Miten jotkut lapsiperheet uskaltavat asua vuokralla?

[Jos minäkin sitten]

Omistusasunto tekee autuaaksi vasta sitten, kun se on kokonaan maksettu.

Joskus pitää kuitenkin uskaltaa aloittaa, jotta se on joskus kokonaan maksettu.

Pakko vielä sanoa, että noita Isämiehen kommentteja on tässä(kin) ketjussa jotenkin ilo lukea.

 

[Keittiönoita]

Joskus pitää kuitenkin uskaltaa aloittaa, jotta se on joskus kokonaan maksettu.
Pakko vielä sanoa, että noita Isämiehen kommentteja on tässä(kin) ketjussa jotenkin ilo lukea.

Tuo on ihan totta, omistusasunnossa minäkin asun. Mutta ymmärrän hyvin niitäkin, jotka eivät omistusasuntoa edes halua. Sekä vuokralla asumisessa että asuntovelallisuudessa on molemmissa omat riskinsä.

 

[Jellonainen]

[QUOTE="vieras";26877136]Silti monet lapsiperheet ottaa isoja lainoja sellaisella laina-ajalla että asuntoa ei ole edes tarkoitus saada maksetuksi ennen kuin lapset muuttaa pois.[/QUOTE]

No sittenhän sen voi myydä ja muuttaa pienempään. Samalla pääsee lopusta lainastakin eroon.

 

["vieras"]

No sittenhän sen voi myydä ja muuttaa pienempään. Samalla pääsee lopusta lainastakin eroon.

Mutta menettää maksetut korot ja hoitovastikkeet + yhtiölainat. Ellei asunnon arvo ole noussut merkittävästi voi tehdä mahtavan persneton verrattuna henkilöön joka on asunut saman 15-20 vuotta vuokralla.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26877355]Mutta menettää maksetut korot ja hoitovastikkeet + yhtiölainat. Ellei asunnon arvo ole noussut merkittävästi voi tehdä mahtavan persneton verrattuna henkilöön joka on asunut saman 15-20 vuotta vuokralla.[/QUOTE]

Ja tämä ilman että on päivääkään saanut nauttia omistusasunnon autuudesta, eli siitä että hoitovastike on ainoa asumiskustannus.

 

[Jellonainen]

[QUOTE="vieras";26877355]Mutta menettää maksetut korot ja hoitovastikkeet + yhtiölainat. Ellei asunnon arvo ole noussut merkittävästi voi tehdä mahtavan persneton verrattuna henkilöön joka on asunut saman 15-20 vuotta vuokralla.[/QUOTE]

Miten voi tehdä persnettoa, jos sen 15-20 vuoden päästä asunnon myynnin jälkeen jää käteen vaikkapa 150 000 euroa, ja vuokranmaksajalle ei ole jäänyt mitään? Jos oletetaan, että lainanlyhennys ja vastike on ollut samansuuruinen kuin vuokra olisi ollut.

 

[Mörköäiti]

tai käy ninkuin ROvaiemellä. Kaupunki purkaa taloja, on akitenkin aikaa 6kk asua ja hakea uusi asunto.
Mut sehän on elämää van. Voihanomistusaunnostaki joutua pois. ei niissäkä sa elellä miten tahtoo, varsinkin jos asuu osakkeessa.

No entä sitten tosiaan - ei kai se nyt mikään maailman suurin katastrofi ole, jos joutuu puolen vuoden kuluttua muuttamaan? Siksi en ymmärrä tämän ketjun aloitusta, kun vuokra-asumista pidetään niin kauhean epävarmana siksi, että on aina mahdollisuus, että kämppä myydään ja vuokrasopimus irtisanotaan. Siinä ei kuitenkaan vuokralainen häviä yhtään mitään - tai no, ehkä muuttokustannukset vaan. Pelottavampi kauhukuva minusta olisi se, että ostaisi asunnon, josta löytyisi vaikka hometta tms. Siinä tulee jo taloudellista tappiota.

 

[Isämies]

Pakko vielä sanoa, että noita Isämiehen kommentteja on tässä(kin) ketjussa jotenkin ilo lukea.

Täh!? No, kiitos! Kai...

 

[Isämies]

[QUOTE="vieras";26877355]Mutta menettää maksetut korot ja hoitovastikkeet + yhtiölainat. Ellei asunnon arvo ole noussut merkittävästi voi tehdä mahtavan persneton verrattuna henkilöön joka on asunut saman 15-20 vuotta vuokralla.[/QUOTE]

Nyt et tainnut ajatella tätä ihan loppuun asti. Jos toisella on velaton pienempi asunto ja toisella pelkästään 30cm paksu nivaska vuokrakuitteja, niin kumpikohan siinä on tehnyt mahtavan persneton?

 

["vieras"]

jos vuokraisäntä irtisanoo sopimuksen niin onhan siinä monta kuukautta aikaa etsiä uusi! Ja hyvin epätodennäköistä on että irtisanoisi. Mielummin asun vuokalla kuin omistusasunnossa jossa saa pelätä korkojen käyttäytymistä ja josta ei pääse eroon läheskään niin helposti kuin vuokra asunnosta.

 

[Isämies]

[QUOTE="vieras";26877836] Mielummin asun vuokalla kuin omistusasunnossa jossa saa pelätä korkojen käyttäytymistä ja josta ei pääse eroon läheskään niin helposti kuin vuokra asunnosta.[/QUOTE]

On totta, että korot ovat ailahtelevampia kuin vuokra. Korot kun voivat sekä nousta että laskea, mutta oletko joskus kuullut vuokrien laskeneen?

 

[Pinki]

En edes halua asua omassa (vielä). Jos hella hajoaa -> soitto vuokraisännälle ja tulee uusi. Sama muiden kalliimpien kodinkoneiden kanssa.

Ja se summa, mikä mulla jää maksettavaksi 950€ vuokrasta kelan tukien jälkeen, niin ei tod. maksella lainoja

 

["vieras"]

On totta, että korot ovat ailahtelevampia kuin vuokra. Korot kun voivat sekä nousta että laskea, mutta oletko joskus kuullut vuokrien laskeneen?

en, mutta vuokran noustessa asuntoa on helppo vaihtaa jos siltä tuntuu.

 

[Isämies]

[QUOTE="vieras";26877881]en, mutta vuokran noustessa asuntoa on helppo vaihtaa jos siltä tuntuu.[/QUOTE]

Normaalistihan tilanne ei kuitenkaan ole se, että ainoastaan yhden ainoan asunnon vuokra nousee, vaan koko yleinen vuokrataso nousee. Eli koko ajan on joko maksettava enemmän tai valuttava hiljalleen sen halvemman asunnon perässä entistä huonommille hoodeille.

 

["vieras"]

Nyt et tainnut ajatella tätä ihan loppuun asti. Jos toisella on velaton pienempi asunto ja toisella pelkästään 30cm paksu nivaska vuokrakuitteja, niin kumpikohan siinä on tehnyt mahtavan persneton?

Tässä esimerkissä laina-ajasta on miltei puolet jäljellä siinä vaiheessa lun lapset muuttaa pois ja asunto laitetaan myyntiin. Tarkoittaa että laina on 15 vuoden kohdalla lyhentynyt ehkä 75000 edestä mikä vastaa 300 eur säästötallennus/kk.

 

[Mörköäiti]

Normaalistihan tilanne ei kuitenkaan ole se, että ainoastaan yhden ainoan asunnon vuokra nousee, vaan koko yleinen vuokrataso nousee. Eli koko ajan on joko maksettava enemmän tai valuttava hiljalleen sen halvemman asunnon perässä entistä huonommille hoodeille.

No sellaista on elämä. Sitten vaan miettii ja päättää, haluaako maksaa enemmän vai haluaako muuttaa.

Ihmisillä on lukuisia syitä asua vuokralla - eikä se ole aina suinkaan olosuhteiden sanelema pakko (kuten pienituloisuus -> ei saa lainaa tms). Joskus se voi myös mahdollistaa omat elämänvalinnat. Kaikki eivät halua elää yhdessä paikassa vuosikymmeniä tehden kahdeksasta neljään töitä - jollekin voi olla tärkeämpää se, ettei ole kiinni missään asunnossa ja lainoissa, vaan voi valita työn, opiskelun, elämäntavan, yms. ihan sen mukaan mitä haluaa tehdä. Joku voi hyvinkin todeta, että vaikka omistusasuminen tuntuu pitemmän aikavälin tähtäimellä taloudellisesti kannattavammalta, se kuitenkin rajoittaisi elämää liikaa siihen asti, kunnes laina on maksettu. Ja se taas voi tarkoittaa jopa useaa kymmentä vuotta. Ja lainahan ei ole tuona aikana ainoa kulu, mikä asumisesta tulee - asunto kuluu käytössä, ja itse on ostettava kaikki uusittavat kodinkoneet, pikku remontit, yms. Voi olla, että rahaa ei jäisi enää niihin asioihin, mitä oikeasti haluaa tehdä - tai ainakin, mitä haluaa tehdä vielä enemmän kuin omistaa asuntoa. Se ei nimittäin kaikille riitä elämän sisällöksi ja tavoitteeksi. Ja joku saattaa kokea myös, että asunnon (varsinkin talon) omistamiseen liittyy liian suuri riski, jos talosta löytyykin hometta tai muuta vikaa. Jos on vaikka 30-vuotias, voi tuntua hyvinkin siltä, että elää mieluummin siinä hetkessä kuin siirtää kaikki asiat lainan maksun jälkeiseen aikaan, jolloin on yli viisikymppinen. Kun kaikille se asumismuoto sinänsä ei ole merkityksellinen asia.

 

[Nooh]

[QUOTE="aloittaja";26876677]Täällä ainakin nuo vuokratalot on sellaista slummia että tuskin niissä kukaan huvikseen asuu. Ennemmin maksaa omaa.Ostaa vaikka halvemman ja sitten rempaa kun saa rahaa säästöön.[/QUOTE]

Ihanko kaikki vuokratalot on slummia? Oletko käyny jokaisessa ja ottanut selvää minkälaisia ihmisiä niissä asuu?

Täällä ainakin useimmat vuokratalot (kaupungin) on rakennettu niin että ulkoisesti ei näe onko kyse vuokra- vai omistustalosta. Ja niissä kaupungin vuokrataloissa joissa minä olen asunut (5kpl) on asunut lähes yksinomaan työssäkäyviä ja moni heistä väliaikaisesti rakentaessaan omaa/etsiessään omistusasuntoa jonka ostaa. Ja nekin ketkä on asuneet "pysyvästi" on olleet ihan normaaleja ihmisiä. Ei mitään rikkaita mutta sellaisia normaalit elämäntavat omaavia mukavia ihmisiä. Ehkä täälläkin jossain on niitä slummivuokrakämppiä sitten mutta omalle kohdalle ei ole tullut sellaisia.

Juuri oli yksi ystävä katsomassa yhdestä rivitaloyhtiöstä omistusasuntoa ja mainitsi sitte vaan välittäjälle että siitä viereisen tontin vuokratalosta oli juuri tarjottu heille asuntoa kun olivat myös vuokra-asuntojonossa, ja se välittäjä ei ollut kuulemma uskonut että se naapurissa sijaitseva rivitalo on kaupungin. ILmeisesti oli silläkin välittäjällä se käsitys että vuokratalo tarkoittaa jotain joka erottuu joukosta kilometrin päähän ja jonka pihassa istuu vaan pummeja ja narkkeja ja lapset juoksee valtoimenaan ja jonka pihassa on vaan 80-luvun lopun autoja. Ei se nyt ihan niin ole. TOki sellaisiakin taloja on, mutta ei ollenkaan kaikki.

Itseäni vaan jotenkin ärsyttää tuo virheellinen ajatus siitä että vuokralla asuu vain pummeja ja muita köyhiä. Sielä asuu paljon muitakin. Väliaikaisesti osa, mutta kuitenkin.

 

["vieras"]

Hyvin sanottu, Mörköäiti.

Mä en koe heittäväni rahaa hukkaan vuokra-asunnossa, saan vastineeksi kodin ja siihen kuuluvat huollot. Sen lisäksi että tällä vuokralla en saisi ostettua asuntoa tältä alueelta. Isämies voi toki huudella indekseistä ja muista, mutta tosiasia on että tässä päivässä eletään eikä mua houkuta 20 vuoden velkavankeus, ailahtelevat korot ja putkiremontti tai muut remontit. Olen myös omistanut asunnon ja siinä vasta ne rahat menivätkin hukkaan kun 12000e maksut vuodessa lyhensivät lainaa 1000e. Eikä ollut edes kallein asunto. Nyt huoletta kaupungin vuokra-asunnossa 2km Helsingin keskustasta

 

["vieras"]

No sittenhän sen voi myydä ja muuttaa pienempään. Samalla pääsee lopusta lainastakin eroon.

Tai sitä ei saa myytyä. Ei omistusasunto ole mikään autuaaksi tekevä taivaspaikan lunastava asia, jossa ei ole mitään riskejä eikä voi tulla mitään ongelmia. Vuokranantaja voi irtisanoa, omaa asuntoa voi olla vaikea saada myytyä jne. Molemmissa on riskinsä ja hyvät puolensa.