Miten jäitte ensi kerran kiinni vanhemmillenne juomisesta ja miten?

Paikallinen sanomalehti oli tehnyt juttua kaupungin nuorten käyttäytymisestä perjantai iltaisin. Arvatkaahan kenen kuva lehden kulttuurisivulla komeili, kaljapullo kourassa ja umpihumalassa. Hyvin auliisti olin kuvan antanut ottaa ja jopa vielä haastattelun antanut. Aika heikkoa oli mihinkään päästä vähään aikaan sen tapahtuman jälkeen...

 

En jäänyt kummastakaan kiinni.
Alkoholia viinin ja kaljan muodossa sain maistella 12-13 vuotiaana ihan kotona. 15 vuotiaasta eteenpäin saunaolut tai juhlapäivinä lasi viiniä oli normaalia.
Enskmmäiset tuöakoinnit suoritin sikareita poltellen - jotka ostin virosta vanhempien kanssa.
Yllättävän rennosti ottivat nuo päihdeasiat vaikka sitten muista ''rikkeistä'' sai kunnolla selkään.
Veli kasvatettu samalla tavalla.
Kummastakaan ei tullut alkoholistia, tupakoitsiaa tai muuten hullua vaikka fyysistä voimaa käytettiin jos ei osannut käyttäytyä.
Olen kiitollinen vanhemmille ja aion kasvattaa lapseni samoin.

 

Kotibileissä vedin kiljulla pään niin täyteen, ettei mitään järkeä. Isä soitteli ja toki ymmärsi, että kännissähän se tyttö on, kun ei puheesta saa selvää.. Sovittiin, että tulen sen bilepaikan lähellä olevalle Siwalle, kun en osannut selittää, missä olin..
Eksyin matkalla (noin 100m) ja kellahdin ojaan, josta pääsin ylös vasta, kun isäni löysi minut sieltä (kiitos lenkkeilijät, jotka lähditte juokemaan karkuun, kun yritin huutaa teitä apuun!!) Isä oli lähtenyt etsimään minua, kun en järjellisessä ajassa sinne kaupalle ilmestynyt..
Kotona oksensin sängyn laidan yli ja putosin sinne kilju-pitsayrjön sekaan Aamulla heräsin kylppärin lattialta patjalta... että hyvät bileet oli, hävetti aika pitkään

Ja olin 14.

 

Sen verran fiksu olen ollut nuoresta pitäen, etten koskaan jäänyt kiinni mistään, vaikka melkoisen railakas nuoruus tulikin vietettyä 80-luvulla. Nyt keski-ikäisenä olen tyytyväinen, ettei enää tarvitse läheä minnekään hillumaan, vaan saa olla oman kodin rauhassa ja lämmössä.

 

Olisin kokenut epäonnistuneeni täydellisesti kasvattajana, jos oma tyttö oli 14-15 vuotiaana käyttänyt alkoholia humalaan asti. Ja kyllä, olen 99.99 % varma, että ei käyttänyt.

 

Olisin kokenut epäonnistuneeni täydellisesti kasvattajana, jos oma tyttö oli 14-15 vuotiaana käyttänyt alkoholia humalaan asti. Ja kyllä, olen 99.99 % varma, että ei käyttänyt.

Niin minunkin vanhempani luulivat tällaisesta kiltistä, ujosta tytöstä vielä silloin, kun olin vuosikausia ryypiskellyt. Jäin kiinni, kun sairaalasta soittivat, että tulevat hakemaan. Vatsahuuhteluun olin joutunut. 15 vuotiaana sen juopottelun aloitin.

 

Niin minunkin vanhempani luulivat tällaisesta kiltistä, ujosta tytöstä vielä silloin, kun olin vuosikausia ryypiskellyt. Jäin kiinni, kun sairaalasta soittivat, että tulevat hakemaan. Vatsahuuhteluun olin joutunut. 15 vuotiaana sen juopottelun aloitin.

Jos on minkäänlainen kasvatus ja kontrolli, ei ole mahdollista lapsen juopotella vuosia jäämättä kiinni.

 

Mä oon 16 täytettyäni juonut alkoholia yksi tai kaksi annosta niin, että vanhemmat tiesivät. Ekan kerran tulin humalaan vasta joskus 19-vuotiaana, joten sitä ei tarvinnut peitellä eikä siitä jäänyt varsinaisesti kiinni.