Miten ne miehet selviytyvät mukana synnytyksessä? :)

[Micosa]

Molempien poikien synnytyksissä ollut mukana. Pahaa kuulema teki, kun hänen esikoisensa syntyi imukupilla vetämällä. Se imukuppi irtosi ja siitähän sellainen vinkee ääni.

 

[Aries 78]

Mie olin molemmissa synnytyksissä alusta loppuun.. Ja ensimmäinen synnytys ei ollut mikään helppo, joten oli hyväkin että olin tukena. Ja en taida potea verikammoa koska siinä lattialla oli sen verran sitä että piti katsoa mihin astui..

 

["hih"]

Niin hyvin kuin lehmiä työkseen poijittava voi selvitä, eli keskusteli koko ajan kätilön kanssa synnytyksen etenemisestä ja keräsi tältä kaikki pisteet. Toisaalta se oli hyvä, sillä itse halusin vain olla hiljaa enkä halunnut että minuu esim. kosketaan.

 

[Cecilia Algotsdotter]

Mulla mies oli mukana.. esikoisen synnytys oli kaikin tavoin katastrofaalinen ja meni lopulta hätäsektioon, ja aika yksinhän se mies siinä jäi. Luulen, että hänelle jäi suuremmat traumat kuin mulle. Hyvin se kuitenkin pärjäsi, oli kokoajan tukena ja uskoi mua niin kuin kuuluukin. Toisen kerran tuli sitten sektioon mukaan, mutta eipä siitä siinä mitään hyötyä ollut.

 

["Mito"]

Synnytys on valtavan hieno tapahtuma - yksi elämän suurista kohokohdista. On aivan kuin ihme miten uusi ihminen saapuu maailmaan ja tuo elämään iloa ja rakkautta.

 

[Miranda83]

mies ollut 3 kertaa mukana, ja mitäpä se on siinä muuta pystyny tekeen ku oleen vaan seurana, koskeekaan ei oo saanu ku nii kipee ollut neljännen synntyin yksin, ja meni ihan hyvin, vaik itkin et uskallanko yksin mennä..mies kyl sano et yritetään et pääsis mukaan, mut ku synnytys alko meni kaikki nii nopeeta ettei viittiny lapsenvahteja alkaa soitteleen enää, ku ei ois ees kerinny

eniten oisin kaivannu syntymän jälkeen miestä, et ois saanu olla vauvan kans ku oon suihkus, ja punnitsemas ym..

 

[Waahtera]

Exä selvis oikein hyvin, se oli enemmän kiinnostunut kun kauhuissaan.. Siellä se ääneen ihmetteli esimerkiksi että enpä ole ikinä nähnyt noin pitkää neulaa Joo, turpa kiinni, en halua tietää montako kymmentä senttiä pitkän neulan ne aikoo miuhun työntää :xmas:

Meillä oli vähän sama :O Mulle just laitettiin sitä paracervikaalipuudutetta ja siinähän se neula on ihan kamalan pitkä, että yltää emättimen pohjaan asti... Kätilö samalla kyseli ukon vointia siinä, ni ukko vaan totes, että "ei tunnu missään tuollaset neulat, oon nähny hevospiikkejäkin eikä tuo paljon kummempi ole..." :headwall:

Muuten kyllä kiitettävästi pärjäs

 

["vieras"]

Ihan hyvin selvisi.
Kolmannella kerralla tais jopa vähän nukkuakkin keinustuolissa ennen tositoimiin ryhtymistä. Ekalla kerralla tein selväksi, ettei muhun saa koskea ja parempi kun on vaan hiljaisena tukena siellä takavasemmalla

 

[.....]

no jos on niin raukkapara ettei selviä olemaan naisensa tukena synnytyksessä kun nainen kuitenkin tekee sen likaisen työn niin sanompa että minä en sellaista Miestä (?) ainakaan tarvitse.
oma mieheni oli 100% mukana tsemppaamassa.

 

[Mummeliisa]

Yksityisestä yleiseen siis? Älyllistä laiskuutta.

Mainittuina ajankohtina tuo on ollut poikkeuksellista, eikä varmasti mikään "muoti" vielä silloin.

Jälkimmäisen allekirjoitan.
Sen sijaan induktiivisen päättelyn kuvaaminen älylliseksi laiskuudeksi on huvittavaa. Deduktio sopii niille, jotka tarvitsevat valmiin sanelun ja ennakkoehdot ennen kuin uskaltavat katsoa todellisuuteen. Induktio on rohkeammille ja ahkerimmille - vaatii enemmän, mutta toisaalta luokin jotain.