miten jaksaa asumuserossa?

[ei jaksa]

mies muuttaa 1.9 pois.
on nyt sovittu että ollaan asumuserossa 4kk ja sitten mies näkee miltä tuntuu, onko olo sellainen että voi palata kotiin vai haluaako avioeron.
Tämä ajatus oli siis miehestä lähtöinen. Sanoo että haluaa pois kun ei tiedä rakastaako minua enää haluaa selvittää onko se tunne jossain vielä jemmassa.
Miten jaksan elää tämän epävarmuuden kanssa 4kk ja odottaa että koska sanoo tuleeko takaisin vai tuoko avioero paperin. pitäisikö minun tehdä ratkaisu oman ja lasten hyvinvointini takia?

 

[tasamaan tallaaja]

Minä kyllä sanoisin miehelle etten ole lainkaan varma huolinko enää takaisin silloin. Parisuhde on molemmin puolinen asia ja molempien tunteet siihen vaikuttaa. Yhenlailla sinulla voi silmät avautua ja huomaatkin, että elo ilman miestä onkin paljon mukavampaa.

 

[ap]

Minä kyllä sanoisin miehelle etten ole lainkaan varma huolinko enää takaisin silloin. Parisuhde on molemmin puolinen asia ja molempien tunteet siihen vaikuttaa. Yhenlailla sinulla voi silmät avautua ja huomaatkin, että elo ilman miestä onkin paljon mukavampaa.

kyllä sanoinkin miehelle että tunteet vaihtelee epävarmuudesta suruun ja sitten pelkoon...ja että en tiedä uskallanko sitten JOS mies päättäisi tulla takaisin ottaa enää takaisin siinä pelossa että tekisi niin joskus uudelleen...sitten tipahtaisin vielä korkeemmalta ja kovaa. Tämä vaan sattuu niin lujaa että ei tahdo järki ja jaksaminen riittää...vielä kun jään yksin 4 lapsen kanssa.ap

 

["vieras"]

Koita olla vahva ja näyttää sille miehelle ettei kaikki ole hänestä kiinni.
Ja haet rohkeasti apua ulkopuolelta jos ei omat voimat riitä.
Ja muistathan että mies on myös velvollinen hoitamaan lapsianne tänä aikana, saat omaa aikaa.

 

[voimia!]

Missä kaupungissa asut, ap? Jos sattuisit asumaan samassa kuin minä niin voisin auttaa sua vaikka hoitamalla lapsia tai mitä tarvitsetkin! Meillä on miehen kanssa ollut aika monesti asumuserokeskusteluja, mutta aina niitä lykätään ja lykätään, kun se tuntuisi molemmista liian lopulliselta. Nyt siis vaan kituutetaan menemään, ja toivotaan että asiat helpottuu joskus

 

[ap]

Missä kaupungissa asut, ap? Jos sattuisit asumaan samassa kuin minä niin voisin auttaa sua vaikka hoitamalla lapsia tai mitä tarvitsetkin! Meillä on miehen kanssa ollut aika monesti asumuserokeskusteluja, mutta aina niitä lykätään ja lykätään, kun se tuntuisi molemmista liian lopulliselta. Nyt siis vaan kituutetaan menemään, ja toivotaan että asiat helpottuu joskus

asutaan jyväskylässä. ja jotkut varmaan tietääkin kenestä kyse...mutta tuosta asumus ero asiasta...meillä mies on asiasta maininnut kerran aijemmin, mutta se oli todella ison riidan yhteydessä. Nyt ei ole ollut riitaa, ei juuri vaikeuksia tai mitään...mies vain sanoi rakkauden olevan kateissa ja tarvitsee aikaa selvittääkseen tuleeko se takaisin...

 

[kerrasta poikki]

Kuulostaa valitettavasti siltä, että miehelläs on joku hoito jossain, ja haluaa kokeilla hänen kanssaan. Tuolla "haluan testata onko rakkautta jäljellä"- paskalla hän vain haluaa sinulta tavallaan luvan päästä kokeilemaan vierasta. Myöhemmin, kun hän on häntä koipien välissä tulossa luoksesi takaisin, hän vetoaa siihen, että tehän olitte asumuserossa! Potki perseelle tuollasta äijää, äläkä takasin ota!

 

[ap]

Kuulostaa valitettavasti siltä, että miehelläs on joku hoito jossain, ja haluaa kokeilla hänen kanssaan. Tuolla "haluan testata onko rakkautta jäljellä"- paskalla hän vain haluaa sinulta tavallaan luvan päästä kokeilemaan vierasta. Myöhemmin, kun hän on häntä koipien välissä tulossa luoksesi takaisin, hän vetoaa siihen, että tehän olitte asumuserossa! Potki perseelle tuollasta äijää, äläkä takasin ota!

anteeksi mutta en pyytänyt analyysiä miksi mieheni haluaa asumuseroa. et tiedä etkä tunne tilannettamme, ja kun kaikki miehet ei petä.
En ole vihainen miehelleni..tunne mikä minussa on tällähetkellä on suru että en osannut olla sellainen että hän minua osaisi rakastaa...en ole toivoani menettänyt vielä vaikka usko onkin vähissä...ja kun aika menee voi olla että omat tunteetkin viilenee, tai sitten vahvistuu entisestään. koskaan ei tiedä mitä tämä tuo tullessaan. omaa jaksamistani vain yritän arvioida kuinka jaksaa epävarmuudessa tämä loppu vuosi...

 

[Kerrasta poikki]

Tule tänne sit tilittämään, kun silmäsi avautuvat. Lupaan etten sano: Mitäs minä sanoin.

 

[ap]

Tule tänne sit tilittämään, kun silmäsi avautuvat. Lupaan etten sano: Mitäs minä sanoin.

tulen varmasti...silmät on auki jo mutta pettämisestä ei tässä ole kyse.

 

[---]

tulen varmasti...silmät on auki jo mutta pettämisestä ei tässä ole kyse.

Niinpä niin. Suurin osa naisistahan noin sanoo.

 

["vieras"]

Kyllä parisuhteessa voi olla muitakin kriisejä kuin pettäminen.

 

["eve"]

kyllä sanoinkin miehelle että tunteet vaihtelee epävarmuudesta suruun ja sitten pelkoon...ja että en tiedä uskallanko sitten JOS mies päättäisi tulla takaisin ottaa enää takaisin siinä pelossa että tekisi niin joskus uudelleen...sitten tipahtaisin vielä korkeemmalta ja kovaa. Tämä vaan sattuu niin lujaa että ei tahdo järki ja jaksaminen riittää...vielä kun jään yksin 4 lapsen kanssa.ap

Pitäkää lapsia viikko-viikko systeemillä. Ei kai se mies epäröi rakkauttaan lapsiinsa...

 

["vieras"]

Niinpä niin. Suurin osa naisistahan noin sanoo.

Täytyy sanoa että melkoinen pirttihirmu olet jos mies haluaa asumuseroon neljän lapsen äidistä, eikä kyseessä ole edes toiseen ihastuminen! Valitettavasti se mies ei kyllä sinne omaan asuntoonsa muuta ollakseen siellä neljän seinän sisällä, katsellakseen telkkaria rauhassa. Meillä ei tarvisi kuvitellakaan tulla 4 kk päästä takaisin ja tässä vaiheessa tekisin virallisen asumuseron ja sitä rataa 6 kk päästä lopullinen ero.

 

["huh"]

Mä en kyllä ottais miestä takas neljän kuukauden "oman loman" jälkeen. Kuten joku sanoikin, tuskin istuskelee kotosalla telkkaria katselemassa. Tuohan on kuin loman ottamista avioliitosta, välittämättä sun tunteista. Jos parisuhteeseen tulee ongelmia, pitäisi ne ratkoa yhdessä tuumin, ei niin että toinen pakenee tilanteesta, ja ottaa "lomaa" toisesta. Jos tuntuu, että rakkaus on loppunut, niin kyllä muitakin konsteja on lähteä selvittämään, onko rakkaus kuollut vai piileekö se jossain. Miten se ukkos kuvittelee, et se rakkaus sua kohtaan sillä herää, et ottaa välimatkaa suhun ja perheeseenne? Vai meneekö koittaan vähän, onko ruoho vihreempää aidan toisella puolella, todetakseen sitten että ei, kyl se mun paikka vaan on sen mun vaimon vierellä...

Mä suna sanoisin, että jos ei muuten ole valmis ongelmia ratkomaan, niin sitten erotaan kertaheitolla kunnolla, ilman jahkaamista. Tilanne on kamala sulle, mutta miettikääpähän lastenne ajatuksia asiasta!! Ja miettikää niitä todella, nimittäin tommonen pelleily mieheltäs ei tee muuta kuin hallaa perheellenne! ja ikuisen epävarmuuden sulle ja lapsillenne, et koska se mies/isä taas lähtee selvittelemään tunteitaan ja jättää meidät yksin!

 

[ap]

[QUOTE="vieras";21903983]Täytyy sanoa että melkoinen pirttihirmu olet jos mies haluaa asumuseroon neljän lapsen äidistä, eikä kyseessä ole edes toiseen ihastuminen! Valitettavasti se mies ei kyllä sinne omaan asuntoonsa muuta ollakseen siellä neljän seinän sisällä, katsellakseen telkkaria rauhassa. Meillä ei tarvisi kuvitellakaan tulla 4 kk päästä takaisin ja tässä vaiheessa tekisin virallisen asumuseron ja sitä rataa 6 kk päästä lopullinen ero.[/QUOTE]

itseasiassa kun mies sanoi sitäkin että kun mussa ei ole vika, vaan siinä että hän ei tiedä enää rakastaako...en ole pirttihirmu, en tosiaan ole...vahva persoona mutta en todellakaan nalkuta ja äpise turhia. asiasta sanon, en sentää mikään villasukka ole.
Ja tosiaan..senkin sanoi että ei aijo kylillä luuhata...tekee vahtimestarin hommia joten se sitä yöelämää näkee siltä kantilta ihan riittävästi. itse ei käytä alkoholia. sanoo että tarvitsee aikaa selvittää onko ne tuntee tulossa takaisin. voisin sanoa että minulle hän on täydellinen mies..mutta minä en tainnut olla hänelle kun rakkaus lopahti.

 

[Kerrasta poikki]

[QUOTE="huh";21904063]Mä en kyllä ottais miestä takas neljän kuukauden "oman loman" jälkeen. Kuten joku sanoikin, tuskin istuskelee kotosalla telkkaria katselemassa. Tuohan on kuin loman ottamista avioliitosta, välittämättä sun tunteista. Jos parisuhteeseen tulee ongelmia, pitäisi ne ratkoa yhdessä tuumin, ei niin että toinen pakenee tilanteesta, ja ottaa "lomaa" toisesta. Jos tuntuu, että rakkaus on loppunut, niin kyllä muitakin konsteja on lähteä selvittämään, onko rakkaus kuollut vai piileekö se jossain. Miten se ukkos kuvittelee, et se rakkaus sua kohtaan sillä herää, et ottaa välimatkaa suhun ja perheeseenne? Vai meneekö koittaan vähän, onko ruoho vihreempää aidan toisella puolella, todetakseen sitten että ei, kyl se mun paikka vaan on sen mun vaimon vierellä...

Mä suna sanoisin, että jos ei muuten ole valmis ongelmia ratkomaan, niin sitten erotaan kertaheitolla kunnolla, ilman jahkaamista. Tilanne on kamala sulle, mutta miettikääpähän lastenne ajatuksia asiasta!! Ja miettikää niitä todella, nimittäin tommonen pelleily mieheltäs ei tee muuta kuin hallaa perheellenne! ja ikuisen epävarmuuden sulle ja lapsillenne, et koska se mies/isä taas lähtee selvittelemään tunteitaan ja jättää meidät yksin![/QUOTE]

Mä NIIN peesaan tätä.

 

[Mrs Shillelagh]

Ota ensi kerralla täysikasvuinen mies.

 

[c]

No, ei tossa voi ketään pakottaa jäämään. Menkööt ja kelatkoon tilannetta. Sinä teet tietysti samoin tahollasi. Voi olla, että ero auttaa näkemään asioita ja huomaamaan, mikä sitten olisikin asioiden parempi tola. Yhdessä vai erikseen. Taustalla eron toiveisiin ja rakkaudettomuuteen voi olla myös esim masennus. Mulla ei tuntunu mikään oikein miltään ja luulin, että olin vain kasvanut ulos suhteesta ja avioliitossa parhaan kaverini kanssa. Puhuin tuolloin paljon erosta. Mies ei halunnut erota ja itsekin sitten tajusin jo muistakin syystä hakea apua masennukseen. Nyt on masennut hoidettu ja ymmärrän, että huono oloni ei johtunut parisuhteesta, vaan ihan omasta itsestäni ja työperäisen stressin aiheuttamasta masennuksesta. Onni, ettei tullut erottua.

Ehkä miehesi pitää tehdä vähän itsetutkiskelua, sinun samoin. Tuossa ajassa huomannee, onko syy parisuhteessa vai jossain muualla.

 

[Terveisiä maalta]

Miks just 4kk?

 

[ap]

No, ei tossa voi ketään pakottaa jäämään. Menkööt ja kelatkoon tilannetta. Sinä teet tietysti samoin tahollasi. Voi olla, että ero auttaa näkemään asioita ja huomaamaan, mikä sitten olisikin asioiden parempi tola. Yhdessä vai erikseen. Taustalla eron toiveisiin ja rakkaudettomuuteen voi olla myös esim masennus. Mulla ei tuntunu mikään oikein miltään ja luulin, että olin vain kasvanut ulos suhteesta ja avioliitossa parhaan kaverini kanssa. Puhuin tuolloin paljon erosta. Mies ei halunnut erota ja itsekin sitten tajusin jo muistakin syystä hakea apua masennukseen. Nyt on masennut hoidettu ja ymmärrän, että huono oloni ei johtunut parisuhteesta, vaan ihan omasta itsestäni ja työperäisen stressin aiheuttamasta masennuksesta. Onni, ettei tullut erottua.

Ehkä miehesi pitää tehdä vähän itsetutkiskelua, sinun samoin. Tuossa ajassa huomannee, onko syy parisuhteessa vai jossain muualla.

tätä mä juurikin luulen että voisi olla syy...mieheni tekee päivä työtä ja viikonloput yö työtä joten vapaita ei ole kun n 4päivää kuukaudessa...eli sunnuntait. juuri muutama päivä sitten mies tokaisi että on vain loman tarpeesa..ollut jo pitkään, mutta kun ei ole mahdollisuutta lomailla...(raha syynä) työ uuvuttaa + neljä lasta tietysti. lomaa tarvitsee kaikki aina väliin.
pelkään tosiaan että taustalla voisi olla lievää masennusta mutta en siitä miehelle ole puhunut kun tiedän että hän ei ajattele niin...

 

[ap]

Miks just 4kk?

mies sai tästä kilometrin päästä määräaikasen vuokra asunnon 4kuukaudeksi..se on kalustettu. kun se määräaikaisuus päättyy on hyvä tehdä ratkaisu etsiikö lopullisen oman kodin vai palaako takaisin kotiin..

 

["vieras"]

Kyllä minä oikeastaan ymmärrä miestäsi. En yhtään ihmettele, että se on väsynyt ja haluaa omaa rauhaa.

 

[ap]

[QUOTE="vieras";21905176]Kyllä minä oikeastaan ymmärrä miestäsi. En yhtään ihmettele, että se on väsynyt ja haluaa omaa rauhaa.[/QUOTE]

totta...mutta se on tuskasen vaikea ymmärtää kun itsellä rakkautta riittää...

 

["anna"]

[QUOTE="vieras";21905176]Kyllä minä oikeastaan ymmärrä miestäsi. En yhtään ihmettele, että se on väsynyt ja haluaa omaa rauhaa.[/QUOTE]

äitilläkö sit ei ole oikeutta olla väsyny ja haluta omaa rauhaa??