Miten pois suhteesta!

[hmmm]

""Työtä hänen pääkopassaan oli ilmeisesti vain sellainen työ, jonka
a) hän itse näki tehtävän
b) työstä syntyy jokin rakennelma tai vastaava""

Nea, räjähdin nauruun tässä kohtaa. Tosi hauskasti kirjoitettu.

 

[tuli]

Voi hurja! Olenkohan lähes ainoa, joka ymmärtää ap:ta! Mun mielestä aloittajan vaimoke vaikuttaa aika itsekkäältä sekä laiskalta. Kuinka joku kehtaa olla tekemätä mitään oman pihansa eteen ja antaa toisen huhkia yksin?

En myöskään näe, että ap olisi mustasukkainen koiralle, sohvalle, puhelimelle tai muillekaan asioille, vaan kyllästynyt tekemään yksin asioita toisen omistamassa talossa. Myös tuo Hellstenin kirjan tyrkyttäminen vastaukseksi kaikkiin ongelmiin, tuntuu hassulta. Kohta kai joku toteaa ap:n olevan persoonallisuushäiriöistä kärsivä, sehän on myös hyvin yleinen vastaus täällä;-)

Minäkin ihmettelisin jos multakasoja alettaisiin siirtelemään sandaalit jalassa, se on aika sottasta touhua ja siinä olisi varpaat ja sukat mustina, kyllähän saappaat on helpompi pestä, eikös?

 

[väsynyt]

tuli
Kiitos! Oikeessa olet. Minua ei tilanne naurata yhtään ja palstalla seikkailee toinen toistaan ""viisaampia"" vinopäitä.
Taaplatkoon kukin tyylillään, en alennu enää edes vastaamaan noihin mauttomuuksiin. Hyvää viikonloppua
sinulle. Jospahan tilanteeni joskus ratkeaa omilla neuvoilla.

 

[tuli]

Tuossa vielä luin uudestaan aloitustekstisi ja päällimmäinen ongelmahan taisi olla miten eron toteutat? Jos rakkaus, kunnioitus ja välittäminen on täysin nollassa, niin eikö ole helppoa vaan kertoa asia, kerätä tavaransa ja lähteä? Jos tunteita vielä kuitenkin on ja halua jatkaa, niin siinäkin tapauksessa puhuminen ja ongelmakohtien setviminen saattaisi auttaa. Puhu avoimesti tuntemuksistasi ja koittakaa löytää kompromisseja ongelmiinne. Aina kaikki tekeminen ei huvita eikä kiinnosta, mutta joitain asioita on pakko tehdä, itse kunkin.

Kaikkein huonoin vaihtoehto on elää suhteessa vain sen takia ettei tarvitse olla yksin. Jos suhteessa olisi edes kumppanuuden ja yhteen hiileen puhaltamisen yritystä, voisin jotenkin ymmärtää halun jatkaa, mutta jos suhde tuottaa vain masennusta ja pahaa mieltä on aika erota.

 

[Heh]

vai pitäisikö minun nyt muuttaa nimimerkkini, kun sinulla sellainen näytti olevan valmiina minulle: vinopää?

Tuolla asenteella en ihmettele yhtään, ettei suhde toimi. Sen sijaan että raapustat täällä sydäntäraastavia kertomuksia omasta kurjasta kohtalostasi, voisit mennä itseesi.

Jos ei vastineet sinua miellytä, kirjoittajassa täytyy olla jotain vikaa. Ei sinussa. Jos teillä ei kotona (sinun mielestäsi) mene puikkoon, ongelmahan on ilman muuta siinä laiskassa vaimokkeessa.

Tiesitkö, että yhdessäoleminen on kahden kauppa? Monet asiat selviävät keskustelemalla ja keskustelu tarkoittaa sitä, että siinä puhuu kaksi ihmistä kertoen mielipiteitään. Ei yksi ihminen äänessä ja ei yhden ihmisen visio aiheesta. Jälkimmäinen on hyvinkin yksisuuntainen tie ja voit olla aivan varma, että ratkaisua se ei tuo teidän(kään) tilanteeseen.

Merkillinen juttu on myös Suomenmaassa nämä psykologit tai muut kallonkutistuksen uranuurtajat. Esim. Jenkeissä et ole mitään, jos et kerran viikossa käy tutkituttamassa aivoituksiasi. Meillä on toinen ääripää. Mainitseppa joku henkisen työn ihminen ja sen jälkeen olet vinopääksi luokiteltu. Ei tiedä hyvää ihmissuhteille, ei.

Hellsten on siitä mukava mies, että hän tuo henkisen lähelle jokaista. Ei tarvitse olla loppututkintoa yhtään mistään ja silti kykenee ymmärtämään, mistä mies puhuu. Jopa ne henkilöt, jotka ovat ""ulkoilmaihmisiä"". Ja surullisinta on se, että usein juuri nämä ihmiset tarvitsisivat näitä kirjoja. Minä en tunne yhtään ainoaa ihmistä, joka ei Hellstenin läheisriippuvuutta käsittelevistä kirjoista olisi löytänyt naapureitaan. Uskaliaammat jopa itsensä.

Vai tuntuuko sinusta ajatuksena ihan mahdottomalta Hellstenin lause: ""jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, miksi makaat maassa""? Luulisi, että noilla eväillä mitä tänne olet esittänyt voisit vaikka innostua. Selkeää uhriainesta.

 

[väsynyt]

Heh
Vastaanpahan vielä kerran ja olkoon sitten, että minä olenkin se syyllinen. Harmi kun olen saanut elämälle sellaisen mallin, että tietyt työt on tehtävä ajallaan ja ne vain kuuluvat ihmisen eloon. Ja talouden hoito on kaikkien
siinä vaikuttavien yhteisyritys. Samoin vapaan vietto ja nauttiminen mukavista asioista, yhdessä olosta, leppoisasta jutustelusta, ihmissuhteiden hoitamisesta, jne. Jos tietty
osa-alue näistä kasautuu yhden harteille, niin eikö koko
tasapaino silloin vinoudu? Vieläkö ollaan samaa mieltä?
Monista asioista ollaan kyllä keskusteltu, mutta mainittavaa
hyötyä ei ole ollut. Ja molempien elo on muuttunut. Muijan
hommat ovat vähentyneet entisestään, koska minä käyn usein kaupassa, hommailen muita hänen touhuja, annan
rahaa, pesen jopa pyykkiä kun minulla on käytössä parempi kuivausmahdollisuus, vien välillä saunomaan tai teatteriin,
konserttiin, jne. Ei siis pelkkää työtä. Mutta, samalla joudun hoitamaan kahdessa paikassa oman huushollin ja yksin.
Mutta en minä niihin ole apua pyytänytkään, vaan ainoastaan avokin oman huushollin hoitoon, koska omansa
on. Loogista, eikö? Itse olen luopunut kyläilyistä, mikä on luonnollista kun on poikamiespäivät ohi. Musiikista pidän ja
harrastin muutenkin, se on jäänyt, samoin moni muu minua
miellyttävä asia ja suhteen vuoksi. Näin tietysti on luonnollista. Jos kaiken tämän jälkeen avokki ei viitsi siivota,
ei pyyhkiä pöytiä, pitää edes pientä järjestystä, niin ihme on
se mies, joka moista jaksaa katsella vuosia. Jossain tapauksissa nainen, mitä on esille tullut. Eikö elämässä ole
tietyt perusasiat, jotka vain on hoidettava, vaikka ovat
epämieluisiakin. Jos jättää laiskuuttaan hoitamatta on tilanne vain pahempi. Jos talostakin puuttuu kivijalka, sortuu
pian koko talo. Kun perusasiat on kunnossa ei huolta häivää.
Kyllä minä olen kuule puolisosta huoltakin kantanut ja tietysti hänkin minusta, mutta ei ihan parisuhteen edellyttällä tavalla. Meillä vain on erilaiset geenit tai sitten ero johtuu kasvatuksesta. Jotkut asiat vain ei natsaa yhteen. Taustalla on vielä paljon vaikuttavia tekijöitä, joita on turha esitellä, tulisi monen sivun juttu. Meidät tuntevien
ystävien sympatiat kyllä kääntyy enemmän minun puolelle,
vaikka tässä foorumissa saankin jäitä niskaan. Tuli mieleen vielä yksi talvinen esimerkki kun muija käy tupakalla tuon
tuosta, niin ei tiedä, miksi harja on rapun poskessa. Puhumattakaan lumikolasta. Jos en kymmenen jälkeen illalla
kun tulen töistä putsaa paikkoja, niin siinähän olis lumet koko talven varmaan. Eikö sekin ole luonnollista, että kuka talvella avaa ensinnä ulko-oven lakaisee lumet, ettei kulkeudu sisälle, siis silloin kun on satanut. Ehkä puolen minuutin homma. Kait mulla on sitten asennevamma ja minun on mentävä itseeni. Oltava tekemättä mitään. Kova
on urakka, pitää totutella. Vessassakin kun käyn, niin taidan jättää pyyhkimättä, etten leimaudu työnarkomaaniksi.

 

[Juupeli]

Kuulepas.
Kun joku laittaa sellaisen aloitusviestin kuin sinä laitoit, niin on olemassa kaksi vaihtoehtoa: Se , että siellä joku valittaa eikä löydä päätään omasta perseestään jolloin on aika opastaa hänet uusienkin näkökulmien pariin.

Toinen vaihtoehto: Hyvin usein monien vastausviestien jälkeen tuleekin esille yhä UUSIA ja TAAS UUSIA miinuspuolia tai pahoja tekoja joita se parisuhdeongelmaisen puoliso on osoittanut.

NIITÄ EMME VOI TIETÄÄ; ME EI OLLA AJATUSTENLUKIJOITA!

Jos olisit mies joka elää omaa elämäänsä, tajuaisit itse laittaa ellien parjauksen omiin mittasuhteisiinsa sinun elämääsi nähden.

Siksi tiedän että joko tää on provo, siis koko aloitus, tai sitten sinä olet täysin avuton ja kädetön ihminen, joka luulee etsivänsä neuvoja ellipalstalla, mutta kun neuvoja tulee, ne ovatkin VÄÄRIÄ jos eivät ole tajunneet ottaa huomioon sinun koko elämänhistoriaasi.

 

[syyllinen]

""lkoon sitten, että minä olenkin se syyllinen. Harmi kun olen saanut elämälle sellaisen mallin, että tietyt työt on tehtävä ajallaan ja ne vain kuuluvat ihmisen eloon. Ja talouden hoito on kaikkien
siinä vaikuttavien yhteisyritys. Samoin vapaan vietto ja nauttiminen mukavista asioista, yhdessä olosta, leppoisasta jutustelusta, ihmissuhteiden hoitamisesta, jne. Jos tietty
osa-alue näistä kasautuu yhden harteille, niin eikö koko
tasapaino silloin vinoudu? Vieläkö ollaan samaa mieltä?""

No voi kikkeliskokkelis sentään!
Yhä enemmän vain alkaa näyttää, että et sinä oikeasti mitään vastauksia etsikään, etkä mieti nokkaasi pitemmälle.
Siis ei vain täältä ellipalstalta, vaan sinua ei yleensäkään kovin paljoa kiinnosta oma elämäsi.

Vaikka sinä nyt oletkin se ""kärsinyt osapuoli"" (voi voi) niin ihan itse sinä menet mukaan tuohon syyllisten jahtaamiseen, puolueelliseen marinaan ""minäminäminäminäminä"" minäminäminäkö tässä olen se SYYLLINEN SYYLLINEN ja vaimo ei olekaan tehnyt mitään pahaa vaimoko se on nyt SE HYVÄ IHMINEN JA MINÄ EN , MINUA NYt KAIKKI LUULEE VAIKKA TUO ALOITTI!.

Voi jessus!
Koita nyt nähdä vähän pitemmälle. Yksi syy, miksi sinä tuossa liemessä olet, on se sinun inhimillinen ja normaali olemus, että olette vaimonne kanssa yhtä paskoja ja molemmat luulee silti olevansa jeesuksesta seuraava jaloudessaan.

Vaihda oikeesti ympyräitä, josko se levykin sinun levysoittimessa vaihtuis sitten.

Niin ihmisille yleensä käy, ei ne ole sen huonompia ihmisiä, mutta ne jää ihan vaan pyörimään ympyrää eivätkä löydä tietä ulos, ennenkuin joku/jokin kunnolla kolauttaa. Ehkäpä jonain päivänä vitutus kasvaa sinullakin tarpeeksi suureksi ja tulee lähdettyä jatkamaan matkaa.

 

[tuli]

""Juupeli"" ja ""syyllinen"" valtavan agressiivisia kannanottoja aloittajaa vastaan! Mikä Teidän mielestänne olisi oikea toimintamalli? Vai onko mies, noin yleensäkin, AINA väärässä?

Etenkin juupelilta olisi kiva kulla kommentti, kuinka hän haluaisi toimia tai toimisi vastaavassa tilanteessa. Elikkäs kääntäen; olet miesystäväsi talolla, mökillä tmv:ssa. Siellä on joitain pakollisia töitä jotka täytyy tehdä pikapuoliin. Aloitat tekemään po. töitä ja mies vetelee ""hirsiä"" tuvassa, ehkä jopa antaen hiukan neuvoja sinulle, kuinka haluaisi asioiden menevän. Tekisitkö töitä laulellen vai kiristelisitkö edes hiukan hampaita kun joudut tekemään yksin hommat?

Toisekseen, jos joku laittaisi kaiken kattavan tarinan tänne, kuka sitä jaksaisi lukea? Ja vielä kolmannekseen, monelle riittää tilanteen hahmottamiseen ja samalle aaltopituudelle pääsemiseen muutama lause, jotkut taas tarvitsvat kokonaisen ""kirjan"", että ymmärtävät pointin. Miellestäni ap on ihan riittävästi valaissut aukkokohtia ja tullut ymmärretyksi.

Ja vieläkin yksi ""kysymys"";-) Mies joka elää omaa elämäänsä? Höh.

 

[tuli]

Sellainen juttu tuli vielä mieleen, että kuinka täällä (elleissä) pitäisi kysymykset esittää, ettei kelleen tule oloa, että joku luulee, tai peräti tietää olevansa Jumalasta seuraava? Mikä on tarpeeksi nöyrä asenne?

 

[Juupeli]

""Elikkäs kääntäen; olet miesystäväsi talolla, mökillä tmv:ssa. Siellä on joitain pakollisia töitä jotka täytyy tehdä pikapuoliin. Aloitat tekemään po. töitä ja mies vetelee ""hirsiä"" tuvassa, ehkä jopa antaen hiukan neuvoja sinulle, kuinka haluaisi asioiden menevän. Tekisitkö töitä laulellen vai kiristelisitkö edes hiukan hampaita kun joudut tekemään yksin hommat?""

Vastaus; tekisin hommat. Yhden kerran.

Olen todellakin itse kysynyt joskus neuvoa ellipalstalta.
Monesti on tullut kommentti, että painu helvettiin tyhminen ongelminesi. Joskus taas sanotaan että voi voi, ja ollaan myötätuntoisia. Annan ap:llekin sellaisen vinkin että jos tuntuu että ihmiset ei ole sun puolellas niin turha jäädä selittämään enempää lisätietoja.
Musta ap ainakin vaikuttaa siltä kuin ei eläisi omaa elämäänsä, vaan tekee niitä töitä ja salaa vihaa silti vaimoa.
Ja jaksaa puolustella omia puheitaan elleissä, joka on täynnä ihmisiä, joilla ei ole hajuakaan oikeasta ihmisestä nimimerkin takana. Tyypillinen esimerkki seuraavasta: elleissä jaksaa kyllä väittää, mutta kun vaimo sanoo jotain niin ""KYLLÄ KYLLÄ""

 

[tulille]

Lueskelin sun vanhempia viestejä tässä ketjussa, ja olen myös huomannut saman jutun aiemmin; nimittäin järestäen, olipa kyse mistä tahansa, Sinä heität sen eriävän kommentin joka asiaan.
Elikkä et oikeasti ole omaa mieltäsi mistään, vaan katsot aina mitä muut sanovat ensin ja rupeat sitten säveltämään päinvastaista sepustusta. Joskus jopa arvaat etukäteen mitä viestejä on tulossa ja heität sen päinvastaisen jutun mikä normaali ihmisellä tulisi mieleen. Tunnistan tuon tyylin hyvin, et ole ainoa jolla on tuo sama erikoisuuden tavoittelu.
Tästälähin en ota sinun juttujasi minään, enkä ainakaan sulle vastaa.
Pelkkää räkytystä vailla mitään inhimillistä pohjaa ovat sinun höpinäsi.

 

[tuli]

Tätä tyypillistä esimerkkiähän (kyllä-kyllä jne,) emme tiedä toteutuvan tässä tapauksessa?

Tähän esimerkkiin. Eikös ap ole tuskastunut jatkuvaan laiskuuteen ja siihen, että tekee _yksin_ vaimokkeen talolla töitä? Jos kyse olisi vain yhdestä asiasta tai kerrasta, niin minäkin pitäisin häntä pelkkänä nipona. Tilanne on kuitenkin ilmeisesti, vitutuskäyrä huomioon ottaen, jatkunut jo hyvän aikaa.

Sitähän emme tiedä, onko ap yksinäinen* jurnuttaja, joka haluaa vain ja ainoastaan hyväksyntää marmatukselleen vai onko hän oikeasti niin väsynyt tilanteeseen, että haluaisi ""puolueettomia"" neuvoja tilanteeseensa.

*yksinäisellä tarkoitan tässä tapauksessa tyyppiä, joka ei puhu läheisilleen, vaan mielessään olettaa asioiden olevan just niin, miten ne huonoimmillan on, eli pessimisti.

Ja vielä... kun ihminen on umpikujassa, myös hänen terve maalaisjärkensä tuntuu menevän yhteen putkeen, eikä hän osaa hahmottaa kokonaisuutta tai vaihtoehtoja, joita lähes sata prosenttisesti on olemassa, ongelmaan kuin ongelmaan.

 

[tuli]

Hups heijaa. Nyt täytyy sanoa, että oli niin älyläs(?) kommentti, etten ymmärrä!

Heitän eriäviä kommentteja enkä ole omaa mieltä? Eikös juuri se, jos sanoisin joka asiaan ""jees,jees"" tarkoittaisi ettei omia mielipiteitä ole, vaan peesaan muita? Ja oraakkelikin vielä? Sie oot aina niin viksu, kossu-setä! Pidä toi!

 

[Heh]

Luepa tuo edellinen kirjoituksesi nyt itsekin, ap, ajatuksella. Jos noin huonosti on asiat, niin siihen ei taida olla kuin yksi lääke:

ota pari Anttilan muovikassia, kerää siihen jokaikinen koirankarvainen omaisuutesi laiskan avokkisi torpasta - ja vaihda osoitetta.

Alkuperäinen kysymyksesi taisi olla jotain ""miten suhteesta pois"". Täytyy sanoa, että minun henkinen kapasiteettini sinun ongelmaasi kohtaan pysähtyy tähän. Olet(han) aikuinen mies, osannut vaimokkeesi pyydystääkin. Jos tämä on ensimmäinen ikinä elämäsi seurustelusuhde, niin ne muovikassit pöydälle ja sanot vaimokkeelle soronoo. Tämä suhde ei toimi. Sanojesi vakuudeksi voit vaikka printata tuon viimeisen kirjoituksesi A -neloselle ja antaa vaimokkeellesi. Ei jää hänellekään mikään epäselväksi.

 

[tavis]

Tuo on hauskaa, että joku luulee että se ""oma mieli"" on aina jotain poikkeavaa. Uskallatkos olla samaa mieltä, koskaan , kenenkään kanssa, vai onko VAIN eriävä mielipide persoonallinen?


Tiedätkö montako esimerkiksi ""nuorisokapinallista"" sillä tavalla syntyy? Jokainen on niin ""erilainen"", että lopulta siitä erilaisuudesta tulee se yhdistävä tekijä, jonka jälkeen voidaan sanoa että ko. henkilö on tyypillinen massan edustaja.
Kaikilla sama niitti poskessa, sama tatska perseessä, samat nahkahousut ja samat kommentit ja mielipiteet.
Mihin ryhmään sinä kuulut, vai uskallatko edes olla sitä mieltä, että olet samaa mieltä?

 

[tuli]

En tietenkään sano olevani jotain mieltä vain miellyttääkseni, ollakseni erikoinen tai persoonallinen. En myöskään luule ajatusteni olevan poikkeuksellisia. Olen useista asioita myös samaa mieltä enemmistön kanssa, vaikka myöntää täytyy, että olen monessa asiassa nainen joka kulkee omia polkujaan, _mutta_ en tee sitäkään sen vuoksi, että herättäisin huomiota vaan siksi, että tietty elämänasenne ja tyyli on osa minua.

 

[kun on ongelma]

Olenko niitä ainoita harvoja ihmisiä jotka ovat nähneet livenä kauniin ok-talon mutta joka on täynnä tosiaan likaisia laittioita koiran karvaa pölyä vuosikausia ym. töhkää.
Kyllä minä ap. ymmärrän ja ymmärrän tätä Nea - siinä on päinvastaiset ihmiset olleet asialla. Kummankin puolisona.
Väsynyt - minusta sinun pitäisi luovuttaa tai siirtyä tekemään myös niitä sisätöitä.
Yleensä parisuhteessa se tekee jota homma haittaa. Minäkin hoidin kodin, työn, pihan, 20v. ,mies ei koskaan vienyt edes roskapussia ulos.
Ymmärsinhän minä lähteä. Mutta sitä en ymmärrä miksi mietit sivistynyttä tapaa erota. Jos on noin erilaiset elämän systeemit on vaan parempi siirtyä elämään omillaan. Ja kun eroaa sitä vaan eroaa eikä mieti menikö se naapureiden mukaan oikein vai väärin. Miten pois suhteesta on otsikkosi.
No lähtemällä, vaikka kesken mullituksen.

 

[tavis]

""olen monessa asiassa nainen joka kulkee omia polkujaan, _mutta_ en tee sitäkään sen vuoksi, että herättäisin huomiota vaan siksi, että tietty elämänasenne ja tyyli on osa minua.""

Eikö tuo ole suurinpiirtein kaikkein yleisin ""elämänasenne"" jonka ihmiset itselleen internetistä ja mediasta imuttavat?

 

[tuli]

Voi ""tavis"" sinua ;-/ sinun asenteesi tuntuu olevan katkeran kyyninen, pidä sinä se, minä pidän omani. Hyvää jatkoa, jos nyt yleensä mitään positiivista mistään ikinä koet.

 

[nöf]

Eikös sun akkas vois muuttaa vaikka kaatsille kun viihtyy paskassa? Jätä tollanen possuke!

 

[Taika]

Tunnut olevan ahkera ja mukavanoloinen mies. Mutta osaatko keskustella ? Ärähteletkö? Näytätkö ""pitkää naamaa""? Miten viet viestiäsi perille avovaimolle ? Kotona viritetyt keskustelut voi saada usein huutoa aikaa + on helppo paeta.....Veisitkö hänet vaikka viikonloppuretkelle toiseen kaupunkiin, anna shoppailla vähän + sitten vaikka illalliselle ravintolaan ja jutustelut pystyyn (nätisti). Hän ei ehkä tajua, kuinka vakava tilanne on, sun pitää kertoa.! ..ja antaa mahdollisuus vielä muuttaa suuntaa, jos pitää sua tärkeänä.

 

[i.l.o.n.a]

Voimia sulle väsynyt!
En jaksa lukea kaikkia viestejä, koska suurin osa näyttää olevan aika negatiivisia.
Minä ymmärrän sinun ajatuksenjuoksua. Jos asuu omakotitalossa, niin on töitä, jotka pitää tehdä. Ellei sitten halua asua paskan keskellä ja talo repsahtaneena. Jos ei jaksa tehdä mitään, niin parempi asua kerrostalossa. Sielläkin pitäisi tietty joskus siivota.
Minäkään en ymmärrä sitä, kun avokkini katsoo keskellä hienoa päivää telkkaria, josta ei tule yhtään mitään järkevää ohjelmaa. Jos minusta olisi kiinni, töllö lähtisi varastoon heti. Täysin turha kapistus!
En ole todellakaan mikään kodin pikkuvaimo, jolla aina paikat kiiltää, mutta kyllä aina jotain pientä voi tehdä mielummin kuin maata sohvalla. Turhauttavaa on tehdä hommia yksin.
Koita jaksaa!