Miten pitäisi varautua tytön kanssa

[Nimra]

kun isäntä lähtee Saksaan tekemään lopputyötään ja viettää siellä siis 6 kk ja käy noin kerran kuussa ehkä useammin kotona, miten nyt opiskeluilta ja töiltään ehtii.

Itsellänihän ei juurikaan ole "hätää, kun on aikuinen niin osaa pyytää apua ja osaa lähteä käymään kavereilla tytön kanssa ja muutenkin touhuta, mutta tuo tyttö minua "hirvittää", että miten hänen kanssaan pitäisi tehdä, kun on isännän lähtiessä n 6 kk ? Miten nopsaan tulee ikävä ? Miten sitä voi auttaa ? Miten pystyn pitämään isän hänen elämässään, vaikka ei konkreettisesti ole paikalla ? Miten voi estää vierastamista ?

Kiitoksia avusta jo etukäteen

 

[Nimra]

:attn:

 

[Etsiväkaksoset]

Ilkeä sanoa mutta 6kk ikäinen tai alle vuoden ikäinen muutenkaan ei vielä oikein ymmärrä puhelinten, skypen tai muittenkaan tällaisten kommunikaatioratkaisujen päälle. Eli lähinnä se on se läsnäolo kun auttaa. Ehkä joku samanlainen kuin pienillä vauvoilla että äidin tuoksu on tyynyliinassa, niiin auttaisko jos olisi joku isältä tuoksuva lelu tms sängyssä?

Vähän isomman kanssa voi katsoa valokuvia mutta alle vuosikas ei kyllä ymmärrä mitä ne esittävät.

 

[Nimra]

Eli ei tarvii murehtia mistään ?

 

[Nimra]

Missäs vaiheessa lapsi sitten alkaa ymmärtämään ? Mietin vain, kun tyttö on isännän kotiuduttua jo vuoden niin munko ei siis tarvitse huolehtia silloinkaan tai siis edes tuolloin loppuvaiheessa ?

 

[WompaTiger]

Pitäkää isi mukana arjessa kuvin ja puhein. Lähempänä vuoden ikää varmasti alkaa jo ymmärtämään ainakin teoriassa mitä se heppu niissä kehyksissä lipaston päällä oikeen tarkottaa. Varautukaa silti siihen, että vierastaa rajustikin kun isä käy, ei siis välttämättä konttaa innoissaan syliin, vaan edessä voi olla katkerat itkut.

 

[sommarcat]

Mun pahin pelkoni olisi varmaan se isänsä vierastaminen tai isästä vierottuminen. Kyllähän ton ikäinen jo potee ikävää ja siihen ei varmaan kuin syli ja läheisyys auta. Mieheltäsi vaatii kyllä varmaan vielä enemmän, kun ei nää tytön kehitystä ja tosiaan voi tuntua pahalta, kun oma lapsi ei tunne tai vierastaa.

 

[ööö]

voi surku, miks sen täytyy lähtee niin pitkäks aikaa? ettekö tekin vois lähtee?

 

[Nimra]

Hitsi, ihan tippa silmässä mietin tuota tulevaa... :'( Kunpa kaikki menisi hyvin :ashamed:

 

[ä4]

Toisaalta se vuoden ikänen tottuu sitten takaisin siihen isän läsnäoloon myös aika nopeasti. Helpommalla kuitenkin pääset kuin leikki- tai kouluikäisen kanssa.

 

[ranklkaa lapselle]

No kyllähän sitten kun isänsä muuttaa takaisin se on tytölle kuin joku vieras muuttaisi äkkiä kotiin. Isän täytyy varta paljon aikaa ja kärsivällisyyttä tutustumiseen
Samoin vierailuilla voi vierastaa isäänsä eli et voi jättää lasta kaksin tämän kanssa suoraa päätä.

 

[Nimra]

voi surku, miks sen täytyy lähtee niin pitkäks aikaa? ettekö tekin vois lähtee?

Saatiin tietää vasta viime viikolla, että kestää tuo työaika 6 kk :| Ensin oli puhe muutamasta kuukaudesta eli n 3 kk...

 

[Nimra]

Kai se on vaan mentävä niin miltä tilanne aina näyttää, jotenkin vaan nyt jo rassaa, että millaista se on tytölle.. :/ Tykkää nytkin syödä isänsä kanssa....sitten kun ei isää olekaan, kun on pitkään poissa :headwall:

 

[miä]

Siis eihän se ikävä kyllä muista isäänsä ollenkaan, kun tulee takaisin. Sitten aloittelevat yhdessäolemista ihan uudestaan. Siinä mielessä turha murehtia, että ei taatusti kaipaa, koska unohtaa.

 

[vierailija]

Hmmm, ihmettelen vaan miksi olit tässä joku aika sitten jo innoissasi haalimassa toista vauvaa jos ensimmäisenkin lapsen kanssa tuntuu jo nyt olevan vaikeaa? Monista kirjoituksistasi ja kysymyksistäsi huomaa epävarmuutesi äitinä joten eiköhän kannata edetä ihan rauhassa tuon esikoisen vauvaiän yli ennenkuin uudesta perheenlisästä edes uumoilee...

Mutta siis eiköhän tuon mittaisen eron isästä lapsi selviä. On sitä varmaan pitempiäkin työkomentoja että etteköhän te selviä!

 

[Mää]

Ihmeen äkkiä sitä vierottuu noista vauva-ajan huolista, kun musta toi koko pohtiminen tuntuu ihan älyttömältä, anteeksi vaan! ei se vauvan muisti tosiaan ole monenkaan päivän pitunen ja tärkeintä sille on äitinsä läsnäolo. Isä on ventovieras setä, kun tulee takaisin, mutta äkkiä se lapsi siihenkin tottuu.

 

[Nimra]

Hmmm, ihmettelen vaan miksi olit tässä joku aika sitten jo innoissasi haalimassa toista vauvaa jos ensimmäisenkin lapsen kanssa tuntuu jo nyt olevan vaikeaa? Monista kirjoituksistasi ja kysymyksistäsi huomaa epävarmuutesi äitinä joten eiköhän kannata edetä ihan rauhassa tuon esikoisen vauvaiän yli ennenkuin uudesta perheenlisästä edes uumoilee...

Mutta siis eiköhän tuon mittaisen eron isästä lapsi selviä. On sitä varmaan pitempiäkin työkomentoja että etteköhän te selviä!

No anteeksi kun kysyin asiaa tytön kannalta |O Mä en kuitenkaan ole mikään epävarma, mutta jos on asia mitä haluan kysyä niin kysyn, ei sun tarvii persettä repiä sen takia, että mä kyselen :headwall: Ja en ole "haalimassa" toista lasta innoissani vaan olemme miehen kanssa päättäneet, että haluamme lisää lapsia, jos niitä on tullakseen ei luulis senkään olevan sulta pois ?

 

[Nimra]

Joo, kiitokset kaikille hyvän vastauksen antaneille :flower: Kyllähän se lapsen muisti on lyhyt, mutta kaippa sitäkin saa kysellä, että onko mitään mitä kannattaa tehdä ?

 

[vierailija]

Ihmeen äkkiä sitä vierottuu noista vauva-ajan huolista, kun musta toi koko pohtiminen tuntuu ihan älyttömältä, anteeksi vaan! ei se vauvan muisti tosiaan ole monenkaan päivän pitunen ja tärkeintä sille on äitinsä läsnäolo. Isä on ventovieras setä, kun tulee takaisin, mutta äkkiä se lapsi siihenkin tottuu.

Peesaan!