[QUOTE="vieras";23518157]Mullakin on sosiaalisten tilanteiden pelko, ja vihaan esim. puhelimessa puhumista. Ainut keino mikä auttaa on pelon kohtaaminen uudestaan ja uudestaan. Kotiin eristäytyminen EI AUTA. Pakko on mennä ulos ja katsottava ihmisiä silmiin. Jotkut päivät on helpompia kuin toiset, ja tutussa ympäristössä on helpompaa. Pakotan itseni soittamaan useampaan paikkaan kerralla kun olen sillä tuulella, ja hoidan siten asiat kerralla, koska tiedän, että seuraavana päivänä en halua edes vastata puhelimeen. Minä aina ajattelen, että esim. kaupan kassat oikeesti vihaa minua, tai säälii, tai ajattelee että olen omituinen. Ei ne varmasti ajattele, mutta aina tulee sellainen olotila, että olen joku kauhean ruma, vastenmielinen ihminen, jonka hiljaisuus ja ujous ärsyttää ihmisiä. Vaikeeta on joskus, mutta pakko on yrittää elää normaalisti.[/QUOTE]
samaa puhelinkammoa täälläkin. hoidan netin kautta kaiken tai mitä vähää nyt onkaan. Työtä teen itsenäisesti, muut ihimiset häiritsee. Ulkona kävelen ja vältän katsekontaktia muilta.. noloa. Jos menen eri paikkakunnalle ongelma melkein häviää. Todella masentavaa.
Olen paljon yksin kotona en "pääse" edes ulos asti. Onneksi on kohtalotovereita. Tsemppiä sinulle!
