Miten saada poikavauva?

Ajattelin tässä kysäistä humoristisia ja todellisiakin neuvoja miten voisimme saada pojan?

Olemme keski-ikäinen pari ja meillä on 3 lasta. Päätimme vielä uskaltaa ja toiveissa olisi vielä poika. Tiedämme toki että mahdollisuus on 50/50 molempiin sukupuoliin ja olemme enemmän kuin valmiita ottamaan vastaan lapsen, oli hän kumpi tahansa.

Mutta poika on ajatuksissa,sitä emme voi kieltää. Ohjeita,neuvoja ja kommentteja saa tulla.

 

Eikös sitä pidä olla kirves sängyn alla? ja sitten siinä on joku taika että tyttösiittiöt ovat sitkeämpiä että pitäis harrastaa harvoin tai jotain.

 

Ihan oikeesti, tällainen ottaa pattiin! Maailma on täynnä lapsettomia pariskuntia, ja sitten joku vielä kyselee, että miten se POIKAvauva tehdään. Ihan kuin sillä olis jotain väliä!!!! Ole onnellinen, että sinulla on LAPSIA, oli ne sitten kumpaa sukupuolta vaan. Tässä sen näkee, että mihinkään ei olla tyytyväisiä, aina pitäis saada KAIKKI! :\|

 

Jos ajoittaa yhdynnän just ovulaation ajaksi, niin todennäköisesti ensimmäisinä munasolun luo ehtivät y-siitiöt eli pojan mahdollisuudet ovat suurimmat. Ja kun sanotaan, että "suuret rakastajat saavat tyttöjä", niin se tarkoittaa sitä, että yhdyntöjä on usein.

Kokemusperäsitä tietoa minulla ei ole, enkä ole kuullut kenenkään kehuneen, että olisi onnistunut tällä tavalla vauvansa sukupuolen määräämään. Arvaamisessa se on kai joskus toiminut.

Mutta tosikoita ne, jotka tämmöisestä kihahtavat.

Onne yritykselle ja terve vauva teille!

 

Muistaakseni ovulaation aikoihin rakastelu tuotti helpommin niitä poikavauvoja.
Tyttöjä tulisi sitten muulloin.

 

Mutta tosikoita ne, jotka tämmöisestä kihahtavat.

Onne yritykselle ja terve vauva teille!


[/quote]

Niin, sellaisen kuka ei ole kokenut lapsettomuutta, on helppo sanoa, että toinen on tosikko.... Ei tässä sen kummemmin kukaan kihahtanut.

 

Ei ollut tarkoitus loukata. Ja kyllä se tietysti niin on, että tässä iässä lapsia ei enää noin vaan saada.

Itsekin yritän vielä kovasti ...

 

Biorytmillähän se =)

Ota facade.cm ja sieltä biorhythm.

Laita siihen oma syntymäaikasi.

Kohtaan Target Date laita hedelmöittymispäivä.

Klikkaa ja saat käyristä kuvan:

Jos vihreä eli tunneviiva (emotion) on plussalla ja punainen eli kehon viiva on miinuksella, tulee tyttö.

Jos punainen viiva (physical) on plussalla ja vihreä viiva miinuksella, tulee poika.

Plussalla viiva on, kun se on nollaviivan, eli taulukon keskeisen vaakaviivan yläpuolella ja miinuksella käyrä on, kun se on vaakaviivan alapuolella.

Tätä kehottaisin kokeilemaan =)

 

kiitos kommenteista ja lisää saa kommentoida.

Olen pahoillani jos joku lapseton tästä mielensä pahottaa,se toki ei ollut tarkoitukseni. Tätä kysyessäni en silti toivo lapsettomuutta kenellekkään mutta jos herne menee nenään niin ei kannata lukea näitä juttuja.

Kuten jo alussa mainitsin niin olemme onnellisia lapsesta,jos sellaisen onnistumme vielä saamaan. Se että onko se poika vai tyttö,ei lopulta ole meidän päätettävissä mutta huumorimielessäkin kävin kyselemään josko sellaisia vanhanajan konsteja on. Ja onhan niitä!

 

Tämä minua on aina vähän ihmetyttänyt, että miten tärkeä se poika kuitenkin nykyaikanakin on.
toisaalta tosiasia on, että kun sukupuuta kartoitetaan tai siis tutkitaan, suku jatkuu nimenomaan pojan kautta. Sukunimellä ei ole väliä, mutta sukuhaara jatkuu tai katkeaa riippuen siitä onko poika.
Harvemmin sukututkimusta tehdään esikoisen tai tyttölapsen kautta.

Perheet, joissa on paljon tyttölapsia, toivovat kovasti poikaa, mutta vastaavasti perheet joilla on liuta poikalapsia - toivovatko he tyttöä vielä??
Ihan aito kysymys, kun en tiedä.

Pojat ja tytöt ovat ihan oikeasti erilaisia. On turha tulla sanomaan, että nämä ovat kasvatuksesta kiinni. Että poika leikkii intensiivisesti hoivaleikkejä tai tyttö autoleikkejä jos on mahdollisuus. Tai että sekä tytön että pojan kanssa voisi tehdä samanlaisia asioita. Tottakai voi lapsen kuin lapsen ottaa mukaaan niin leivontaan, siivoukseen kuin auton huoltohommiin, tottakai poika hoivaa ja tyttö rakentaa autorataa, mutta mielenkiinto ja tapa toimia on aika tavalla sukupuolisidonnainen.

Tyttöjen ja poikien äitinä tämän mielipiteeni sanon.

Poikien kanssa toimiminen on suoraviivaisempaa, tytöt osaavat jo hyvin pieninä ne "kieroilut", ne tyttöjen tavat kietoa isi sormen ympärille, mielistellä, valita kaveri, ja niin edelleen.
Näen sen tyttöjen maailman ikään kuin ulkopuolisen silmin tyttölapsen äitinä, tyttönä ja naisena itsekin. Ulkopuolisena, koska tyttö oli vilkas ja suorasanainen tytöksi ja minä ulkopuolinen tyttöporukoissa tyttölapsena, en ikäinä päässyt niihin "sisään".

Siksi tämän erilaisuuden toivominen tyttökaartin keskelle kait on ymmärrettävää.

Itsellä on hiukan vauvakuumetta. Nuorin on poika, ja tyttö olisi kiva, mutta eipä ole muuta kuin vaaleanpunaista nuttuja hiplattu, eli itse hommiin ei olla ryhdytty kun alkaa ikä painaa ja ikäero olisi jo aika iso sitten hännänhuipulla..

Mutta onnea yritykselle ap:lle, tulipa kumpi tahansa, tervettähän kaikki toki toivoo - eikä tästä nyt pidä kenenkään vammaisen lapsen vanhemman vetää herneitä nenuunsa. :/

 

Hei,

On niitä tyttöjenkin toivojia ihan yhtä paljon. Kun lapsiluku on vähentynyt, niin useimmat vanhemmat haluasivat saada yhden kumpaakin. Se on ymmärrettävä ja aika primitiivinen toive, kun sukuoli nyt on tärkein ominaisuus jolla terveitä lapsia "määritellään". Yleensä asia unohtuu välittömästi, kun uusi tulokas on tullut ja vahemmat huomaavat, miten erilaisia lapset ovat, vaikka sukupuoli olisiki sama.

 

\

Jos ajoittaa yhdynnän just ovulaation ajaksi, niin todennäköisesti ensimmäisinä munasolun luo ehtivät y-siitiöt eli pojan mahdollisuudet ovat suurimmat. Ja kun sanotaan, että "suuret rakastajat saavat tyttöjä", niin se tarkoittaa sitä, että yhdyntöjä on usein

Itseasiassa harvemmilla kerroilla tytön mahdollisuus on korkeampi. Mikäli se pitää paikkansa että tyttösiittiöt ovat pitkäikäisempiä kuin nopeammat poikasiittiöt.

 

Jos kohdussa on sitkeitä x-siitiöitä odottamassa, kun ovulaatio tapahtuu, niin silloin tuloksena voi olla tyttö. Jos taas munasolu joutuu odottamaan siitiöitä (eli yhdyntä on juuri ovulaation aikaan tai pari päivää sen jälkeen), niin on todennäköistä, että y-siitiö ehtii ekana "perille".

 

\

Eikös sitä pidä olla kirves sängyn alla? ja sitten siinä on joku taika että tyttösiittiöt ovat sitkeämpiä että pitäis harrastaa harvoin tai jotain.

kirves sängyn alle ja pitikös miehellä vielä olla kumisaappaat jalassa?

 

Minä rukoilin tyttöä.

 

Kun vähän aikaa panttaa ja sitten osuttaa yhdynnän ovulaation aikaan. Koska tyttösiittiöt on pitkäikäisempi kuin poikasiittiöt. Mutta kuten kaikki järkevät tottesivat, niin fiftyfiftyhän se on.
Tämän minä kerron onnellisena tytön ja pojan äitinä. Tyttö on ihana, mutta poika on äidille mielenkiintoinen tytön jälkeen. Tyytyväinen olisin ollut kumpaan tahansa, mutta on turha hurskastella, ettei toivoa saisi. Olen kokenut pitkän ja vaikean lapsettomuuden, sekä monta menetystä, silti minusta toivoa saa. Katkeroituminen ei auta mitään, eikä sen perusteella varsinkaan saa kieltää toisten unelmointia.
Mutta kun sen pojan sain, sain kyllä niskaani melkoista kateutta muutamalta "vain tytön" äidiltä.
Onnea yritykselle, tulipa sitten kumpi tahansa! Älä välitä ilkeistä kommenteista.

 

Kiitos tähänastisista kommentista!

Tuo kumisaappaat jalassa ja kirves sängynalla oli minullekkin tuttu. Mutta luulen että kokeilematta se jää kun ei naurultaan sitten varmaan muuhun pystykkään.

Oikesti on vain ihanaa olla odottelussa ja katsoa mitä elämä tuo. Voi hyvin olla että mitään ei tapahdukkaan kun olemme jo keski-iässä molemmat mutta jos lapsi meille vielä suodaan, kumpi tahansa, niin hän on meille enemmän kuin tervetullut.

Mutta toki mieheni toivoo suvujatkajaa ja olemme siitä avoimesti puhuneet mutta samalla myös ymmärrämme sen tosiasian että neljäskin lapsi voi olla tyttö ja hän varmasti on viimeisemme.

Lapsi on jokatapauksessa aina lahja ja onnelisuutta tuova asia, vaikka pieni lapsi kausi on ajoittain raskastakin. Jos edelleen kommenttia kirpoaa mieliinne kanssaihmiset niin antaa tulla vaan.

 

\

Minä rukoilin tyttöä.

Oletko nyt pettynyt?

 

Kysymys taisi olla minulle alkuperäiselle ja ihan sydämestäni vastaan että en, en missään tapauksessa.

Mutta haaveissa on vielä yksi lapsi jos sellainen meille suodaan. Elämässä ei aina saa mitä haluaa mutta haaveilla aina saa!

 

\

\

Minä rukoilin tyttöä.

Oletko nyt pettynyt?

Kyllä. Kerron nyt rehellisesti tapauksestamme: olimme melko iäkkäitä, kun ylipäätään aloimme lasta yrittää. Toivoin tyttöä, mitään ei kuulunut tai kuului kyllä: keskenmenoja. Sitten muistelin Raamatun ohjetta "mene huoneeseesi ja rukoile salassa, niin Herra antaa sinulle mitä pyydät". Ei tuo sanamuoto nyt ollut oikea, mutta niin oli tarkoitus. Kun rukoilin, toivoin tyttöä - ja hups, huomasin unohtaneeni sanat "seuraavasta ovulaatiosta". Se oli kohtalokas erhe. - Olen biorytmiteoriaan uskova. Kun menkat jäi pois, menin gynelle ja kysyin näkeekö hän siitä sikiöstä milloin se on hedelmöittynyt. Gyne oli erittäin kokenut synnytyssairaalan ylilääkäri ja niin hän vaan sanoi tarkan päivän. Hän sanoi, että teoriassa heitto on n. 5 pv, mutta kyllä se on alkanut sinä päivänä kuin hän sanoi. - Tiesin odottavani poikaa. Mies odotti autossa ja menin sinne ja sanoin "**ttu, tuplavahinko, odotan lasta ja se on poika". Oikein hieno poika onkin. Mutta olen sitä mieltä, että Jumala ***tuili kun ei antanut koskaan sitä pojan isoasiskoa.

 

"Pojan äiti"! vaikka luultavasti oletkin kirjoittanut pilailumielellä juttusi, niin jotain rajaa saisi olla...Pääasia kaiketi sinullekin on että lapsesi on syntynyt, ei se kumpaa sukupuolta hän on??!! Pidätkö lastasi "tuplavahinkona"? kuten kirjoitit? Mitä miehesi ajattelee? Toivottavasti lapsesi ei koskaan aavista sinun toivoneen hänestä tyttöä.

 

\

"Pojan äiti"! vaikka luultavasti oletkin kirjoittanut pilailumielellä juttusi, niin jotain rajaa saisi olla...Pääasia kaiketi sinullekin on että lapsesi on syntynyt, ei se kumpaa sukupuolta hän on??!! Pidätkö lastasi "tuplavahinkona"? kuten kirjoitit? Mitä miehesi ajattelee? Toivottavasti lapsesi ei koskaan aavista sinun toivoneen hänestä tyttöä.

En tietenkään kirjoittanut pilailumielellä. Siinä olet oikeassa, ettei lapselle koskaan saa kertoa totuutta. Kerron lapselleni aina halaten ja sanoin, että elämässäni ei ole mitään muuta arvokasta kuin hän, koska niin se on. Mutta toivoin tyttöä. Sitä en kerro koskaan.

 

Minulla on viisi tyttöä ja sitten tämä kuudes on poika. Tyttöjä odottaessani emme ikinä ajatelleet, että sen on nyt pakko olla poika, koska molemmat olivat tervetulleita. Olihan se iloinen yllätys kun poika syntyi. Meillä tytöt ja poika ovat samanarvoisia. Poika ei mene tyttöjen edelle eikä toisinpäin. Kaikki ovat yhtä rakkaita. Tämä nyt ei ollut vastaus kysymykseen.

 

Näinhän se toki lopujen lopuksi menee että rakkaita ovat nuo taivaan lahjat olivat sitten tyttöjä tai poikia.

Kaikenkaikkiaan poden vauvakuumetta ja samaa sanoo mieheni. Mieheni totesi tänään että hänellä on aina vauvakuume. Emme ota tästä kuitenkaan mitään projektia tai stressiä vaan nautimme elämästä, rakastelemme kun tekee mieli.

Vauva tulee jos on tullakseen ja siihen tyydymme. Jos meitä kuitenkin onnistaa tällä iällä niin ei siitä voi muuta olla kuin onnellinen. Jos lapsi vielä osottautuu tytöksi on hän perheemme pienin prinsessa!

 

Vähän aikaa sitten tuli dokumentti jostain Suomen historian "merkkimiehestä". Siinä näytettiin sata vuotta vanhoja lapsuuden kuvia, joissa hänet oli aina puettu pikkutytötiksi, koska äiti oli niin kovasti toivonut tyttöä, että puki pojan tytön vaattesiin. Ärsyttää kun en muista kuka se oli. Olisko ollut Otto Wille Kuusinen, kun hänestä kertovan dokarin näin? Mielenkiintoista kuitenkin: 1) nykyään tuommoisesta nousisi kauhea haloo (ko dokarissa asia vain mainittiin pikkuseikkana), 2) jo 100 vuotta sitten oli äitejä, jotka todella halusivat myös tyttölapsia.