Miten suvaitsevainen olet?

En voisi ottaa mustaa miestä enkä ehkä muutenkaan erinäköistä. Tulisi kielellisiä ongelmiakin ja lapseni tuskin tykkäisivät vaikka olen heidät sopeutuvaisiksi kasvattanut. Kuopuksellakin on muunmaalaisia kavereita. Kyllä siinä tulee paljon kulttuurierojakin, en jaksaisi enää moista.
Varmaankaan en ota enää ketään mutta en ainakaan ulkomaalaista.
Nyt kun tämän sanoin, joudun varmaankin pian syömään sananii mutta en kyllä usko.

Se liittyy minuun siten, että...?

(lainasit mun viestiä, joten oletettavasti kirjoitit mulle tuon)

 

Tämä on sellainen kysymys johon olen jäävi vastaamaan.
Luulen että olen suvaitsevainen, mutta joskus menee joku yli. Milloin mikäkin.
Periaatteessa en kuitenkaan tuomitse mitään mikä on laillista, en oikein voi.
Mutta toisaalta jotkut laittomat jutut olen valmis hyväksymään.
En tosiaan osaa sanoa olenko todellisesti suvaitsevainen, vaikka luulen olevani.

 

Mä olen tehnyt välillä kotihommia

Vastustan lähes kaikkea normaalia ja epänormaalia. Valtaosa ihmisistä tekee asioita, joista on haittaa heille itselleen ja/tai ympäristölle. Esim. se, että ajaa aamulla autolla töihin. Tai tekee lapsia. Voiko julmempaa ollakaan, kuin lapsen synnyttäminen tähän kamalaan maailmaan? Mitä järkeä?

Mutta eihän kaikkea voi jaksaa vastustaa, joten parasta on vaan tyynesti hyväksyä kaikki. Kuolema korjaa pois kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Miksi siis stressata? Kaikissa asioissa on hyvätkin puolensa.

No lopussa oli sulla hyvää asiaa. Minusta(kin) on tulossa kovaa vauhtia jopa välinpitämätön - tehköön kukin mitä lystää. Ei kovin fiksua, mutta en jaksa kaikkea "vahtiakaan". Poliisi minussa kuoleentuu. :xmas:

(Ai kotihommia )

Joo, aattele, kotihommia

 

Pidan kylla itseani aika suvaitsevaisena. ehka 9 annan itselleni. Lahes 20 v ulkomailla on opettanut nakemaan asioita monilta eri kannoilta ja tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin.

Hassua, minulle on käynyt ihan päinvastoin pitkään ulkomailla asuneena
Nuorena ja naiivina olin erittäin suvaitsevainen, nyt kaikenlaista nähneenä olen muuttunut ( pakko myöntää ) suvaitsemattomammaksi. Olen ehkä 7, haluaisin olla 10.

En ole ollut edes ulkomailla mutta suunnilleen saman sanoisin. Voivathan he täällä meillä elää työttöminä ja avustettavina, ei siinä mitään.

 

5

 

Ei oo maailma hirveesti koetellut mun suvaitsevuutta. Lesbot, homot ok. Uskonnot pääosin ok. Käännyttäjät ei ok.Etniset ryhmät ok, mitä nyt ennakkoluuloja tuntematonta kohtaan. Mun puolesta romaniperhe saa muuttaa naapuriin. Sossupummit, siipeilijät ei ookoo. Prostituutio ok, jos omasta tahdostaan työtä tekee. Poliittiset näkökannat. Näissä vähän tökkii. Oisko tuo jotain seiskan kieppeissä, jos tosi paikkoja tulis eteen.

 

Numeroa en osaa sanoa., mutta koen olevani suvaitsevaisempi kuin keskiverto palstailija.

 

Niin kauan, kun ei rikota lakia, mulle on yhdentekevää, mitä muut tekevät. Sanoisin siis 9½

 

3. Olen monen mielestä kamala tiukkapipo, vaikka oikeasti tulen monenlaisten ihmisten kanssa toimeen kaikesta huolimatta.

 

Hmm.. vaikea sanoa jollain numerolla, kun riippuu niin tilanteesta. Periaatteessa olen melko suvaitsevainen ja koitan ymmärtää erilaisuutta, mutta toisaalta en aina ymmärrä ihmisiä ja heidän tapaa toimia - varsinkin tilanteissa jotka liittyy lapsiin. Mutta sanotaan numeroksi 8.

 

10.

Olettaen, että ketään ei satuteta ainakaan vastoin heidän tahtoaan, ihan sama mulle, mitä kukin tekee, kunhan ei oleta muiden joinaavan heidän toimintaansa.

 

10.

Olettaen, että ketään ei satuteta ainakaan vastoin heidän tahtoaan, ihan sama mulle, mitä kukin tekee, kunhan ei oleta muiden joinaavan heidän toimintaansa.

Ihmisiä satutetaan niin paljon, että mitä jää jäljelle?

 

10.
Olettaen, että ketään ei satuteta ainakaan vastoin heidän tahtoaan, ihan sama mulle, mitä kukin tekee, kunhan ei oleta muiden joinaavan heidän toimintaansa.

Kommunisti ei voi koskaan olla suvaitsevainen, tai suvaitsevainen ei voi koskaan olla kommunisti.

 

8 tai 9 kai...
Ei mulla ole mitään ketään vastaan jonku ihonvärin, uskonnon tai seksuaalisensuuntautumisen takia, jos en pidä jostain ihmisestä niin se johtuu kyllä ihan sen henkilön luonteesta. Oon kyllä monestaki ihmisestä tehny virhearvioita ja suhtautunu alkuun negatiivisesti mut usein huomaan olevani väärässä ja toinen onki ihan mukava. Ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan sanoisin.

 

10.

Olettaen, että ketään ei satuteta ainakaan vastoin heidän tahtoaan, ihan sama mulle, mitä kukin tekee, kunhan ei oleta muiden joinaavan heidän toimintaansa.

Ihmisiä satutetaan niin paljon, että mitä jää jäljelle?

Humaani elämä ateistisessa kommuunissa.

 

20 vuotta sitten olisin sanonut miettimättä että olen täyden kympin suvaitsija. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä savaitsemattomampia piirteitä itsestäni löydän. Vieläkin sulatan paljon enemmän kuin esim. moni muu täällä, mutta en minä silti itseäni mitenkään mainittavan suvaitsevaisena pidä. En enää.

 

8 tai 9..omissakin asioissa mietittävää..jokainen eläköön tyylillään

 

20 vuotta sitten olisin sanonut miettimättä että olen täyden kympin suvaitsija. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä savaitsemattomampia piirteitä itsestäni löydän. Vieläkin sulatan paljon enemmän kuin esim. moni muu täällä, mutta en minä silti itseäni mitenkään mainittavan suvaitsevaisena pidä. En enää.

Minusta on nuoruuden ehdottomuus karissut iän myötä pois ja muutun vain entistä suvaitsevaisemmaksi vanhetessani. Se, että olen suvaitsevainen, ei täysin kuitenkaan blokkaa niitä haaveita, että toivoisin tiettyjen ihmisten muuttavan elintapojaan. Tai siis, se että siedän jotain, ei tarkoita, että suosittelisin sitä tai olisin sen ehdoton kannattaja.

 

2. hyvänä päivänä..

 

Minusta on nuoruuden ehdottomuus karissut iän myötä pois ja muutun vain entistä suvaitsevaisemmaksi vanhetessani. Se, että olen suvaitsevainen, ei täysin kuitenkaan blokkaa niitä haaveita, että toivoisin tiettyjen ihmisten muuttavan elintapojaan. Tai siis, se että siedän jotain, ei tarkoita, että suosittelisin sitä tai olisin sen ehdoton kannattaja.

Mulle on käynyt aivan samalla tavalla.

 

Minusta on nuoruuden ehdottomuus karissut iän myötä pois ja muutun vain entistä suvaitsevaisemmaksi vanhetessani. Se, että olen suvaitsevainen, ei täysin kuitenkaan blokkaa niitä haaveita, että toivoisin tiettyjen ihmisten muuttavan elintapojaan. Tai siis, se että siedän jotain, ei tarkoita, että suosittelisin sitä tai olisin sen ehdoton kannattaja.

Mulle on käynyt aivan samalla tavalla.

Kaikkein kasvattavimpia ovat olleet kokemukset, joissa omat sanat "MINÄ EN KOSKAAN..." ovat tulleet puremaan nilkkaan.

 

En osaa arvioida asteikolla, mutta voin sanoa olevani suvaitsevainen. Minulla on varmasti ennakkoluuloja, sellaisia joita tiedän ja sellaisia joita en vielä tiedosta. Tärkeintä henkilökohtaisesti minulle itselleni on juuri tiedostaessani omassa itsessäni jotain, käsitellä se, miettiä mistä moinen ennakkoluulo on lähtöisin ja miten se vaikuttaa mahdollisesti toimintaani. Ja lopulta miten voin yrittää muuttaa asennettani tai toimintapojani asian suhteen. Täydellinen en ole missään suhteessa, työ on loputonta, eikä pääty koskaan.

 

Kaikkein kasvattavimpia ovat olleet kokemukset, joissa omat sanat "MINÄ EN KOSKAAN..." ovat tulleet puremaan nilkkaan.

Totta

 

Tyhmyyttä ja toisten tahallista loukkaamista "suoraan puhumisen" nimissä en suvaitse. Se on mielestäni pelkästään typerää ja junttia.

 

10.

Olettaen, että ketään ei satuteta ainakaan vastoin heidän tahtoaan, ihan sama mulle, mitä kukin tekee, kunhan ei oleta muiden joinaavan heidän toimintaansa.

Ihmisiä satutetaan niin paljon, että mitä jää jäljelle?

Humaani elämä ateistisessa kommuunissa.

Humaani kommunisni