Miten jotkut aina löytävät helposti uuden kumppanin? (ja toiset ei...)

[vierailija]

Sit on myös niitä, jotka eivät vaan halua olla yksin. Niitä, joille suhde kuin suhde on parempi kuin se ettei ole ketään.

Läheisriippuvaiset.

 

[AivanSama]

Sama täällä. Helposti ihmisestä luo mielikuvan, johon ihastuu. Mutta kun todellisuus paljastuu, mielenkiinto loppuu.
Ja joistain tyypeistä tietää sitten heti, että "tästä tulee hyvä juttu", oli kyse sitten romanttisesta suhteesta tai kaverista.
Toisaalta sitten taas joissain tyypeissä on vain jotain sellaista fyysistä vetovoimaa, että heti ensitapaamisella haluaisi tutustua heihin ainakin fyysisellä tasolla, jos ei muuten

Se fyysinenkin vetovoima saattaa kadota, kun on kerran kokeillut...

 

[AivanSama]

Onhan tämä totta. Tarkoitinkin nyt lähinnä sitä, että ei ole yleensä koskaan ongelmia tulla toimeen ihmisten kanssa, ei ole pinttyneitä tapoja tai käyttäytymismalleja, joilla kuormittaisi ihmissuhteita jne. Eli olen tyyppi, joka tutustuu helposti uusiin ihmisiin, jolla on kavereita ja ystäviä, ja esim. työkuvioissa syntyy luontevasti hyviä ihmissuhteita. Ja sitten se, että aiemmissa suhteissa ei ole ollut ongelmia vaikka vuorovaikutuksessa tai miten toimin toisen kanssa, jne. Tällaisia asioita. Tottahan kaikilla on oma makunsa jne, mutta tarkoitin siis sitä, etten esim. ole tyly, töykeä, itsekeskeinen tms, mikä voisi karkottaa ihmisiä.

Ja mitä ulkonäköön tulee, niin sehän on AINA mieltymyskysymys myös. Mutta siis ei ole sellaista, mikä voisi olla turn off monelle, tai sitten toisaalta tuskin olen mikään mitään sanomattomankaan näköinen.

Ja siis kyse ei ole siitä, etteikö KUKAAN koskaan kiinnostuisi minusta. Niitä kiinnostuneita on ollut. Mutta usein menee just ristiin, että juuri ne harvat eivät ole kiinnostuneet, joista minä olisin pitänyt, mutta sitten sellaiset ovat saattaneet kiinnostua, jotka ovat kyllä ihan kivoja, mutta eivät vaan SYTYTÄ.

Hain tällä kysymykselläni siis juuri sitä, että jos vaikka nyt minun ja tämän toisen ero ei johtuisi luonteesta tai ulkonöstä, vaan jostain muusta, niin miten joku aina onnistuu ihastumaan ja löytämään jonkun - kun itsekin saattaisin tykätä just siitä huumasta, mutta SILTI en huumaannu kenestäkään edes huuman vuoksi! Tai no, siis en melkein kenestäkään ja melkein koskaan.

Ja tuo toinen henkilö on vain esimerkki, jonka satun tuntemaan. Mutta onhan niitä muitakin. Jotkut tuntuvat aina heti löytävän kumppanin, sitten vaikka itsellä saattaisi mennä vuosia, jopa vuosikausia, että löytyisi sellainen, jonka kanssa ihastus ja hullaantuminen olisi molemminpuolista.

Luulen, että ne jotka onnistuvat aina löytämään jonkun, näkevät suhteen erilailla kuin sinä ja pariutuvat eri syistä.
Ehkä he haluavat kumppanin, jonka kanssa jakaa arki.
Sinä kenties haluat jotain enemmän ja ennenkuin kykenet suhteeseen, siinä toisessa pitää olla se jokin juttu, joka lyö jalat alta.
Ehkä sinäkään et loppujenlopuksi halua parisuhdetta parisuhteen vuoksi, vaan haluat jonkun sellaisen, jota ilman et halua olla?
Sehän on hieno juttu. Eikö?