Miten paljon ihminen on vastuussa itse omasta elämästään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "yks vaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

"yks vaan"

Vieras
Tähän varmaan vastailee pääosin provoilijat mutta haluaisin keskustelua. Mikä on kiinni sattumasta, mikä omista valinnoista, mikä älykkyydestä, lähipiiristä jne.
 
Positiivisella tavalla tai tietysti negatiivisella voi yksilö vaikuttaa monella tavalla elämäänsä. Kenet valitsee puolisokseen, minkä koulutuksen hankkii ja miten pitää huolta itsestään.

Sitten sattumaa on se millaiset geenit on kukin saanut ja mikä on perimä. Niille ei voi mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: __Maarit__
Kuka muukaan siitä olisi vastuussa? Itse tietysti. Valinnat määräävät elämän suuntaa ja niin kotikasvatuksella kuin sosiaalisella taustallakin on merkitystä siinä millaiset mahdollisuudet tavoitteitaan on toteuttaa. Mutta itse jokainen vastaa omasta elämästään.
 
Ihminen itse on vastuussa siitä mitä tekee niissä olosuhteissa joissa on. Jos on köyhyyttä, niin ponnisteleeko vai läsähtääkö. Jos on rikas, meneekö päähän vai käyttääkö hyvään. Jos kanssaihmiset potkii päähän, antaako niin tapahtua vai vaihtaako kaveripiiriä.

Ihan ite.
 
Eksä velvoitti minua tekemään hänestä onnellisen, vaati olemaan kanssaan (vielä pitkään eronkin jälkeen onnistui sitomaan syyllistämämisen ja palvonnan pyhällä kombolla). Kuinka monta kertaa kuulinkaan sitä vinkumista ja draamailua paskasta elämästään, ja siitä kuinka hän on koko elämänsä odottanut Sitä Oikeaa, että sitten vasta hänen elämänsä alkaa kun sen löytää (ja se kuulemma olin minä, hah)....elää elämäänsä muiden kautta..tervettä...muutenkin tekee monen päivän vierailuja kavereilleen ja eikä osaa olla hetkeäkään yksin. Riuhtaisin itseni pitkän rimpuilun jälkeen irti, juoksin karkuun ja katkaisin välit, kun oma mielenterveyteni alkoi rakoilla tämän tyypin takia. Pelkään että joku päivä oikeasti tappaakin ittensä kun en ole "täyttämässä elämäänsä", eikä hän löydäkään siihen virkaan ketään muuta. Ammattiapua hän tarvitsee, eikä Sitä Oikeaa. Tämä jos mikä on väärin, jokainen on oman onnensa seppä, jokainen voittakoon vaikeutensa ja kohdatkoon luurankonsa itse ja yksin, ja jokaisella on vastuu tehdä ensin elämästään sellaisen että itse siinä viihtyy ja sitten vasta hommata pariuhteen (toivottavasti ymmärrätte mitä meinaan). Näin olen minäkin joutunut tekemään.

Yksin olemisen jalo taito, se pitää kaikkien itse opetella.
 
Aikuisen ihmisen pitäisi olla täysin vastuussa omasta elämästään. Ikävä kyllä, moni elää muiden maksamien tukien varassa, ei kykene huolehtimaan lapsistaan omin avuin jne. Samoin moni mielummin syyttää kohtaloa, huonoa tuuria, omia vanhempiaan/kurjaa lapsuuttaan ja milloin mitäkin tekosyytä, sen sijaan että ottaisi itse ohjat käsiin ja laittaisi elämänsä kuntoon.
 
Perimä, ympäristö ja omat valinnat ovat ne osa-alueet, jotka vaikuttavat ihmisen kehitykseen ja sitä kautta mielestäni myös hänen elämäänsä. Mutta ettei tämä olisi niin yksinkertaista, niin ympäristö voi vaikuttaa parantavasti huonoon perimään ja päinvastoin, samoin omat valinnat lopulta vaikuttavat noiden kahden läpikin. Esim. kovalla työllä voi vaikuttaa positiivisesti sekä huonoon perimään, että ympäristöön.

Astrolaben kanssa olen samaa mieltä, että perusterve normaaliälyinen ihminen vastaa itsestään, jos aikuisista puhutaan. Paljon tässä maailmassa on ihmisiä, jotka eivät voi eivätkä osaa enää ottaa heille kuuluvaa vastuuta edes omasta elämästään, tai kykenevät siihen vain osittain, esim. muistisairaat, joiden kanssa itse työskentelen.
 
Perusterve, normaalijärjellä varustettu ihminen vastaa omasta elämästään lähes kokonaan.

Näinhän se on. Mutta oma elämä ei ole valinta. Et valitse vanhempia,sosiaalisia ympyröitä,älykkyyttä jne. Ne eivät ole valittavissa. Myöskään sairaudet eivät ole valittavissa. Kasvatuskaan ei ole valittavissa.

Nämä kaikki määräävät elämäsi suunnan. Joo aina voisi olla paremmin mutta mikä on riittävän hyvä tilanne? Mikä on riittävän hyvä koulutus, riittävän hyvä työpiakka, riittävän hyvä parisuhde jne.

Kun jos olet toinen päivä tyytyväinen tilanteeseen mutta sitten tulee joku asia sinusta riippumatta mikä kallistaa vakan suunnan.
 
Komppaan astrolabea. Kun ihminen on normaalilla järjellä ja normaaliälyllä varustettu, hän vastaa elämästään lähes kokonaan itse. Elämä on hänen omissa käsissään ja hänellä on valta muuttaa sen suunta.
 
Suurilta osin ihminen on itse vastuussa omasta elämästään. Ap mainitsi lähipiirin. Lapsi ei lähipiiriään valita voi, mutta aikuinen voi. Joten sekin on aikuisiällä itsestä kiinni, että minkälaisen lähipiirin ympärillään pitää.

Vanhempiaan ei tietenkään voi valita, mutta voit päättää sen, että kuuluvatko he lähipiiriisi, tai koko elämääsi lainkaan.

Myös sosiaalisiin ympyröihin pystyy hyvin pitkälti aikuisena vaikuttaa. Voit kaveerata joko naapurin narkin kanssa, tai etsiä kaverisi muualta. Vaikka naapuritalosta, jos siellä on asiallisempaa porukkaa.

Älykkyyteen ei vaikuttaa voi, mutta taitaapi meistä suurin osa olla ns. normaalilla älykkyydellä varustettuja. Väitän siis, ettei meidän ihmisten väliset älylliset erot ole niin suuria, että se olisi jotenkin järettömän suuressa määrin elämäämme vaikuttava tekijä.

Myös terveyteen voi vaikuttaa. Et voi kaikkia sairauksia välttämättä estää, mutta on sairauksia, joita pystyy ennaltaehkäisemään omalla käytöksellään. Mm. kakkostyypin diabetes. Se taitaa olla melko pitkälti itsestään kiinni. Ei kokonaan, mutta pitkälti. Myös keuhosyövän riskiä saa mukavasti kasvatettua tupakoimalla.
 
[QUOTE="...";29172082]Aikuisen ihmisen pitäisi olla täysin vastuussa omasta elämästään. Ikävä kyllä, moni elää muiden maksamien tukien varassa, ei kykene huolehtimaan lapsistaan omin avuin jne. Samoin moni mielummin syyttää kohtaloa, huonoa tuuria, omia vanhempiaan/kurjaa lapsuuttaan ja milloin mitäkin tekosyytä, sen sijaan että ottaisi itse ohjat käsiin ja laittaisi elämänsä kuntoon.[/QUOTE]

Onhan se helvetin helppoa ottaa ohjat omiin käsiin..Meinaatko että ihminen joka on sairas ja tukien varassa vaan päättämällä paranee ?
Tai sitten työtön joka lähettelee satoja työhakemuksia kuukausittain vain päättää että nyt loppuu elo tukien varassa ja pääsee huomenna töihin ??
Faktahan on se että jos olet kultalusikka suussa syntynyt rikkaiden vanhempien silmäterä on elämäsi paljon helpompaa kuin köyhästä perheestä ja huonoista oloista tulleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jos elämä ois helppoo;29172157:
Onhan se helvetin helppoa ottaa ohjat omiin käsiin..Meinaatko että ihminen joka on sairas ja tukien varassa vaan päättämällä paranee ?
Tai sitten työtön joka lähettelee satoja työhakemuksia kuukausittain vain päättää että nyt loppuu elo tukien varassa ja pääsee huomenna töihin ??
Faktahan on se että jos olet kultalusikka suussa syntynyt rikkaiden vanhempien silmäterä on elämäsi paljon helpompaa kuin köyhästä perheestä ja huonoista oloista tulleen.

Täällä onkin moni jo sanonut, että sairaat ovat asia erikseen.

Mutta tottakai työnhakija jatkaa aktiivista työnhakuaan. + muuttaa tarvittaessa toiselle paikkakunnalle, hankkii lisää koulutusta, ottaa tarvittaessa vastaan pätkäduuninkin josta saa hyvää kokemusta jne.

Suomessa esim. opiskelu on ilmaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jos elämä ois helppoo;29172157:
Onhan se helvetin helppoa ottaa ohjat omiin käsiin..Meinaatko että ihminen joka on sairas ja tukien varassa vaan päättämällä paranee ?
Tai sitten työtön joka lähettelee satoja työhakemuksia kuukausittain vain päättää että nyt loppuu elo tukien varassa ja pääsee huomenna töihin ??
Faktahan on se että jos olet kultalusikka suussa syntynyt rikkaiden vanhempien silmäterä on elämäsi paljon helpompaa kuin köyhästä perheestä ja huonoista oloista tulleen.

Se, että vanhemmat on varakkaita niin ei automaattisesti tarkoita sitä, että vanhemmat sitä rahaa lapsilleen jakelee.

Jokaisella normaali älyllä ja terveellä ihmisellä on samat mahdollisuudet opintoihin vaikak kuinka korkealle, jos haluja on. Rahalla ei tässä maassa onneksi yliopistoon tai muuhunkaan kouluun pääse.

Työtönkin voi tehdä uuden päätöksen elämään ihan hakeutumalla opiskelemaan tai laajentamalla työnhaku -aluetta. Ei auta jäädä vain öllöttämään, vaan täytyy muuttaa suuntaa ja miettiä uutta ammattia itselle, jos nykyinen ammattia ei työtä t uo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jos elämä ois helppoo;29172157:
Onhan se helvetin helppoa ottaa ohjat omiin käsiin..Meinaatko että ihminen joka on sairas ja tukien varassa vaan päättämällä paranee ?
Tai sitten työtön joka lähettelee satoja työhakemuksia kuukausittain vain päättää että nyt loppuu elo tukien varassa ja pääsee huomenna töihin ??
Faktahan on se että jos olet kultalusikka suussa syntynyt rikkaiden vanhempien silmäterä on elämäsi paljon helpompaa kuin köyhästä perheestä ja huonoista oloista tulleen.

Sairaat asia erikseen. Mutta sen työttömän joka lähettelee satoja hakemuksia eikä yhdestäkään työtä saa kannattaa miettiä hakeeko oikeasti paikkoja joihin koulutus ja kokemus riittää. Miettiä lisäkoulutusta ja sitä onko valmis tekemään alussa huonommallakin palkalla?

Jos on noinkin aktiivinen työnhakija, että koko ajan hakee, mutta koskaan ei mitään saa niin kyllä jossain mättää.

Valita et voi perhettä, vanhempia lapsena ja lähtökohdat elämään voivat olla erilaiset, mutta silti suomessa jokaisella on mahdollisuus, jos vain sen mahdollisuuden käyttää.

Vaikka olisit elänyt surkean elämän alkoholisti perheessä keskellä väkivaltaa ja köyhyyttä silti sulla on mahdollisuus parempaan jos vain valitset ja päätät niin.
Päätät hoitaa itseäsi, katkaiset välit vanhempiisi ja kouluttaudut sen jälkeen ja valitset miehesi/vaimosi/kaveripiirisi huolella niin sinulla on mahdollisuus.
Mutta jos jäät surkuttelemaan kohtaloasi ja hakeudut huonoon seuraan valitset silloin itse sen huonomman vaihtoehdon.
Ja ei en väitä, että se olisi helppoa, mutta mahdollista.

Se kutalusikka suussakin syntynyt voi valita väärin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jos elämä ois helppoo;29172157:
Onhan se helvetin helppoa ottaa ohjat omiin käsiin..Meinaatko että ihminen joka on sairas ja tukien varassa vaan päättämällä paranee ?
Tai sitten työtön joka lähettelee satoja työhakemuksia kuukausittain vain päättää että nyt loppuu elo tukien varassa ja pääsee huomenna töihin ??
Faktahan on se että jos olet kultalusikka suussa syntynyt rikkaiden vanhempien silmäterä on elämäsi paljon helpompaa kuin köyhästä perheestä ja huonoista oloista tulleen.

Kuka on väittänyt että vastuu on helppoa? Ei se ole sitä edes sille kultalusikan omaavalle... ei opiskeluista rahalla pääse läpi.
 
Suomessa kasvaneen näkökulma:

Jos lähtökohdat elämälle ovat ok:t; eli ei ole absoluuttista köyhyyttä (esim. nälänhätä) epäinhimillistä julmuutta (sotaolot), vaikeaa sairautta tms. on aikuinen ihminen vastuussa omasta elämästään.

Ympäristöä ja fyysisiä tekijöitä ei tietenkään pidä sulkea pois mutta mielestäni eniten vaikuttaa se, miten suhtautuu asioihin, ei se mitä itselle on tapahtunut ja sitä kautta vastuu jää itselle.

Nykyisin Suomessa ongelmista syytetään liian helposti muita - yhteiskuntaa/poliitikkoja/pomoa ja sitä rataa...
 
Perusterve, normaalijärjellä varustettu ihminen vastaa omasta elämästään lähes kokonaan.

Peesaan tätä, paitsi että sanoisin, että perusterve, normaalijärjellä varustettu AIKUINEN ihminen. Sitä ei voi valita, millaisessa ympäristössä saa/joutuu kasvamaan, eikä sitä, millaiset eväät elämäänsä saa. Ympäristö ja läheiset vaikuttaa paljon enemmän kuin uskoisikaan. Jos nuori lytätään henkisesti alkutekijöihinsä, ei siitä ihan niin vaan ihan ite nousta normaaliin elämään, vaikka olisi kuinka aikuinen.
 
Ihminen ei voi päättää millaisena ja mihin syntyy, joten oikeastaan ei ole ns vapaata tahtoa. Mutta vastuu on silti.

Useimmilla ihmisillä aika monet asiat ovat mielestäni silti on kiinni omista valinnoista, rajoituksia eniten vapaaseen tahtoo aiheuttaa enemmän oma mieli kuin ympäristö. Totta kuitenkin että valintamahdollisuuksien rajallisuus ei vapauta vastuusta.
 
Sairaat asia erikseen. Mutta sen työttömän joka lähettelee satoja hakemuksia eikä yhdestäkään työtä saa kannattaa miettiä hakeeko oikeasti paikkoja joihin koulutus ja kokemus riittää. Miettiä lisäkoulutusta ja sitä onko valmis tekemään alussa huonommallakin palkalla?

Jos on noinkin aktiivinen työnhakija, että koko ajan hakee, mutta koskaan ei mitään saa niin kyllä jossain mättää.

Valita et voi perhettä, vanhempia lapsena ja lähtökohdat elämään voivat olla erilaiset, mutta silti suomessa jokaisella on mahdollisuus, jos vain sen mahdollisuuden käyttää.

Vaikka olisit elänyt surkean elämän alkoholisti perheessä keskellä väkivaltaa ja köyhyyttä silti sulla on mahdollisuus parempaan jos vain valitset ja päätät niin.
Päätät hoitaa itseäsi, katkaiset välit vanhempiisi ja kouluttaudut sen jälkeen ja valitset miehesi/vaimosi/kaveripiirisi huolella niin sinulla on mahdollisuus.
Mutta jos jäät surkuttelemaan kohtaloasi ja hakeudut huonoon seuraan valitset silloin itse sen huonomman vaihtoehdon.
Ja ei en väitä, että se olisi helppoa, mutta mahdollista.

Se kutalusikka suussakin syntynyt voi valita väärin.
 
Joopa joo..just tossa luin Vilja Eerika Tarkin karmaisevan tarinan joten voin hyvinkin monelle todeta ettei kaikki todellakaan ole itsestään kiinni pelkästään,vaan asioihin vaikuttaa monikin seikka elämässä.Esimerkiksi tällä pikkutyttö ressulla ei ollut mitään,ei kertakaikkiaan minkäänlaisia mahdollisuuksia valita elämäänsä..joka jäikin kovin lyhyeksi. = ( RIP hänelle.Että se niistä "omista valinnoista".Mä oon sitä mieltä että ihminen pelkää sisimmissään kuolemaa niin helvetisti että syöttää itselleen turvaksi pajunköyttä täysin itsehallitsevasta ja mistään ulkopuolisesta riippumattomasta,valheellisesta minäkuvasta.(Tämä korostuu nykypäivänä kun eletään minä minä aikaa ja kaikennäköinen yhteisöllisyys puuttuu).Toisille sellainen luo toki turvaa että on täysin muista ihmisistä ja elämänkulusta riippumaton....se ei vain pidä paikkaansa.Otan nyt vain yhden ESIMERKIN.Ihmisen joilla perusterveys on ollut aina hyvä.Ja tarkoitan nyt tarkentaakseni esim synnynnäisesti sairaisiin verraten.Terveys asiat ovat esimerkiksi erittäinkin olennaisia ihmisen elämään,elämänlaatuun,elämäniloon ja miten sitä elämää eletään.Sitä ESIMERKIKSI ei saa valita.Ja useinhan ihminen ei osaa mennä toisen asemaan aidosti ennenkuin niistä asioista tai tapahtumista (olivatpa ne mitä vain elämänvarrelta),tai ehkäpä omassa elämässä tulee eteen jotain sellaista mikä todellakin pysäyttää.Ihmisluonne vaan on sellainen "kaikkivoipaisessa viisaudessaan",mutta toisaalta..ja ja...jos ja kun tiedostan asian,minulla onkin nmahdollisuus tehdä asialle jotain eikö?? Eli avata uudenlaista perspektiiviä asiaan. = )No mutta,halusinpa vaan tuoda vähän lisää näkökulmaa asiaan. Hauskaa kevättä!! = )
 
Kiva kysymys, kiitos.
Ihminen yleensä tekee itse valinnan kahdesta tai useamman asian väliltä.
Esim. Voit valita lähdetkö ajoissa, ilman kiirettä ja ehdit hyvin sovittuun paikkaan. Tai päätät hoitaa vielä yhden tärkeän asian omasta mielestäsi ja myöhästyt ja menet kiireellä, hätiköit liikenteessä ja ajat kolarin.
Tai esim. lähdet kävelylle, jäät auton alle pimeällä. Oliko kyse sattumasta vai valinnasta jättää heijastimet kotiin? Entäpä auton kuljettajan osuus? Oliko kuljettajalla kiire, hosuiko vai ajoiko muuten laput silmillä vai ei vaan yksinkertaisesti kyennyt näkemään pimeällä ihmistä ilman heijastimia. Mitä jos kuljettaja olisikin päättänyt käydä ennen lähtöä vessassa vaan ei käynyt? Olisiko onnettomuus tapahtunut kuitenkin? Sattumaa, tuuria?

Kohtaamisia ja valintoja on elämä täynnä. Jokainen valinta on kuin uusi tienristeys, jonka määränpäässä on lopputulos.
 
Näinhän se on. Mutta oma elämä ei ole valinta. Et valitse vanhempia,sosiaalisia ympyröitä,älykkyyttä jne. Ne eivät ole valittavissa. Myöskään sairaudet eivät ole valittavissa. Kasvatuskaan ei ole valittavissa.

Nämä kaikki määräävät elämäsi suunnan. Joo aina voisi olla paremmin mutta mikä on riittävän hyvä tilanne? Mikä on riittävän hyvä koulutus, riittävän hyvä työpiakka, riittävän hyvä parisuhde jne.

Kun jos olet toinen päivä tyytyväinen tilanteeseen mutta sitten tulee joku asia sinusta riippumatta mikä kallistaa vakan suunnan.

Myöhemmin kaikki on valittavissa. Joskus joutuu esim. päästäkseen opiskelemaan haluamalleen alalle tekemään kovastikin töitä saadakseen esim. huonon peruskoulun päättötodistuksen numerot korotettua päästäkseen esim. lukioon ja sen jälkeen sitten sinne minne haluaa tai toivoo. Työtä vaatii, mutta ei ole mahdotonta kun jotain oikein kovasti haluaa ja onnistuu myös aikuisena ja viisastuneena. Opintojen ohessa sitten kasvaa lisää aikuisemmaksi se ajattelu ja myös elämän tavoitteet voivat kasva ja nälkä kasvaa syödessä.

Hyvä koulutus ei takaa sitä unelmien työpaikkaa, mutta opiskelu ei ole koskaan turhaa, aina se kasvattaa ihmistä enemmän ihmisenä.

Jo pienelle lapselle pitää opettaa omien valintojen tärkeyttä ja sitä, mitä mistäkin valinnasta mahdollisesti seuraa jatkossa. Esimerkiksi asennekasvatus on juurikin sellaista.
Jo pieni lapsii voi oppia positiivisen asenteen, jonka turvin pääsee pitkälle tai sitten pieni lapsii oppii mallioppimalla vanhempien negatiiviset asenteet asioita kohtaan ja elämä tuntuu sitten siltä, ettei olisi niitä oman elämän vaikuttamismahdollisuuksia, vaikka omasta asenteesta kaikki on pitkälti kiinni.

Jokainen meistä ainakin aikuisuudessa valitsee arvot, joiden mukaan alkaa oma elämä muotoutua. Ja tätäkin arvomaailmaa voi avata jo pienillekin lapsille.

Valitsemme itse oman tapamme suhtautua ympäröiviin asioihin, joko hyvin tai hyvin huonosti.
Tämäkin on asia, jonka jo lapsi voi oppia. Yleensä on ne kaksi vaihtoehtoa valittavana.
 

Similar threads

S
Viestiä
11
Luettu
3K
Aihe vapaa
avaa jo silmäsi
A
E
Viestiä
139
Luettu
5K
A
V
Viestiä
30
Luettu
1K
Aihe vapaa
vierailija
V
H
Viestiä
119
Luettu
5K
Aihe vapaa
Nainen 23 ja äiti
N

Yhteistyössä