Miten mun pitäis edetä, kun musta tuntuu, että meidän lapsella on ehkä jotain häikkää..

[Äiti minäkin]

Oon ymmärtänyt että _hyvät_ ammattilaiset antaa aika paljonkin painoarvoa äidin/isän intuitiolle ja oikeasti kuuntelevat ja ottavat tosissaan jos vanhempi sanoo että tuntuu että jotain on pielessä. Ei tarvi osata sen tarkemmin selittää, mutta tietenkin auttaa jos osaa kertoa esim. joitain arkipäivän tilanteita joissa lapsen outo käytös ilmenee.

Rohkeutta ap!

 

[meillä]

Joku tossa sanoi että neurologi olis oikeampi osote. Mut meidän kunnassa ei neurologia noin vain ota lasta vastaan. Sen sijaan täällä toimi toi terveyskeskuspsykologi myös neuvolan piirissä. Eli hoitaa siis sekä että. Me ei tarvittu kauaa odotella, päästiin aika äkkiä kun sanoin että olen edellisellä paikkakunnalla jo asiaa ottanu puheeksi mutta ei olla otettu todesta. Täti pahoitteli ja laittoi asiaa heti eteenpäin.
Meille vasta psykologi sitten tarjosi sitä perheneuvolaa, mutta sinne siis ei koskaan menty kun ei nähty mitään tarvetta sille sillä hetkellä. Psykologi sitten kirjotti yhteenvedon niistä kerroista mitä hän lasta näki, ja sen perusteella mitä vanhempia kuunteli ja teki lausunnon jolla pääsemme jatkossa eteenpäin mikäli haluamme.. ettei tarvi taas siis alottaa alusta sitten.. Ja tuo paperinivaska sitten kulkee mukana taustalla ja kuten sanoin, tällä hetkellä ei jatkotoimia ole. Autistisia piirteitä siis meidän lapsella.

 

[Non compos mentis]

Joku tossa sanoi että neurologi olis oikeampi osote. Mut meidän kunnassa ei neurologia noin vain ota lasta vastaan. Sen sijaan täällä toimi toi terveyskeskuspsykologi myös neuvolan piirissä. Eli hoitaa siis sekä että. Me ei tarvittu kauaa odotella, päästiin aika äkkiä kun sanoin että olen edellisellä paikkakunnalla jo asiaa ottanu puheeksi mutta ei olla otettu todesta. Täti pahoitteli ja laittoi asiaa heti eteenpäin.
Meille vasta psykologi sitten tarjosi sitä perheneuvolaa, mutta sinne siis ei koskaan menty kun ei nähty mitään tarvetta sille sillä hetkellä. Psykologi sitten kirjotti yhteenvedon niistä kerroista mitä hän lasta näki, ja sen perusteella mitä vanhempia kuunteli ja teki lausunnon jolla pääsemme jatkossa eteenpäin mikäli haluamme.. ettei tarvi taas siis alottaa alusta sitten.. Ja tuo paperinivaska sitten kulkee mukana taustalla ja kuten sanoin, tällä hetkellä ei jatkotoimia ole. Autistisia piirteitä siis meidän lapsella.

Itse autistina kokisin psykologilla käymisen outona. Riippuu tietysti oireista ja mahdollisista rinnakkaisista tiloista. Silti, koin itse saavani eniten apua neurologilta.

 

[ap]

Joku tossa sanoi että neurologi olis oikeampi osote. Mut meidän kunnassa ei neurologia noin vain ota lasta vastaan. Sen sijaan täällä toimi toi terveyskeskuspsykologi myös neuvolan piirissä. Eli hoitaa siis sekä että. Me ei tarvittu kauaa odotella, päästiin aika äkkiä kun sanoin että olen edellisellä paikkakunnalla jo asiaa ottanu puheeksi mutta ei olla otettu todesta. Täti pahoitteli ja laittoi asiaa heti eteenpäin.
Meille vasta psykologi sitten tarjosi sitä perheneuvolaa, mutta sinne siis ei koskaan menty kun ei nähty mitään tarvetta sille sillä hetkellä. Psykologi sitten kirjotti yhteenvedon niistä kerroista mitä hän lasta näki, ja sen perusteella mitä vanhempia kuunteli ja teki lausunnon jolla pääsemme jatkossa eteenpäin mikäli haluamme.. ettei tarvi taas siis alottaa alusta sitten.. Ja tuo paperinivaska sitten kulkee mukana taustalla ja kuten sanoin, tällä hetkellä ei jatkotoimia ole. Autistisia piirteitä siis meidän lapsella.

Kiitos kun kerrot kokemuksistasi. Ehkäpä minunkin pitää rohkaistua ja yrittää selvittää asiaa.

Mistä seikoista sä aloit huolestua?

Onko teidän lapsi jo koulussa, kuinka pärjää?

 

[ap]

Oon ymmärtänyt että _hyvät_ ammattilaiset antaa aika paljonkin painoarvoa äidin/isän intuitiolle ja oikeasti kuuntelevat ja ottavat tosissaan jos vanhempi sanoo että tuntuu että jotain on pielessä. Ei tarvi osata sen tarkemmin selittää, mutta tietenkin auttaa jos osaa kertoa esim. joitain arkipäivän tilanteita joissa lapsen outo käytös ilmenee.

Rohkeutta ap!

Kiitos tsemppauksesta!

Enpä vaan tiedä kuinka hyvä psykologi meillä täällä on.. Ottaako yhtään todesta ja saako aikaa..

 

[meillä]

Joo tosiaan, lapsi vissiin kans koki sen psykologin jotenkin outona tapahtumana. Ei oikeen tajunnu miks jotain piti tehdä tai miksi täti käski noin ja näin. Että varmaan ihan oikeassa myös Non Compos Mentis kuten kirjoitit. =) Ja jos häntä tenttaa asioita kuten esim. mikä äidissä on kivointa, tai lailtappas kolme paperia päällekkäin, ni on vähän niinku et hei hä? Miks ihmeessä tollasia outoja kysymyksiä.. =)

Ap.lle vastaan että meillä huomattiin heti katsekontaktissa vähän häikkää. Ja oli hirveen pelokas ja äänet, valot yms oli jotain kamalaa! Vierasti neuvolan mukaan "hirveen aikasin", ja puhui todella hyvin jo 8kuisena. Toisaalta muutamat ikätyypilliset toiminnot puuttuivat täysin. TÄhänkään neuvola ei kiinnittäny huomiota silloin. Piti normaalina.
Jämähti tiettyihin asioihin ja viihtyi todella hyvin itsekseen.. liian hyvin siis. Neuvolan mukaan sekin normaalia.

Nykyään reipas koululainen. Pärjää hyvin niin kauan kuin kaikki menee saman kaavan mukaan joka päivä. Uudet tilanteet ovat kauheita tai lapsi eristäytyy. Sosiaalinen kanssakäyminen hakusessa ja kavereita vaikea saada. Haluaa leikkiä vain kaksin ja aina samoja leikkejä.(tämä aiheuttaa koulussa ongelmaa) Saatta päästä sammakoita suustaan kun on niin suora tekemisissään ja sanomisissaan.
Tunteiden ilmaisu mitä sattuu ja ilmaiseminen ei kysy aika eikä paikkaa. Tämä aiheuttaa myös ongelmaa, ihmiset luulee että lasta ei ole kasvatettu lainkaan!??

Mutta yhteenvetona, meillä menee hyvin.. tällä hetkellä.. Mutta nyt alkaa tulla esimurkkuiän oireita mitkä selvästi vaikeuttaa olemista. Itsetunto-ongelmat ja masentumiset... Nämä on normaalia autistisilla.. Ja voipi olla että jossain vaiheessa taas ollaan jonkun kallonkutistajan pakeilla, mutta tällä hetkellä lapsi ei koe itseään kuitenkaan erilaiseksi kuin muut joten emme ole asiaan puuttuneet..

 

[tuttua]

Meillä asperger -poika. Mulla kans alkuun oli vaan semmonen epämääränen tunne, et ei oikein oo kaikki ok. Nyt sitten näkyykin jo kaikki selkeesti.

 

[meillä]

Non Compos Mentis.. Oletko itse siis autisti? Kuinka se sinulla ilmenee? Olet ilmeisesti jo aikuinen ja selvinnyt hyvin elämässä? Olisi todella kiva kuulla aikuisen autistin näkemys elämästä ja ihmisistä. Oletko töissä? Miten pärjäät?
Olisin kiinnostunut kuulemaan tarinasi.

 

[oo-nikki]

Neuvola lienee oikea asia ottaa asia puheeksi.

Onko muuten kyseessä poika? Meillä ainakin siskonsa on terävämpi ja nopeampi. Poika on enempi sellainen untamo :heart:

 

[up]

En ole ap. Mutta nostelen koska minuakin kiinnostaa. Täällä kans samoja ajatuksia.