Miten saada mies siivoamaan?

[vierailija]

Mun mies ei osallistu siivoukseen ikinä, ei edes kerran kuukaudessa. Mutta en jaksa enää edes valittaa ja välittää koska mies käy töissä ja tienaa meille " leipää" joten nyt kun olen työttömänä niin hiljaa mukisematta hoidan kodin. Mutta kun toukokuussa jään äitiyslomalle ja vauva syntyy kesäkuussa niin todellakin toivon että mies osallistuisi edes jollakin tapaa kodin hoitoon, imuroisi perkele edes kerran viikossa!

Se ei siis riitä että hän elättää sinut ja tulevan lapsenne? Mikset tilaa kotisiivoojaa rahoilla joita hän sinulle raataa?

 

[Katastrofi]

Mut kasvatettiin siihen, että nainen tekee enemmän kotitöitä kuin mies. Oon syntynyt siis 86 ja mulla on ollu vanhemmat aika vanhoillisia ja miehet ei ole mun suvussa kotitöitä tehnyt. Olen sisaruksista vanhin ja sain olla kavereiden kanssa vasta sitten, kun olin äitin apuna kotitöissä ja tein sen jälkeen läksyt. Eli kavereilla ehdin olla pari tuntia, kun isäni soitti lankapuhelimella kaverini vanhemmille ja komensi kotiin auttamaan äitiä iltapala hommissa ja muissa iltapuuhissa. Isäni ja veljeni hoiti puutyö, eli kantovat puut olohuoneeseen ja saunalle. Joskus jouduin niitäkin tekemään jos veli pääsi kavereille menee ennen aikojaan ja koska oli poika. Isä selitti aina, että ei kyllä meijän taloudesta tytöt kasva siihen, että yötä myöten pikku ryysyissä esitellään itseä koko kylälle, juosta bileistä toisiin miesten alustana ja tytöt pyöri kylillä yötä myöten, halvan leiman ja maineen saa tytöt niin helposti. Meidän suvun naisilla on ollut monia kymmeniä vuosia tapana rynnätä suvun naisten avuksi jos jotain tapahtuu ja tuo perinne jatkuu mulla edelleen. Edelleen suvun naisten kanssa pidetään yhtä ja autetaan joukolla. Oon lapsesta saakka joutunut kaikki lomat tekemään töitä mummin ja ukin maatiloilla, eläimiä ei ollut kuitenkaan. Metsän harvennusta, metsän istutusta, rankojen kantoa tien varteen, puitten pinoomista, perunamaan kitkemistä jne. Toiset puhu kouluaikoina ulkomaan reissusta ja minä siitä kun lomat menee mummin ja ukin luona töitä tehdessä. Eli osaan tehdä mitä vaan, porat ja vasarat pysyy kädessä kyllä ja kodin hoidan minä ja keittiö on mulle se, mihin ei muut tule hääräämään koska se on loukkaus mua kohtaan Olen ollut 12-vuotta nyt yhteensä vammautunut koko lantion alueelta eli kaikki mitä lantiolla on, on vammautunut ulottuu alaselkään jossa muutama nikama väli on puristunut kasaan, Si-nivelet vaurioitunut lonkat nousee alimpiin kylkiluihin uumaa ei ole juurikaan enää jäljellä, oikea sääri vääntynyt päin peetä, alavatsalla hermovaurioita leikkauksesta molemmin puolin, sairaus ja yhdestä sairaudesta epäilys mikä on hyvin todennäköisesti minulla ja aikaa perinnöllisyyspolille ootan, käsittelyssä asia ja on hidasta. Liikkuminen on vaivalloista, kivuliasta ja hidasta. Mulla käy henkilökohtainen avustaja ja auttaa kaikessa ja mieheni auttaa myös. Eli, en ole kyennyt tekemään mitään noista enää. Kodin ja kropan vanki ja kivut 24/7 ja liikkuminen tuo omat haasteensa kaikkeen. Apuvälineet on, mutta ei niilläkään nyt ihmeitä tapahdu.

Niin se menee, että naisen vastuulla ne kotityöt monesti on, yhä edelleen. Mä en ole koskaan niistä kiukutellu, kun mulle se on ollut normaalia lapsesta saakka ja se, että äitiä autoon ja sen jälkeen läksyt. Kavereille harvoin menin, koska viihdyin enemmän kotona ja vielä teini iässäkin viihdyin enemmän kotona. Äitini kanssa hoidettiin kauppa käynnitkin ja siihen päälle kotityöt ja iltahommat. Monesti vahdin, että sisarukseni pisti yövaatteet päälle ja harjaa hampaat iltapalan jälkeen. Tää kuulu osana siihen että piti olla äidin apuna, että opin tekemään ne mikä naisen on tärkeä oppia. Kyllähän sitä oppi ja kaikkee on tullut tehtyä.

 

[vierailija]

Se siivoaa jota sotku häiritsee.