Miten täällä ollaan niin huonoja raha-asioissa??

[Kotona Kirves Kädessä]

Toivotaan, todellakin. Täytyy myöntää, että joskus meinaa katkeruus kuplia pintaan, kun jonkun suurin ongelma on se, että ei ole varaa bilettää tai ostaa uusia vaatteita samaan kun minä jonotan EU-ruokakassia räntäsateessa, ja juon kahvini maitojauheen kanssa. Positiivisuus on välillä koetuksella, mutta pitää osata asennoitua elämään oikein ja löytää se onni muualta kuin kuluttamisesta. Onneksi minulla on ihania ystäviä jotka välillä raahaavat minut ulos tästä luukusta ihmisten ilmoille etten vallan mökkiydy =)

Meillä on ollut joskus vastaava tilanne, ja kun sitkeästi jaksoi uskoa asioiden paranevan, ne parani. Sain käytyä koulun, ja pääsin töihin.

 

[köyhä mutta kouluttautunut]

Kyllä rakennusalalla on huomattavasti paremmat palkat kuin monella muulla alalla, jotka ovat vaatineet huomattavasti pidemmän koulutuksen - mitä varten on pitänyt ottaa opintolainaa useita vuosia. Jos vielä jatkokouluttaa itseään, niin palkkahan jää reippaasti alle 2000 euron (-verot), ja nyt siis puhutaan jo maisteritasoisista ihmisistä, jotka tekevät väitöskirjoja. Käytännössä monet joutuvat jäämään näihin jatkokoulutuspaikkoihin, kun muita töitä ei valitettavasti kaikille koulutetuille ihmisille löydy. On turha sanoa että mitäs kouluttauduit, syy on lähinnä opetusministeriön politiikassa, jonka perusteella pyritään tuottamaan laumoittain korkeakoulutettuja ihmisiä, jotta Suomi pysyisi ns. korkean koulutustason maana. Esim. 80-luvun lopussa toitotettiin joka tuutista että koulutus kannattaa, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että pitkälle koulutetut ovat työkkärin jonoissa. Ikää monilla alkaa olemaan sen verran, että niitä lapsiakin on jo tullut, asuntokin on saatettu ostaa jne jne.
Eli ei ole kyse vain tyhmyydestä jos rahaa ei ole. Monista koulutetuista ihmisistä tuntuu siltä, että heitä on viilattu tosi pahasti linssiin - lupailtu opiskeluvaiheessa tähdet taivaalta, ja valmistumisen jälkeen vaihtoehdot ovat työttömyys tai ulkomaille lähtö - ja jälkimmäinen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kilpailu työpaikoista on todella kovaa. Omien lasteni kohdalla mietin tarkkaan maailman tilannetta, ja ohjaan sellaiseen ammatinvalintaan, missä töitä riittää pidemmiksikin ajoiksi kuin vain muutaman kuukauden pätkiksi silloin tällöin.

 

[Pompelmo]

Kyllä rakennusalalla on huomattavasti paremmat palkat kuin monella muulla alalla, jotka ovat vaatineet huomattavasti pidemmän koulutuksen - mitä varten on pitänyt ottaa opintolainaa useita vuosia. Jos vielä jatkokouluttaa itseään, niin palkkahan jää reippaasti alle 2000 euron (-verot), ja nyt siis puhutaan jo maisteritasoisista ihmisistä, jotka tekevät väitöskirjoja. Käytännössä monet joutuvat jäämään näihin jatkokoulutuspaikkoihin, kun muita töitä ei valitettavasti kaikille koulutetuille ihmisille löydy. On turha sanoa että mitäs kouluttauduit, syy on lähinnä opetusministeriön politiikassa, jonka perusteella pyritään tuottamaan laumoittain korkeakoulutettuja ihmisiä, jotta Suomi pysyisi ns. korkean koulutustason maana. Esim. 80-luvun lopussa toitotettiin joka tuutista että koulutus kannattaa, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että pitkälle koulutetut ovat työkkärin jonoissa. Ikää monilla alkaa olemaan sen verran, että niitä lapsiakin on jo tullut, asuntokin on saatettu ostaa jne jne.
Eli ei ole kyse vain tyhmyydestä jos rahaa ei ole. Monista koulutetuista ihmisistä tuntuu siltä, että heitä on viilattu tosi pahasti linssiin - lupailtu opiskeluvaiheessa tähdet taivaalta, ja valmistumisen jälkeen vaihtoehdot ovat työttömyys tai ulkomaille lähtö - ja jälkimmäinen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kilpailu työpaikoista on todella kovaa. Omien lasteni kohdalla mietin tarkkaan maailman tilannetta, ja ohjaan sellaiseen ammatinvalintaan, missä töitä riittää pidemmiksikin ajoiksi kuin vain muutaman kuukauden pätkiksi silloin tällöin.

Onko sitten pakko kouluttautua alalle, jossa ei töitä ole. Kai se nyt on itsestään selvää, että esim. suomalais-ugrilainen kansantiede, egyptologia tai historia ei kovin monelle töitä tarjoa. Itselläni on parikin tutkintoa ja aion kyllä pojalleni suositella lämpimästi jotain korkeakoulutusta, joka ns. valmistaa johonkin ammattiin eli esim. kauppakorkeaa, lääkistä tms.

 

[äiti]

Kyllä rakennusalalla on huomattavasti paremmat palkat kuin monella muulla alalla, jotka ovat vaatineet huomattavasti pidemmän koulutuksen - mitä varten on pitänyt ottaa opintolainaa useita vuosia. Jos vielä jatkokouluttaa itseään, niin palkkahan jää reippaasti alle 2000 euron (-verot), ja nyt siis puhutaan jo maisteritasoisista ihmisistä, jotka tekevät väitöskirjoja. Käytännössä monet joutuvat jäämään näihin jatkokoulutuspaikkoihin, kun muita töitä ei valitettavasti kaikille koulutetuille ihmisille löydy. On turha sanoa että mitäs kouluttauduit, syy on lähinnä opetusministeriön politiikassa, jonka perusteella pyritään tuottamaan laumoittain korkeakoulutettuja ihmisiä, jotta Suomi pysyisi ns. korkean koulutustason maana. Esim. 80-luvun lopussa toitotettiin joka tuutista että koulutus kannattaa, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että pitkälle koulutetut ovat työkkärin jonoissa. Ikää monilla alkaa olemaan sen verran, että niitä lapsiakin on jo tullut, asuntokin on saatettu ostaa jne jne.
Eli ei ole kyse vain tyhmyydestä jos rahaa ei ole. Monista koulutetuista ihmisistä tuntuu siltä, että heitä on viilattu tosi pahasti linssiin - lupailtu opiskeluvaiheessa tähdet taivaalta, ja valmistumisen jälkeen vaihtoehdot ovat työttömyys tai ulkomaille lähtö - ja jälkimmäinen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kilpailu työpaikoista on todella kovaa. Omien lasteni kohdalla mietin tarkkaan maailman tilannetta, ja ohjaan sellaiseen ammatinvalintaan, missä töitä riittää pidemmiksikin ajoiksi kuin vain muutaman kuukauden pätkiksi silloin tällöin.

Niin, mistähän se sitten johtuu, ettei esim. ammattikouluopiskelijoita arvosteta vieläkään. Itsellä tyttö lukiossa ja poika amiksessa. Tyttö aikoo lukemaan psykologiaa ja poika rakennusalalla.
Mies on rakennusalalla ja urakkapalkalla hommia paiskii. Palkka on satunnaisesti aika mojovakin, peruspalkkahan ei päätä huimaa. 2000euroa jää kuitenkin kuussa käteen, siis joka kk.
Arvostan esim. yliopistotason ihmisiä, mutta joskus tuntuu, ettei se toisinpäin päde ollenkaan. Itse olen hoitoalalla ja joskus harmittaa kun en ole opiskellut korkeammalle, mutta lasten takia se on ollut oma valinta. Arvostus olisi ehkä ihan toista.

 

[vieras]

Pakko heittää tänne nyt semmoinen erilainen näkökulma, varsinkin noihin ruoka-avustuksiin... Ite ollut joskus toosi toosi tiukilla, kun ollut työttömänä ja ne tavalliset laskut kumminkin pyörineet. Siinä sit joku kaveri ehottamut että käy hakemassa tämmönen ruokakassi. Minä siihen hymyillyt ja kysynyt nii-in luuletkos että siitä ois mulle hyötyä? Toinen sitten ollut et no miten niin? Oishan siinä jauhoja ja näkkäriä jne... Minä sitten että mmm ja mulla on se keliakia, että paljompa niistä ois hyötyä! Ihan oikeesti muutamaan kertaan manannu tän sairauden, kun on ollu tiukilla ja sitten leeivät sun muut maksaa niin maan pirusti. Onneksi aina on taaplattu jotenkin kohti parempia aikoja!Ja töitä on nykyään täällä päin ainakin niin pirun vaikee saaha. Monesti oon miettinyt että onneksi ei vielä oo lapsia,vaikka vauvakuume on jatkuva...

 

[vieras]

Kyllä rakennusalalla on huomattavasti paremmat palkat kuin monella muulla alalla, jotka ovat vaatineet huomattavasti pidemmän koulutuksen - mitä varten on pitänyt ottaa opintolainaa useita vuosia. Jos vielä jatkokouluttaa itseään, niin palkkahan jää reippaasti alle 2000 euron (-verot), ja nyt siis puhutaan jo maisteritasoisista ihmisistä, jotka tekevät väitöskirjoja. Käytännössä monet joutuvat jäämään näihin jatkokoulutuspaikkoihin, kun muita töitä ei valitettavasti kaikille koulutetuille ihmisille löydy. On turha sanoa että mitäs kouluttauduit, syy on lähinnä opetusministeriön politiikassa, jonka perusteella pyritään tuottamaan laumoittain korkeakoulutettuja ihmisiä, jotta Suomi pysyisi ns. korkean koulutustason maana. Esim. 80-luvun lopussa toitotettiin joka tuutista että koulutus kannattaa, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että pitkälle koulutetut ovat työkkärin jonoissa. Ikää monilla alkaa olemaan sen verran, että niitä lapsiakin on jo tullut, asuntokin on saatettu ostaa jne jne.
Eli ei ole kyse vain tyhmyydestä jos rahaa ei ole. Monista koulutetuista ihmisistä tuntuu siltä, että heitä on viilattu tosi pahasti linssiin - lupailtu opiskeluvaiheessa tähdet taivaalta, ja valmistumisen jälkeen vaihtoehdot ovat työttömyys tai ulkomaille lähtö - ja jälkimmäinen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kilpailu työpaikoista on todella kovaa. Omien lasteni kohdalla mietin tarkkaan maailman tilannetta, ja ohjaan sellaiseen ammatinvalintaan, missä töitä riittää pidemmiksikin ajoiksi kuin vain muutaman kuukauden pätkiksi silloin tällöin.

Peesi.

Edes yliopistoissa ei ole saatu päivitettyä koulutustarjontaa kysynnän mukaan. Kyllä kauppa-, oikeus-, ja lääketieteilijät sijottuu töihin. Ja yhteiskuntatieteilijätkin sijottuisi, jos täsmennettäisi tutkintoja. Mutta akateemisesta vapaudesta kiinnipitäminen ja vanhan, julkiselle sektorille ja humanistiseen tutkimukseen suuntautuneen rakenteen ylläpito tuottaa tutkintoja, joilla on vaikea saada töitä. Maistereita alipalkataan koulutusta vastaamattomiin töihin, mutta niistä on sentään usein mahdollista yletä omaa osaamista vastaavalle paikalle. Kyllä ekonomi tradenomin monesti jyrää ainakin isoissa firmoissa. Ainoastaan sellaiset pomot, joilla itsellä ei ole korkeaa koulutusta tai jotka muuten pelkäävät alaistensa pätevyyttä palkkaavat sen vähemmän koulutetun. Yksityisellä puolella kun ei tarvitse maksaa palkkaa koulutuksen, vaan työtehtävän vuoksi. Ja julkisellakin on enemmän ja enemmän virkoja ilman virallisia koulutusvaatimuksia. Ja niihin alipalkataan maistereita.

Ja loppuunsa moni maisteri on valmis tekemään duunia parilla tonnilla, jos se vaan on mielekästä.

 

[Dietorelle]

meillä ei raha ongelma.. pärjätään hyvin ja joskus repäistään ja sitten kitkutellaan..

mutta joo on niitä ketkä vaan kuluttaa eikä yhtään ymmärrä ettei heillä ole varaa nyt siihen.

mutta pitäisi osata ymmärtää että on myös ihmisiä joilla on tiukkaa. elämässä voi tulla tilanne eteen että hei meillä ei olekkaan rahaa. eikä ruokaa.
joo voi olla vaikea ymmärtää mutta kaikkea voi tapahtua.

 

[Kotilehmä]

Minä niin vihaan näitä aloituksia. Luulisi että jos itsellä on asiat niin älyttömän hyvin, niin ei ole tarvettaa ylentää itseään ja alentaa muita. Mitä ihmettä siitä oikein saa??

 

[vieras]

Kyllä rakennusalalla on huomattavasti paremmat palkat kuin monella muulla alalla, jotka ovat vaatineet huomattavasti pidemmän koulutuksen - mitä varten on pitänyt ottaa opintolainaa useita vuosia. Jos vielä jatkokouluttaa itseään, niin palkkahan jää reippaasti alle 2000 euron (-verot), ja nyt siis puhutaan jo maisteritasoisista ihmisistä, jotka tekevät väitöskirjoja. Käytännössä monet joutuvat jäämään näihin jatkokoulutuspaikkoihin, kun muita töitä ei valitettavasti kaikille koulutetuille ihmisille löydy. On turha sanoa että mitäs kouluttauduit, syy on lähinnä opetusministeriön politiikassa, jonka perusteella pyritään tuottamaan laumoittain korkeakoulutettuja ihmisiä, jotta Suomi pysyisi ns. korkean koulutustason maana. Esim. 80-luvun lopussa toitotettiin joka tuutista että koulutus kannattaa, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että pitkälle koulutetut ovat työkkärin jonoissa. Ikää monilla alkaa olemaan sen verran, että niitä lapsiakin on jo tullut, asuntokin on saatettu ostaa jne jne.
Eli ei ole kyse vain tyhmyydestä jos rahaa ei ole. Monista koulutetuista ihmisistä tuntuu siltä, että heitä on viilattu tosi pahasti linssiin - lupailtu opiskeluvaiheessa tähdet taivaalta, ja valmistumisen jälkeen vaihtoehdot ovat työttömyys tai ulkomaille lähtö - ja jälkimmäinen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kilpailu työpaikoista on todella kovaa. Omien lasteni kohdalla mietin tarkkaan maailman tilannetta, ja ohjaan sellaiseen ammatinvalintaan, missä töitä riittää pidemmiksikin ajoiksi kuin vain muutaman kuukauden pätkiksi silloin tällöin.

Niin, mistähän se sitten johtuu, ettei esim. ammattikouluopiskelijoita arvosteta vieläkään. Itsellä tyttö lukiossa ja poika amiksessa. Tyttö aikoo lukemaan psykologiaa ja poika rakennusalalla.
Mies on rakennusalalla ja urakkapalkalla hommia paiskii. Palkka on satunnaisesti aika mojovakin, peruspalkkahan ei päätä huimaa. 2000euroa jää kuitenkin kuussa käteen, siis joka kk.
Arvostan esim. yliopistotason ihmisiä, mutta joskus tuntuu, ettei se toisinpäin päde ollenkaan. Itse olen hoitoalalla ja joskus harmittaa kun en ole opiskellut korkeammalle, mutta lasten takia se on ollut oma valinta. Arvostus olisi ehkä ihan toista.

En tiedä muuta, mutta jos jokaista (entistä) opintoviikkoa varten pitää lukea n. 300 sivua tieteellistä tekstiä (syventävissä opinnoissa väitöskirjoja) ja tehdä se 140 kertaa plus lisäksi kirjottaa 60 sivua tekstiä, johon on käyttäny vähintään 60:ä tieteellistä lähdeteosta niin kyllä siinä jo jotakin arvostusta kaipaa..

 

[liirumlaarum]

En jaksa lukea koko ketjua,mutta kommentoin vain tuohon otsikkoon. Tässä yksi syy,erään ystäväni taloudelliseen "ahdinkoon". Pitää yrittää näyttää paremmalta/rikkaammalta kuin ovat. Pitää ostaa uudet autot,talot,kalliit lastenvaatteet/-tarvikkeet. Taloa kun olivat etsimässä,niin ei kelvannut alle 150 000? talot,olivat kuulemma niin halvan näköisiä...nyt on sitten monet laskut maksamatta jne...ja noh,taas pitäisi vaan ostaa uusi auto,kun perheenlisäystä on tulossa...vaikka mahtuisivat ihan helposti vanhaankin autoon,mutta kun se ei enää ole niin hieno ja uusi...inhottavaa katsella vierestä,kun joku pilaa raha-asiansa sen takia,että saavat näyttää toisille olevansa muka tosi rikkaita...puhuttiinkin näiden ihmisten sukulaisten kanssa,että ei mene kuin pari vuotta korkeintaan,ja ovat ihan kusessa...arvatkaahan vain,onko tällaisen ihmisen muksuille kiva yrittää keksiä lahjoja,kun mikään ei kelpaa(siis äidille ei kelpaa)...

 

[köyhä mutta kouluttautunut]

Ala on biologia, ei edes mitään ekologiaa, vaan geeniteknologiaa. Kun kouluttauduin, ja jopa silloin kun aloitin väitöstyöni, meni alalla todella hyvin - oli kasvavia bioalan firmoja ja tulevaisuudennäkymät huikeat. Vaan bioalan firmoillepa kävikin huonosti, ja tällä hetkellä tilanne vain on se, että alalta on tullut ulos niin paljon tutkijoita, etteivät kaikki pysty sijoittumaan tutkimukseen/minnekään muuallekaan. Firmat eivät myöskään palkkaa tohtoritason tutkijoita - onko kyse sitten pomoista jotka ovat huonommin koulutettuja, vai mistä? En ole keksinyt vielä TODELLISTA syytä. Kuitenkin monet tohtorit tekisivät töitä ihan sillä samalla palkalla kuin ne alemmin koulutetutkin, kunhan vain saisivat niitä töitä.
En usko että korkeammin koulutetut arvostelisivat alemmin koulutettuja - kuka tahansa aivoilla variustettu tajuaa, ettei yhteiskinta pyöri ilman kaikentasoisen koulutuksen omaavia ihmisiä. Jos meillä ei olisi täällä töissä siivoojia, välinehuoltajia jne, niin me oltaisiin ihan järkyttävässä pulassa! Itse arvostan kovasti kaikkien työpanosta.
Tilanne on kuitenkin se, että monet koulutetut joutuvat kouluttautumaan uudelleen, jos pystyvät - kouluttautumistahan esim sairaanhoitajaksi ei tueta enää millään lailla, ja niinkuin aiemmin sanoin, opintolainat ovat sujuvasti syöneet niitä säästöjä. Itse harkitsen vakavasti hoitajaksi kouluttautumista - lääkäriksi haluaisin vielä mieluummin, mutta jo kahden korkeamman tutkinnon omaavana tuntuisi aika rajulta lähteä suorittamaan kolmatta kuuden vuoden tutkintoa, ilman rahaa. Ajoittain tuntuu myös tosi turhalta heittää hukkaan sitä tietotaitoa, mikä tässä on vuosien myötä omalta alalta kertynyt. Pikemminkin tuntuu siltä, että niitä korkeasti koulutettuja ei arvosteta alemmin koulutettujen piirissä.

 

[mimomamo]

Omalta kohalta voin sanoo että mun vanhemmat ei ole koskaan kyenneet näyttämään tai opettamaan rahankäyttöä. Sama on mun miehellä. Hänkin köyhästä perheestä, tosin vanhemmat ovat nyttemmin alkaneet elää hyvin.
Niin näillä eväillä on nyt sitten vaikeata osata käyttää rahaa. Itse olen oppinut kantapään kautta ja onneksi olen vielä nuori enkä ole pilannut pahasti talouttani. Luottotiedoista olen saanut pidettyä kynsin hampain kiinni.
Miehellä on vielä oppimista, mutta autan häntä parhaani mukaan. Siis järkeilemään taloudelliset asiat.

Tässä opiskellaan(elämää), ja hyvin on mennyt.

Ja tulevaisuudessa jos minulla on lapsia, aion opettaa heille ko asiaa.

 

[köyhä mutta kouluttautunut]

Vielä edelliseen - muutaman kaverin kokemukseen viitaten, kun tohtori kouluttautuu uudelleen vaikkapa sitten hoitsuksi, niin on saanut kuulla supinaa siitä että onkohan tuolla jotain mielenterveysongelmia tms, kun kouluttautuu alemmalle koulutusasteelle
Mitäpä siihen sitten sanoisi? Kun ei uskalla ääneen sanoa tajunneensa, että helpommallakin voi elantonsa ansaita, kuin kirjoittamalla kaiket yöt apurahahakemuksia sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan... apurahojen määrä on huimaava 1250 eur/kk (10 vuoden kouluttautumisen jälkeen siis), jos sen siis onnistuu saamaan (yleensä vuodeksi).

 

[Annu]

Kun ne tilanteet muuttuvat, voipi esim. jäädä yllättäen työttömäksi tai vaikkapa sairastua ja heti kyllä näkyy elämisessä.

Avainsana näissä asioissa on etukäteen varautuminen. Ei pidä elää niin, että esim. sairastuminen kaataa koko perheen talouden.

Mutta joskus se vain on niin. Meillä mies joutui työttömäksi ja minä sairauden takia ammatin vaihtoon joten vitsit oli vähissä. Nyt olemme molemmat töissä.

Jos on ollut vakityössä, niin saahan sitä 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa, jonka jälkeen normipäivärahaa. Ei sitten ihan totaalisesti joudu 0-tilanteeseen. Vai joutuuko?

 

[hannamaria]

Ehkä ne, jotka ovat kaikkein leväperäisimpiä raha-asioissaan, vain sattuvat notkumaan tällä palstalla? Toivottavasti tällä palstalla on vain keskimääräistä enemmän persaukisia tai muuten Suomen tulevaisuus alkaa olla aika kuralla...

Siinä on sekin, että tällä palstalla tulee kärjistettyä asioita, kun purkaa pahaa mieltään. Esim "ei ole rahaa" on suhteellinen käsite. Joku sanoo noin kun ei ole rahaa shoppailla. joku sanoo noin kun ei ole varaa sisälihapihviin. Ja joku sanoo noin vasta kun jääkaapissa on pelkkä valo ja tili tyhjänä.

Esim meillä ei koskaan raha ole ollut "loppu loppu", mutta silti saan harmaita hiuksia kun mietin, että jos tulee joku yllättävä iso juttu.

Tuosta varautumisesta; miten määritellään "pitää varautua"? Jos pitää varautua vaikka siihen että pesukone hajooaa, entä jos meneeki pesukone ja jääkaappi ja hella yhtäaikaa? Olisiko pitänyt osata varautua siihen? Jos varautuu siihen että toinen jää työttömäksi, aika isot palkat tarvii olla, että saa joka kuukausi pistettyä sivuun sen verran että pärjää tarvittaessa tulotonna. Tai sitten elää niukasti jo töissä käydessään, eli palkka menee "vain tilille", mitään kivaa ei uskalla ostaa vaikka rahaa olisi

 

[Greippi]

Tosiaan, ei kannata kouluttautua tohtoriksi. Itse teen sitä huvikseni työn ohella, mutta en aio koskaan tutkijaksi kumminkaan. Useimmiten katsotaan, ettei tutkijoilla ole kosketusta ns. normaalielämään ja siten palkkaaminen on enemmän kuin rajoitettua. Ja koulutusta alempaa työtä ei tosiaankaan saa hakea, ihmisessä on pakko olla jotan vikaa, jos niin tekee = (

Otan osaa, sinulle on sattunut todella huono tuuri osaksesi.

 

[Greippi]

Ehkä ne, jotka ovat kaikkein leväperäisimpiä raha-asioissaan, vain sattuvat notkumaan tällä palstalla? Toivottavasti tällä palstalla on vain keskimääräistä enemmän persaukisia tai muuten Suomen tulevaisuus alkaa olla aika kuralla...

Siinä on sekin, että tällä palstalla tulee kärjistettyä asioita, kun purkaa pahaa mieltään. Esim "ei ole rahaa" on suhteellinen käsite. Joku sanoo noin kun ei ole rahaa shoppailla. joku sanoo noin kun ei ole varaa sisälihapihviin. Ja joku sanoo noin vasta kun jääkaapissa on pelkkä valo ja tili tyhjänä.

Esim meillä ei koskaan raha ole ollut "loppu loppu", mutta silti saan harmaita hiuksia kun mietin, että jos tulee joku yllättävä iso juttu.

Tuosta varautumisesta; miten määritellään "pitää varautua"? Jos pitää varautua vaikka siihen että pesukone hajooaa, entä jos meneeki pesukone ja jääkaappi ja hella yhtäaikaa? Olisiko pitänyt osata varautua siihen? Jos varautuu siihen että toinen jää työttömäksi, aika isot palkat tarvii olla, että saa joka kuukausi pistettyä sivuun sen verran että pärjää tarvittaessa tulotonna. Tai sitten elää niukasti jo töissä käydessään, eli palkka menee "vain tilille", mitään kivaa ei uskalla ostaa vaikka rahaa olisi

Ei kai kenenkään tarvitse ilman tuloja olla, todella moni saa kuitenkin ansiosidonnaista päivärahaa. Eli siihenkin asiaan kannattaa varautua, ettei ihan minimipäivärahalle jää.

 

[Saara]

En lukenut kaikkea, mutta..

Mua ärsyttää eniten sellainen, et rahaa on sen verran et hyvin pärjäis, jos suunnittelis vähän mihin sen rahan laittaa! Mut tuhlataan rahaa hullun lailla kun tilipäivä on ja sitten loppukuu ollaan pulassa ja soitellaan kavereille ja sukulaisille, et ei oo rahaa ruokaan eikä laskuihin! Lähipiirissä tämmöinen perhe. Esimerkkinä, et ovat meille monta sataa euroa velkaa ja sit perheeseen ostetaan moottorikelkka, kun "on pojille luvattu". Niiiiin ärsyttävää oikeesti. Sit kohta taas ollaan rahaa vailla lainaan. Eivät siis osaa käyttää rahaa yhtään. Ostetaan vaikka ei oo varaa, eikä mitään suunnitelmaa, et miten loppukuu pärjättäis. Tai edes seuraava viikko! ARGH!

Mutta paljon on sellaisia, jotka syystä tai toisesta ovat vähävaraisia, mutta käyttävät ne vähät rahansa järkevästi! Heille nostan hattua! Ei varmasti ole helppoa.

Sitä en ymmärrä et rahat tuhlataan mistään välittämättä mihin sattuu!

 

[ristiriita]

Tottakai menisin töihin jos joku minut ottaisi. Olisi se helppoa jos voisi vain mennä töihin. Hakemuksia olen lähetellyt kasapäin ja muutamissa haastatteluissakin jopa käynyt, mutta ei ole vielä tärpännyt. Olen sen verran vasta valmistunut, että työkkäri ajaa hakemaan oman alan töitä pääasiallisesti, mutta omalla alallani työ on liikkuvaa, eikä minulla ole edes ajokorttia, joten työnsaantimahdollisuudet ovat melko huonot. Nyt olen tosin taas menossa haastatteluun, homma olisi verstastyyppistä, joten ajokortittomuuteni ei haittaisi kun ei tarvitsisi päästä liikkumaan päivän aikana. Olen toki muitakin paikkoja hakenut ja katsellut aktiivisesti, mutta en tiedä sitten onko minulla vain huono tuuri vai mikä mättää.

Ja tottakai töissäkäyminen on kannattavampaa kuin tuilla eläminen, toki tukia saisin silloinkin. Mutta näillä mennään tällä hetkellä, ei auta kuin räpiköidä eteenpäin.

pakko nytten kysyä että miksi kouluttauduit alalle jolle siun on vaikia päästä töihin autottomuuden ja ajokortittomuuden takia?

niin, ja toivottavasti saat töitä!

Kun 16-vuotiaana lähdin alalle kouluttautumaan, niin ajattelin että minulla olisi ajokortti plakkarissa jollain opilla kun olen täysi-ikäinen. Eipä ollut. :|

 

[köyhä mutta kouluttautunut]

Ja koulutusta alempaa työtä ei tosiaankaan saa hakea, ihmisessä on pakko olla jotan vikaa, jos niin tekee = (

Joo, tuo on jotenkin hassua, koska itse olisin valmis tekemään monia muitakin töitä kuin vain omaa koulutustasoani vastaavaa. Eli koulutuksesta on tullut rajoite, jonka myötä monet ovet ovat sulkeutuneet.

Koulutuksesta on kuitenkin monia muita "iloja" - näkökulmat laajenee, osaa käsitellä suuria kokonaisuuksia, osaa nopeasti hankkia juuri sellaista tietoa mitä milloinkin tarvitsee - ylipäänsä näkee maailman eri tavoin kun pystyy nopeasti selvittämään asioiden taustoja. Kielitaidon kehittyminen nyt on tietenkin itsestään selvää, mikä taas omalta osaltaan avaa maailmaa. Myös itseluottamus omaan osaamiseen on kasvanut - eipä juuri tule montaa asiaa mieleen jossa pitäisi sanoa "en mä varmaan osaa/opi totakaan", vaan perusolettamus on se, että tottakai mä tuonkin opin - ja uusien asioiden oppiminen nopeasti sinänsä on helppoa, kun siihen on kehittynyt rutiini. ...No, ehkä musta ei saisi avaruusfyysikkoa, tai ainakaan hyvää sellaista....

Näiden muiden "ilojen" takia siis kannatan kovasti koulutusta, mutta uran kannalta hyväkään koulutus ei välttämättä kannata. Ja se risoo kyllä, kun joku valittaa että ei ole RAHAA, kun just nyt ei voi ostaa toista autoa, lähteä toiselle lomamatkalle etelään tai uusia koko sisustusta. Köyhyyttä on erilaista, ja ihmisten kuva omasta "köyhyydestä" on melkoisen laaja. Itse pärjäilen, koska olen aika hyvä käsittelemään rahaa, mutta tajuan kyllä erittäin selvästi, että on paljon ihmisiä, jotka ovat OIKEASTI köyhiä - ja osa ihan ilman sen kummempaa itseaiheutettua syytä. Erityisesti lapsiperheiden kohdalla asia vaivaa kovastikin mieltäni, sillä taipumus köyhyyteen näyttää periytyvän.

 

[vatruska]

uusavuttomuutta? sitä että pitää ostaa merkkivaatteita kun kaverinkin lapsilla on? eletään yli varojen? ja näyttää tosiaan olevan aika yleistä nykyään.. pitäis ehkä koulussa olla joku aine joka erikoistuisi elämänhallintaan =)

Peesaan tätä. Ja sit ne kaikki osamaksulla ostetut ja luottokorteilla ostelu. Käteisellä kun hoitaa hankinnat niin ei tilit ylity ja pysyy suht koht tiedossa rahan kulutus.

 

[vieras]

Oon huomannut, että täällä palstalla on tosi useasti joku, joka valittaa, ettei ole rahaa ruokaan ja elämiseen. Ja ollaan sossun asiakkaina, ikäänkuin se olis ihan normaali elämäntilanne.
Sori nyt vaan, mutta minua kummastuttaa. Oon ollut kotona kotiäitinä lähes aina ja lapsia on monta. Mieskin on rakennusalalla, eli ei mikään huipputienari ja silti ollaan aina tultu toimeen!! Ikinä ei ole tarvinnut ajatella sossuun menemistä.
Talo ollaan rakennettu muutama vuosi sitten ja meillä on kaks autoa.
En vaan tiedä, että onko se nuorempien juttu nykyään, ettei raha-asioitaan osata hoitaa vai mistä moinen johtuu. Itse olen kolmevitonen.
Saan varmaan palutetta, mutta kun kummastuttaa niin kummastuttaa. Miten esim. puhelinlaskuja voi kertyä niin kauheasti, että niitä ei voi maksaa!!? Haloo... kannattaiskohan soitella niin paljon? Meillä kuuden kännykän laskut joka kk maksettavana..

No jos on rakennusalan ihmienn puolisona, niin silloinhan on nykyaikana automaattisesti rikas. Kun saa itselle puolta halvemmalla talon ja rakennusalan ihmisillä valtavat palkat ja monet tekevät pimeästi töitä vielä lisäksi.

 

[vieras]

Oon huomannut, että täällä palstalla on tosi useasti joku, joka valittaa, ettei ole rahaa ruokaan ja elämiseen. Ja ollaan sossun asiakkaina, ikäänkuin se olis ihan normaali elämäntilanne.
Sori nyt vaan, mutta minua kummastuttaa. Oon ollut kotona kotiäitinä lähes aina ja lapsia on monta. Mieskin on rakennusalalla, eli ei mikään huipputienari ja silti ollaan aina tultu toimeen!! Ikinä ei ole tarvinnut ajatella sossuun menemistä.
Talo ollaan rakennettu muutama vuosi sitten ja meillä on kaks autoa.
En vaan tiedä, että onko se nuorempien juttu nykyään, ettei raha-asioitaan osata hoitaa vai mistä moinen johtuu. Itse olen kolmevitonen.
Saan varmaan palutetta, mutta kun kummastuttaa niin kummastuttaa. Miten esim. puhelinlaskuja voi kertyä niin kauheasti, että niitä ei voi maksaa!!? Haloo... kannattaiskohan soitella niin paljon? Meillä kuuden kännykän laskut joka kk maksettavana..

No jos on rakennusalan ihmienn puolisona, niin silloinhan on nykyaikana automaattisesti rikas. Kun saa itselle puolta halvemmalla talon ja rakennusalan ihmisillä valtavat palkat ja monet tekevät pimeästi töitä vielä lisäksi.

Ärsyttää tämä, että aina ollaan sanomassa, että ollaan "ihan perusduunareita" ja silti meillä on varaa. Tottakai duunareilla on rahaa milllä elostella. Valmistutaan nuorena (parikymppisenä) ja on isommat palkat kuin korkeakoulutetuilla, jotka valmistuvat pätkätöihin 10 vuotta myöhemmin.

Jos teillä menee hyvin taloudellisesti, niin ei kaikki muut ole niin hyväpalkkaisia ja rikkaita kuin te. Tottakai duunareilla on rahaa.

 

[nytkis]

Mutta eihän tuo ole uusavuttomuutta...

Uusavuttomuutta on se, että pitää erikseen sanoa vaikka että pyyhi pyllysi kun käyt kakalla...

onhan se jos tarvii erikseen sanoa, että älä elä yli varojesi...

 

[Greippi]

Oon huomannut, että täällä palstalla on tosi useasti joku, joka valittaa, ettei ole rahaa ruokaan ja elämiseen. Ja ollaan sossun asiakkaina, ikäänkuin se olis ihan normaali elämäntilanne.
Sori nyt vaan, mutta minua kummastuttaa. Oon ollut kotona kotiäitinä lähes aina ja lapsia on monta. Mieskin on rakennusalalla, eli ei mikään huipputienari ja silti ollaan aina tultu toimeen!! Ikinä ei ole tarvinnut ajatella sossuun menemistä.
Talo ollaan rakennettu muutama vuosi sitten ja meillä on kaks autoa.
En vaan tiedä, että onko se nuorempien juttu nykyään, ettei raha-asioitaan osata hoitaa vai mistä moinen johtuu. Itse olen kolmevitonen.
Saan varmaan palutetta, mutta kun kummastuttaa niin kummastuttaa. Miten esim. puhelinlaskuja voi kertyä niin kauheasti, että niitä ei voi maksaa!!? Haloo... kannattaiskohan soitella niin paljon? Meillä kuuden kännykän laskut joka kk maksettavana..

No jos on rakennusalan ihmienn puolisona, niin silloinhan on nykyaikana automaattisesti rikas. Kun saa itselle puolta halvemmalla talon ja rakennusalan ihmisillä valtavat palkat ja monet tekevät pimeästi töitä vielä lisäksi.

Ärsyttää tämä, että aina ollaan sanomassa, että ollaan "ihan perusduunareita" ja silti meillä on varaa. Tottakai duunareilla on rahaa milllä elostella. Valmistutaan nuorena (parikymppisenä) ja on isommat palkat kuin korkeakoulutetuilla, jotka valmistuvat pätkätöihin 10 vuotta myöhemmin.

Jos teillä menee hyvin taloudellisesti, niin ei kaikki muut ole niin hyväpalkkaisia ja rikkaita kuin te. Tottakai duunareilla on rahaa.

Ei se onneksi ihan noinkaan mene että duunarit tienaavat paremmin kuin korkeasti koulutetut. Muutenhan koko hommassa ei olisi mitään järkeä, siis kouluttautumisessa.

Veikkaanpa, ettei monikaan duunari ansaitse 4000-5000 euroa/kk mikä on taas esim. DI:lle, lääkärille, juristille tms. ihan normaali palkka ja monille pienikin sellainen.