, mistä ehkä tykkäisit. No - silloin ei pidä asua niin syrjässä, vaan miettiä muuttamista paikkaan, josta pystyt tekemään kaikkia asioita, joista tulet iloiseksi. Säälittää, että joku muuttaa paikkaan, missä joka päivä on kestämistä ja raskasta ja tylsää... kun näähän on asioita, joissa jokaisella on valinnanvapaus. Tai sitten jos haluat asua siellä syrjässä, niin mieti miksi ja ryhdy arvostamaan niitä asioita.[/QUOTE]

Juuri näin.
 
Välillä tekee tiukkaa. Jos miehellä on paljon töitä ja kaikki tukiverkot saavuttamattomissa, niin tuntuu raskaalta.
Mutta ne hetket tulevat ja menevät. Itse palaan pian töihin ja aloitan uudenlaisen arjen. Vuoden päästä muistelen varmasti kaiholla tätä aikaa.
 
[QUOTE="Jenis";24179116]Elämällä mahd. vähän just sitä perusarkea :D Melkein joka päivälle pitää keksiä jotain uutta, muuten menee suorittamiseksi. Käydään milloin missäkin, kesällähän se on helppoa, ja muutenkin yritetään ottaa mahdollisimman rennosti. Shoppailemassa ei käydä, sitä ei kestäis kenenkään hermot.[/QUOTE]

Veit kynän kädestäni!
 
[QUOTE="vieras";24179105]No, tuntuu että et tykkää mistään elämässä! Mikä se on, mistä tykkäät ja nautit? Selitykset pois ja järjestä elämäsi niin, että pystyt tekemään asioita, joista tykkäät. Taidat asua liian syrjässä, jolloin et pääse harrastuksiin, shoppaileen, kavereille, mistä ehkä tykkäisit. No - silloin ei pidä asua niin syrjässä, vaan miettiä muuttamista paikkaan, josta pystyt tekemään kaikkia asioita, joista tulet iloiseksi. Säälittää, että joku muuttaa paikkaan, missä joka päivä on kestämistä ja raskasta ja tylsää... kun näähän on asioita, joissa jokaisella on valinnanvapaus. Tai sitten jos haluat asua siellä syrjässä, niin mieti miksi ja ryhdy arvostamaan niitä asioita.[/QUOTE]

näinhän se pitkälti on, olisi voinut ystävällisemminkin asian esittää :) Noh, opiskelu taitaa olla "ainoa" mahdollisuuteni.
 
Itseasiassa nautin tästä vapaasta arjesta. Toki on kiva saada välillä omaakin aikaa ilman lapsia, mutta siis en tällä hetkellä kaipaa mitään työrytmiä ja on ihanaa kun lasten kuntoutuksetkin on kesätauolla. Meillä normiarkeen liittyy ihan tarpeeksi noita pakollisia menoja, joten olen oppinut nauttimaan tästä "tylsyydestä".
 
Se on sitä "arkiromantiikkaa" ;) Tuskin ilman lapsiakaan kovin hurjasti olis ma-pe vaihtelua, herätys-töihi-kauppaan-kotiin-kylään?-nukkumaan. Itse en koe ankeaksi arkea lasten kanssa, koska ei se kenelläkään joka päivä ole wau- fiilistä.
Muutto lähemmäs palveluja jos ei muu auta? Tai netistä joku "harrastus"?
 
Alkuperäinen kirjoittaja entinen kotiäiti;24179117:
Me käytiin aika paljon milloin missäkin ihan äidin piristykseksi. Puistoissa (täällä on paljon äitejä puistoissa, joten oli juttuseuraa), kaupoissa, museossa, HopLopissa jne. Mulla tosin ei ole kuin yksi lapsi, joten toki se oli paljon helpompaa.

Mun shoppailureissut oli usein sellaisia, että tavoitteena oli hakea vaikka lapselle hanskat ja siihen varattiin puoli päivää. Käytiin samalla reissulla lelukaupassa katsomassa leluja, kirjakaupassa kirjoja, ajeltiin hissillä ja rullaportailla (tää oli lapsesta tosi hauskaa), jossain välissä haettiin ne hanskat. Välillä sain hetkeksi käymään vaatekaupassa, jossa vilkaisin ohi mennen itselleni vaatetta, jos ehdin. Välillä ehkä etsittiin joku leikkipaikka ja käytiin syömässä. Kun lapsi oli riittävästi ravannut, jaksoi välillä käydä niissä tylsemmissäkin kaupoissa ja istua rattaissa levähtämässä. Lapsi on todella vilkas, joten yleensä oli ihan turha edes toivoa, että lapsi malttaa istua paikallaan saati kierrellä siellä missä äiti haluaa.

Meni ihan mukavasti, kun teki reissun pääasiassa lapsen ehdoilla eikä yrittänyt oikeasti shopata pahemmin. Silti usein noilta reissuilta ehti jotain hankkimaankin siinä muun ohessa. Lahjaa kaverin lapselle samalla, kun oma lapsi katselee leluja jne.

Mua toki helpotti se, että asumme lähellä palveluita ja viihdytyksiä ja mulla oli auto käytössä. Ilman noita mä ainakin olisin kokenut päivät tosi puuduttaviksi ja silti ne välillä olivat sitä, kun ei tietty aina voinut olla menossa.
Click to expand...

niin mutta sitten kun niitä pieniä lapsia onkin vaikka 2-4 kpl niin on vähän eri juttu.....
 
Alkuperäinen kirjoittaja niinno:
niin mutta sitten kun niitä pieniä lapsia onkin vaikka 2-4 kpl niin on vähän eri juttu.....
Click to expand...

Mutta jos on hommannut vaikka sen 4 lasta, niin onhan se aika selkeä valinta! Että nyt ollaan lasten kanssa. Ja sitä neljättä puuhattaessa ei voi tulla yllärinä, että tätäkö se elämä on lasten kanssa. Niin että jos jo ekan kanssa tuntuu arki puuduttavalta, niin silloin ko. äiti-ihmistä ei ole ehkä oikein luotu suurperheen äidiksi. Miksi tehtailla lapsia, jos arki lasten kanssa on ikävää eikä sitä oikein tahdo kestää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja niinno:
niin mutta sitten kun niitä pieniä lapsia onkin vaikka 2-4 kpl niin on vähän eri juttu.....
Click to expand...

Tai sitten riippuu äidistä, niistä lapsista ja heidän ikäeroistaan jne. Tietty jos on kolmos-vauvat ja vuodenikäinen esikoinen niin ei siinä varmaan hirveästi houkuttele kaupungille lähteä.

Meillä nuo vuodenikäerolla olevat (hoidettavuudeltaan lähinnä kaksoset) olivat pieninä vielä helppoja kavereita kerhoillessa, shoppaillessa jne. Jos taas lapsia on enemmän ja ikäeroa edes sen 1,5-2v per lapsi niin neljän lapsen kanssa isommat on jo sen ikäisiä että hallitsevat monia arkea helpottavia juttuja ja liikkumiset on sujuvampia.

Meillä on nyt 5v ja 6v erityislapset sekä vauva ja nuo isommat lapset tosissaan eroavat huomattavasti ikätovereistaan niin kehitykseltään kuin käytökseltäänkin. Yleisesti voisi sanoa että kumpainenkin vastaa varmaan kolmea ikäistään eikä ne uloslähtemiset suinkaan ole helppoja. Silti - ja varsinkin jos sisällä tuntuu että seinät kaatuu niskaan - se palkitsee kun pääsee ulos ja vaikka vaan sinne lähileikkipuistoon tms. Mukavampaa niin äidille kuin lapsillekin. =)
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";24179206]Mutta jos on hommannut vaikka sen 4 lasta, niin onhan se aika selkeä valinta! Että nyt ollaan lasten kanssa. Ja sitä neljättä puuhattaessa ei voi tulla yllärinä, että tätäkö se elämä on lasten kanssa. Niin että jos jo ekan kanssa tuntuu arki puuduttavalta, niin silloin ko. äiti-ihmistä ei ole ehkä oikein luotu suurperheen äidiksi. Miksi tehtailla lapsia, jos arki lasten kanssa on ikävää eikä sitä oikein tahdo kestää?[/QUOTE]

siis minä en koe mitään hankalaksi vaan ainoastaan kommentoin noita entisen kotiäidin vinkkejä!! :D
esim laitapa 4 pientä vilkasta juoksentelemaan itsensä väsyksiin jossain kauppakeskuksessa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja niinno:
niin mutta sitten kun niitä pieniä lapsia onkin vaikka 2-4 kpl niin on vähän eri juttu.....
Click to expand...

Niinhän mä just tuossa viestissä sanoin: "Mulla tosin ei ole kuin yksi lapsi, joten toki se oli paljon helpompaa." En voi sanoa mitään useampilapsisten perheiden puolesta, kun ei ole kokemusta, paitsi että arvelen kulkemisen olevan vaikeampaa. Toisaalta riippuu varmaan lasten iästä ja luonteestakin. Jos toinen on jo isompi ja lapset luonteeltaan rauhallisia, mistä minä tiedän vaikka olisi helpompaakin kuin yhden ihan koko ajan juoksevan taaperon kanssa. (Meidän lapsi on siis aidosti huomattavasti keskimääräistä vilkkaampi.)
 
Mulla oli kotosalla usein jokin proggis vaiheessa. Saatoin entisöidä huonekaluja, opiskella (suoritin ammattitutkinnon kotiäitivuosinani), tehdä seikkailureissuja lasten kanssa (lähdimme kukonlaulun aikaan koska kaikki heräsivät varhain) esim. torille tai metsään tai joenrantaan tms. Kävimme sukuloimassa lähellä asuvien sukulaisten luona.
 
se harmaan arjen kestäminen on meidän viihdytetyllä sukupolvella kompastuskivi. Heti kun ei oo kivaa, mukavaa, jotain extraa tai ylläreitä niin heti ollaan masennuksen partaalla. Ap:lla ja muilla vastaavilla on se elämän perusydin vähän hukassa. Se onnihan on nimenomaan siinä arjessa ja niissä tavisjutuissa joita teet lastesi kanssa joka päivä. Itse ainakin nautin suunnattomasti. Monilla maailman ihmisillä on asiat paljon paljon huonommin ja moni antais mitä vaan jos sais elää tällästä turvallista, tylsää arkea kuten me. Meille on niin moni asia itsestäänselvää, mistä jotkut vain haaveilee.

Ja mitä töissä käymiseen, niin ainakaan meidän perheessä se ei silloinkaan oo sen kummempaa. Omaa rataansa se silloinkin kulkee, rutiinit ehkä vähän poikkeaa kotiäitivuosista mutta rutiinit ne on silloinkin.

Ja mikäänhän ei estä tekemästä vaihtelua siihen kotona olemiseen. tarviiko aina syödä samaa ruokaa aamulla, tarviiko se syödä samassa paikassa? Entä jos joku aamu syötteki lettuja takapihalla sen sijaan että sitä ainaista puuroa keittiön pöydän ääressä? Entä jos käytteki lounastamassa koivun juurella pellon laidalla sen sijaan että teette sen vanhaan malliin kotona? Tai teette jonkun päivän retken jonnekin, ei se kohde mikään iso ja hieno tarvii olla. Vaikka perusrutiinit (nukkuma- ja ruoka-ajat) oliskin aina samat, niin niihin voi saada vaihtelua monilla tavoilla ja joku pienikin juttu voi piristää. Oletko ap kokeillu?
 
Mua auttoi se, että oli joka viikolle sovittuna pari tapaamista ystävän kanssa. Käytiin lasten kanssa jossain (kotieläinpuisto, metsäretki tms) käytiin kahvilla, kylässä tai ihan vaan ruokakaupassa, jollei aika antanut muuhun periksi. Mutta mun oli nähtävä ihmisiä säännöllisesti. Varsinkin tietyt ihmiset antoivat energiaa ja heidän kanssaan näimmekin tosi usein. Tavallaan elimme arkea yhdessä. Shoppailukin on ok, mutta ei mulla ainakaan rahat riittäisi pelkkään shoppailuun :D

Toisaalta kototna olokin tulee aikana jossain vaiheessa täyteen ja sitten ei auta kuin järjestellä työelämä siihen malliin, että lähtee sinne.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

T
Öljyvärimaalauksen alkeita
Viestiä
5
Luettu
2K
Aihe vapaa
Moonbride
Moonbride

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa