V
vaimoke
Vieras
Hei!
Olin ennen sitä mieltä ihan oikeasti, että en halua ikinä naimisiin.
No nyt on mieli muuttunut ja mielen muutos pitäisi perustella myös kumppanille, joka on hyvin vahvasti avioliittoa vastaan.
En halua naimisiin turvatakseni selustaani rahallisesti (suostun avioehtoon ja vaadin sitä itsekin) enkä myöskään sitoakseni miestäni, sillä aviossa tai ei aina voi erota ja pettää ym. Meillä on hyvä suhde enkä pelkää mieheni ikinä jättävän minua.Tiedän myös että hän rakastaa minua ja olen hänen mielestään haluttava. En siis tarvitse hänen todistustaan tämänkään puolesta.
Haluaisin kuitenkin naimisiin, koska olen aina uskonut jumalaan ja nyt minusta on alkanut tuntua, että rakastan niin paljon miestäni, että uskooni liittyen haluaisin julkisesti seurakunnan ja jumalan edessä tunnustaa rakastavani häntä, mikä on käsittääkseni myös koko avioliiton alkuperäinen periaate.
Mieheni ei ole uskonnollinen, mutta häntä ei haittaa uskonnollisuuteni. Miten saisin ymmärtämään mieheni tämän asian tärkeyden minulle ja miettimään onko avioliiton vastustaminen moraalisesti hänelle niin tärkeä seikka ettei hän pysty siitä joustamaan tämän minun uskoni takia.
En pidä omaa perusteluani sen merkityksellisempänä kuin hänenkään, mutta väitän kyllä että henkiset vaikutukset, jotka avioliitottomuudella on minulle ovat suuremmat kuin hänelle tulevat jos menisimme naimisiin.
En halua pakottaa enkä kiristää miestäni millään tavalla vaan tarvitsisin sanoja ja perusteluja ilmaistuna "miesten kielellä", millä voisin helpottaa miestäni pohtimaan tämän asian tärkeyttä ja tekemään tuon plussat ja miinukset analyysin ihan itse ja päätymään johonkin tulokseen.
Olin ennen sitä mieltä ihan oikeasti, että en halua ikinä naimisiin.
No nyt on mieli muuttunut ja mielen muutos pitäisi perustella myös kumppanille, joka on hyvin vahvasti avioliittoa vastaan.
En halua naimisiin turvatakseni selustaani rahallisesti (suostun avioehtoon ja vaadin sitä itsekin) enkä myöskään sitoakseni miestäni, sillä aviossa tai ei aina voi erota ja pettää ym. Meillä on hyvä suhde enkä pelkää mieheni ikinä jättävän minua.Tiedän myös että hän rakastaa minua ja olen hänen mielestään haluttava. En siis tarvitse hänen todistustaan tämänkään puolesta.
Haluaisin kuitenkin naimisiin, koska olen aina uskonut jumalaan ja nyt minusta on alkanut tuntua, että rakastan niin paljon miestäni, että uskooni liittyen haluaisin julkisesti seurakunnan ja jumalan edessä tunnustaa rakastavani häntä, mikä on käsittääkseni myös koko avioliiton alkuperäinen periaate.
Mieheni ei ole uskonnollinen, mutta häntä ei haittaa uskonnollisuuteni. Miten saisin ymmärtämään mieheni tämän asian tärkeyden minulle ja miettimään onko avioliiton vastustaminen moraalisesti hänelle niin tärkeä seikka ettei hän pysty siitä joustamaan tämän minun uskoni takia.
En pidä omaa perusteluani sen merkityksellisempänä kuin hänenkään, mutta väitän kyllä että henkiset vaikutukset, jotka avioliitottomuudella on minulle ovat suuremmat kuin hänelle tulevat jos menisimme naimisiin.
En halua pakottaa enkä kiristää miestäni millään tavalla vaan tarvitsisin sanoja ja perusteluja ilmaistuna "miesten kielellä", millä voisin helpottaa miestäni pohtimaan tämän asian tärkeyttä ja tekemään tuon plussat ja miinukset analyysin ihan itse ja päätymään johonkin tulokseen.