Mieheni patisti minut aikoinaan juuri tuohon siivouspäiväsysteemiin, koska hänen lapsuudenkodissaan oli aina noudatettu kiinteää viikkosiivouspäivää. Minä taas kammosin ajatusta siitä, että koko lauantai menisi siivoamiseen. Teimme kompromissin ja otimme yhden arki-illan, jolloin siivoamme. Silloin ei oteta harrastuksia, kyläillä tai käydä kaupassa, vaan syödään jotakin nopeasti (esim. edellisen päivän tähteitä tai jotakin pakastimesta) ja ryhdytään siivoamaan. Jos on ylivoimaista menoa, niin sitten siivouspäivää esimerkiksi aikaistetaan yhdellä päivällä. Jos perheessä eletään normaalia klo 8-16 elämää, niin kiinteä siivouspäivä sopii ihan mainiosti.
Siivous sujuu kahdestaan tosi nopeasti. Voi laittaa jotakin hyvää musiikkia soimaan ja sopia, että kumpi siivoaa mitäkin. Toinen voi siistiä syömisen jälkeen keittiön ja toinen siivoaa vessat. Toinen voi viedä matot ulos puisteltavaksi ja sillä aikaa toinen imuroi. Toinen voi pyyhkiä pölyt ja toinen vaihtaa puhtaat petivaatteet. Toinen voi pyyhkiä väliovet ja peilit, kun taas toinen pesee lattiat. Normaalissa kerrostaloasunnossa tällaiseen siivoamiseen menee aikaa tunnin verran. Jos haluaa oikein viimeisen päälle tehdä, niin luulisin, että kaksi tuntia on aika maksimi, mutta se jo vaatii sitä, että tavaroita on hujanhajan lattialla.
Itse olen oppinut asennoitumaan viikkosiivoukseen siten, että se on päivän kuntoiluhetki. En laiskottele, vaan teen sen kummempia ajattelematta. Meillä myös lapset on kasvatettu viikkosiivoukseen, joten alussa lasten "siivoaminen" vei enemmän aikaa kuin jos itse olisi siivonnut. Meillä silti on lapset otettu ihan alusta saakka mukaan siivoamaan, kun vain on oppinut kunnolla kävelemään, sillä sellainen 1,5 vuotiaskin tykkää esimerkiksi tiskata, pyyhkiä pöytää tai asetella eteisessä kengät järjestykseen. Lapsellehan se on leikkiä eikä hän vielä tajua, että se on vastenmielistä työtä.
Meillä ei muuten kauheasti siivoilla, mutta keräämme tavarat suurinpiirtein omille paikoilleen. Siksi on tärkeää, että asunto toimii järkevästi eli vaatteille on tarpeeksi säilytystilaa ja eteisessä on esimerkiksi käytössä oleville kengille, takeille, laukuille yms. sopivat tilat. Kun jokaiselle tavaralle on oma paikkansa, niin ei tarvitse etsiä, kun tietää, mistä sitä tavaraa lähtee ensisijassa etsimään.
Minusta kiinteä siivouspäivä ei tunnu rasitteelta, vaan helpottavalta. Nyt tiedän, ettei tarvitse olla koko ajan siivoamassa, vaan voi rauhassa odottaa siivouspäivään saakka. Kun siivoaa yhdessä, niin se siivoaminen ei ole mikään "mission impossible", vaan loppujen lopuksi aika nopeasti suoritettu juttu. Halutessaan voi siivota esim. joka toinen kerta kevyemmin ja joka toinen kerta perusteellisemmin, sillä eihän esimerkiksi liinavaatteita ole pakko pestä joka viikko tai väliovia/lattioita pestä viikoittain. Tietty tässä on perhekohtaisia eroja ja varmasti esim. monilapsisessa koiraperheessä asunto on kovemmalla koetuksella kuin lapsettomalla pariskunnalla, joka syö pääsääntöisesti pois kodista.
