Miten ihmeessä annatte lapsen "yökötellä" ruualle? Meillä ei IKINÄ

tulisi kuuloonkaan moinen käytös. Heti otetaan ruoka pois ja poistetaan pöydästä, jos alkaa asiattomasti sanomaan "yök", "tosi pahaa ruokaa" tms.. ruokaa pitää arvostaa. Ja tadaa- kun yököttely on johdonmukaisesti kielletty, ei yksikään lapsi enää tee sitä pöydässä, tarhassa, kylässä tms.. Vaikka ruuasta ei pitäisikään, ei silti saa yökötellä eikä tarvitse toitottaa miten pahaa ruoka on. Se on käytöstapa.

Järkyttävää huomata, kuinka päiväkodissa joillakin herrantertuilla on tapana aina kommentoida ruokaa jne... En todellakaan ymmärrä vanhempia jotka antaa lapsensa käyttäytyä noin.

 

Voin sua tiukkapipoa lohduttaa, että kyllä se yökkäily jää pois kouluikään mennessä! Ei kannata olla kauhean tuomitseva kun on kyse pienistä päiväkoti-ikäisistä lapsista! Heillä on vielä paljon opittavaa!

 

Voi ei kuule jää kaikilla . Huono kasvatus näkyy usein siellä kouluiässäkin. Sukulaispojat 10v ja 13v harrastaa tuota yökkäilyä jopa ravintolassa, eikä vanhemmat räpäytä silmiään. Huono kasvattaja ei yleensä muutu hyväksi.

 

Mä yleensä sanon jos lapsi ilmoittaa että "hyi, pahaa ruokaa" , et ei pahaa ruokaa ole olemassakaan jos se ei ole pilaantunutta. Meillä ruokaa kuuluu maistaa ja jos ei pidä niin sitten ei pidä. Ei me aikuisetkaan kaikesta ruuasta pidetä.

Nyt pitää tunnustaa,että eilen kaupassa käydessä sanoin hyi , kun kylmäaltaassa oli äyriäisiä sellaisessa avonaisessa laarissa mistä sai kauhalla ottaa pussiin ja punnita. Sanoinkin,että näin ei saisi sanoa,mutta nyt on pakko niin karmivan näköisiä ne oli ja en suuhuni niitä olioita laittaisi

 

No on munkin mielestä moni ruoka yök. Ja mä en sellasia ruokia syö. Jos joku mun nenän eteen tois sellaista ruokaa niin sanoisin minäkin että yök, tää on pahaa enkä syö.

Lapsi ei voi valita mitä syö. Mitä sun mielestä pitäis sit tehdä? Syödä se paha ruoka? Voihan sen asian nätimminkin sanoa, mutta sun tyyliset ihmiset ottaa nokkiinsa siitäkin

Kenenkään ei tartte syödä ruokaa mistä ei tykkää.

Mut on pienenä pakotettu aina uudestaan ja uudestaan ottamaan maistiainen niistäkin ruoista mistä en tykkää ja nyt aikuisena en harkitse edes maistavani. Voin sanoa etten tykkää ja seuraavassa lauseessa etten kyllä muista ees että miltä se maistuu

 

Ruokaa pitää maistaa. Jos ei maistu, ei ole pakko syödä. Mutta yökötellä ei saa, eikä haukkua ruokaa. Jos näin tekee, on käytöstavat hukassa.

 

Ja aikuinen joka yököttelee ja moittii ruokaa.. noh, juntti on juntti.

 

Minäkään en pidä siitä että asia ilmaistaan sanoilla "yök", "hyi helvetti" tms. mitä teinit usein käyttävät.

Mutta kyllä meillä saa sanoa, jos ruoka ei ole hyvää. Tai jos ei pidä siitä. Ei kaikesta tarvitse tykätä. Yleensä meillä sanotaan: "ei kiitos, en välitä siitä" tai "ei sovi minun suuhun".

Nyky-yhteiskunnassa on varaa valita mitä syö. Ja varsinkin ravintolassa pitäisi rohkeammin ilmaista mielipiteensä, jos saa huonon/nuonosti valmistetun annoksen. Rahoille kuuluu saada vastinetta.

 

meillä lähtee vieraittenki muksut saman tien pöydästä jos kuulu yök mikä tää on tai jotain vastaavaa....niin huonoa käytöstä!!! Omat lapseni eivät koskaan sanoisi kylässä noin, kun on opetettu että se on huonoa käytöstä ja ruuasta ei noin sanota. Kaikesta ei ole pakko tykätä mutta ei sitä ruveta kyllä yökkäilemäänkää ruokapöydässä. Suu auki on monella lapsikyläläiselläki jääny auki ku oon sanonu et noin ei ruuasta sanota ja voit poistua pöydästä jos ei maistu! Monestippa on kuitenki alkanu maistumaan!

 

Joka päivähän täällä joku aikuinen(?) puhuu miten ruoka on paskaa (milloin peruna, milloin einekset, milloin mikäkin) niin onko tuo yököttely sitten lapsiltakaan ihme.

Meillä saa kyllä sanoa ettei jostain tykkää tai että omaan suuhun maistuu pahalta mutta paskattelua ja yököttelyä ruoasta en pahemmin kuuntele. Saa olla myös syömättä.

 

Tottakai kaikki on yök, kun äitien pikku kullannuput saa sitte tilalle vaikka keksin ettei verensokerit pääse laskemaan kun ei maistunutkaan nyt pikku-Emmalle vihannekset!

 

Tiukkapipoista tai ei, niin meilläkään ei yökitä millekkään ruoalle. Pahaa voi olla ja sen saa sanoa eikä ole pakko syödä, mutta se sanotaan kohteliaasti eikä yökitä.

 

Meillä kylläkään ei tuota yökkäilyä ei koskaan olla hyväksytty ekan ja tokan kohdalla vaan toimittu juuri niin kuin sanoit, mutta...

Meidän neljätoista vuotias vieläkin oksentaa jos joutuu syömään väkisin esim. mansikkaa ja 12 vuotias sanoo ensimmäisenä pöytään tullessaan, että "yök mitä ruokaa, en syö". Siinä vaiheessa ei enää tule sanottua että "ole hyvä, mene pois pöydästä", koska sitä nuo teinit juuri hakevat. Meillä sanotaan "ole hyvä, istu pöytään ja syö ruokasi vaikka et siitä tykkääkään"

Kaksi nuorempaa (3 ja 5 v) taas: heille on vain sanottu, että "ole hyvä ja istu niin kauan että olet maistanut, sitten voit sanoa jos et tykkää ruuasta". He eivät enää sano "yök", vaan istuvat hiljaa ja keräävät rohkeutta maistaa, jonka jälkeen kertovat pitävätkö ruuasta vai eivät. Sen jälkeen teemme sopimuksen jos ruoka ei maita, esim. ikävuosien verran lusikallisia.

Tältä pohjalta voin sanoa, että tuolla jyrkällä ja halveksuvalla suhtautumisella et ainakaan mitään hyvää saa aikaan. Poikani nimittäin oksentaa juuri siksi että suhtauduin aikanaan juuri samoin asiaan kuin sinä. En antanut mahdollisuutta ilmaista mistä tykkää ja mistä ei, joten ainoa mahdollisuus lapsella oli oksentaa. Eli onnea valitsemallesi tielle!

 

Voihan se olla, että päiväkodissa yksi lapsi aloittaa yököttelyn ja muut seuraavat perässä niinhän ne kiroilunkin oppivat!

 

Ap, mites sit seuraavalla kerralla kun teillä on sitä samaa ruokaa? Onko lapsen silloinkin pakko maistaa? Jos on todettu että Ville ei tykkää riisistä niin miks Villen pitää riisiä syödä? Syötkö sä ite sellaisia ruokia mistä et tykkää?

 

[QUOTE="mie";26017334]Meillä kylläkään ei tuota yökkäilyä ei koskaan olla hyväksytty ekan ja tokan kohdalla vaan toimittu juuri niin kuin sanoit, mutta...

Meidän neljätoista vuotias vieläkin oksentaa jos joutuu syömään väkisin esim. mansikkaa ja 12 vuotias sanoo ensimmäisenä pöytään tullessaan, että "yök mitä ruokaa, en syö". Siinä vaiheessa ei enää tule sanottua että "ole hyvä, mene pois pöydästä", koska sitä nuo teinit juuri hakevat. Meillä sanotaan "ole hyvä, istu pöytään ja syö ruokasi vaikka et siitä tykkääkään"

Kaksi nuorempaa (3 ja 5 v) taas: heille on vain sanottu, että "ole hyvä ja istu niin kauan että olet maistanut, sitten voit sanoa jos et tykkää ruuasta". He eivät enää sano "yök", vaan istuvat hiljaa ja keräävät rohkeutta maistaa, jonka jälkeen kertovat pitävätkö ruuasta vai eivät. Sen jälkeen teemme sopimuksen jos ruoka ei maita, esim. ikävuosien verran lusikallisia.

Tältä pohjalta voin sanoa, että tuolla jyrkällä ja halveksuvalla suhtautumisella et ainakaan mitään hyvää saa aikaan. Poikani nimittäin oksentaa juuri siksi että suhtauduin aikanaan juuri samoin asiaan kuin sinä. En antanut mahdollisuutta ilmaista mistä tykkää ja mistä ei, joten ainoa mahdollisuus lapsella oli oksentaa. Eli onnea valitsemallesi tielle![/QUOTE]

Jessus, natsimama! Tuollaisella tarkkailulla ja pakottamisella saat syömishäiriön jokaiselle lapsellesi! Huh huh! Ota rennosti ja laita sellaista ruokaa mistä kaikki pitävät, vai onko teillä sellaista ruokaa olemassakaan? Kamalaa luettavaa tuo sinun ohjeistus ruokapöydässä!

 

[QUOTE="mie";26017334]Meillä kylläkään ei tuota yökkäilyä ei koskaan olla hyväksytty ekan ja tokan kohdalla vaan toimittu juuri niin kuin sanoit, mutta...

Meidän neljätoista vuotias vieläkin oksentaa jos joutuu syömään väkisin esim. mansikkaa ja 12 vuotias sanoo ensimmäisenä pöytään tullessaan, että "yök mitä ruokaa, en syö". Siinä vaiheessa ei enää tule sanottua että "ole hyvä, mene pois pöydästä", koska sitä nuo teinit juuri hakevat. Meillä sanotaan "ole hyvä, istu pöytään ja syö ruokasi vaikka et siitä tykkääkään"

Kaksi nuorempaa (3 ja 5 v) taas: heille on vain sanottu, että "ole hyvä ja istu niin kauan että olet maistanut, sitten voit sanoa jos et tykkää ruuasta". He eivät enää sano "yök", vaan istuvat hiljaa ja keräävät rohkeutta maistaa, jonka jälkeen kertovat pitävätkö ruuasta vai eivät. Sen jälkeen teemme sopimuksen jos ruoka ei maita, esim. ikävuosien verran lusikallisia.

Tältä pohjalta voin sanoa, että tuolla jyrkällä ja halveksuvalla suhtautumisella et ainakaan mitään hyvää saa aikaan. Poikani nimittäin oksentaa juuri siksi että suhtauduin aikanaan juuri samoin asiaan kuin sinä. En antanut mahdollisuutta ilmaista mistä tykkää ja mistä ei, joten ainoa mahdollisuus lapsella oli oksentaa. Eli onnea valitsemallesi tielle![/QUOTE]

Höpöhöpö. Me ei PAKOTETA syömään. Kyllä tiedän, mistä kukakin lapsi tykkää ja mistä ei. Sen näkee siitä kehuuko hän ruokaa, ottaako lisää jne... Ruuan halveksuminen on kielletty. EI ole kiellettyä sanoa, että ei oikein pidä jostain ruoka-aineesta, mutta yököttely, hyhhytely ja ruuan haukkuminen on täysin kielletty. Ja kyllä, mulla on halveksuva asenne niitä kohtaan, jotka ei kasvata käytöstapoja lapsilleen. Se, että sun lapsella on joku syömishäiriö, johtuu todennäköisesti jostain ihan muusta kuin siitä, että hänen ei ole annettu äänekkäästi halveksua ruokaa ruokapöydässä ja mitätöidä vanhempiensa tekemää ruokaa.

 

Lohdutan teitä sillä mulla on ollut oikein nirsot lapsukaiset, nyt kun ovat isoja (nuorin 18v) syövät tosi hyvällä ruokahalulla ihan hernekeitosta katkarapuihin! Puurot maistuu ja erikoisemmatkin ateriat! En muista yökkäilivätkö ruualle, mutta koskaan ei pakotettu syömään, maistaa saivat jos halusivat. Olemme matkustelleet paljon, syöneet ravintoloissa ja aina ovat osanneet käyttäytyä tilanteen edellyttävällä tavalla.

Tällä haluan sanoa, että älkää tehkö ruokailusta pakkotilannetta vaan ihan huoletta tarjoatte monipuolista ruokaa, joskus jopa leikkisästi!

 

Missä iässä teillä lapset on oppinu sanomaan "yök" ruoasta? Mistä he ovat alkujaan saaneet idean kommentoida ruokaa siten?

Mietin siis onko meilläkin tuo tilanne aikanaan vääjäämättä edessä kun lapset aikanaan menee kodin ulkopuolelle hoitoon.

 

En salli yököttelyä, mut ne tekee sitä silti. : /

Ei se mitään, mutta kun äitini yököttelee kanssa, vaikka itse kielsi minua yököttelemästä.

 

Meillä on opetettu lapselle, että kaikesta ruoasta ei tarvitse pitää, mutta aina ei voi olla herkkuruokaa. Yök tai pahaa on kiellettyjä sanoja. Olemme opettaneet muita fiksumpia tapoja ilmaista asia. Olen vannottanut, että muuallakaan ei ruokaa kommentoida näillä yökeillä. Kukaan tuskin tarkoituksella tekee pahaa ruokaa, mutta makuja on erilaisia ja se pitää hyväksyä.

 

Ja mä laitan usein sellaiset jutut mistä joku ei tykkää ni erikseen. Että kaikille maistuisi ruoka.

Joillekkin ruoka on sellaista, että voi syödä vaikkei niin tykkäiskään, esim mun mies ei tykkää monesa ruoasta mut silti voi niitä syödä. Mä taas en voi kuvitellakkaa syöväni, pelottaa jo ajatus siitä pahasta mausta suussa. Nuoruuden maistamaan pakottaminen on tähän johtanut.

Nyt aikuisena mies on rohkaissut maistamaan ja jotkut jutut ei olekkaan ollut niin pahoja, mutta kun tuonne kalloon on jäänyt se kauhukokemus maistamaan pakottamisesta niin valitsen mieluummin jotain muuta syötävää kuin sen mitä ennen pidin pahana.

Pekoni, maksalaatikko, kokoliha, kalaa esim olen uskalanut maistaa. Pekoni oli ihan hyvää mutten silti halua sitä syödä

 

Meidän lapset söi eilen pelkkää perunaa kun eivät tykänneet kinkkukastikkeesta

 

[QUOTE="vieras";26017367]Jessus, natsimama! Tuollaisella tarkkailulla ja pakottamisella saat syömishäiriön jokaiselle lapsellesi! Huh huh! Ota rennosti ja laita sellaista ruokaa mistä kaikki pitävät, vai onko teillä sellaista ruokaa olemassakaan? Kamalaa luettavaa tuo sinun ohjeistus ruokapöydässä![/QUOTE]

Sä et nyt näköjään ymmärrä lukemaasi. Jos meillä toimittaisiin ohjeesi mukaisesti, meillä ei taidettaisi syödä kuin spagettia, sitä kaikki rakastavat.

On ruokia, jotka eivät ole lasten herkkuruokia, mutta joita he kuitenkin syövät. Nämä ovat meidän perusruokalistallamme, sitten on ruokia, josta joku lapsista ei useista maistamisistaan huolimatta pidä - näitä syödään joskus, niin että yksi lapsista syö sitten vaikka eilistä ruokaa. Ja sitten on ruokia, joista kukaan ei pidä - näitä ei laiteta.

Mulla on myös yksi lapsi, joka oksentaa osan ruuista, vaikka pitää jopa noista ruuista.

Meillä uusia ruokia maistetaan useampi lusikallinen / haarukallinen - ja ruokaa maistetaan useammalla ruokailukerralla, sillä makuun tottuminen vie aikaa. Kun uutta ruokaa maistellaan, on varauduttu myös siihen, ettei jokaiselle tuo ruoka maistu, ja esim. eilisen päivän ruokaa voi lämmittää sitten lisäksi.

 

tulisi kuuloonkaan moinen käytös. Heti otetaan ruoka pois ja poistetaan pöydästä, jos alkaa asiattomasti sanomaan "yök", "tosi pahaa ruokaa" tms.. ruokaa pitää arvostaa. Ja tadaa- kun yököttely on johdonmukaisesti kielletty, ei yksikään lapsi enää tee sitä pöydässä, tarhassa, kylässä tms.. Vaikka ruuasta ei pitäisikään, ei silti saa yökötellä eikä tarvitse toitottaa miten pahaa ruoka on. Se on käytöstapa.

Järkyttävää huomata, kuinka päiväkodissa joillakin herrantertuilla on tapana aina kommentoida ruokaa jne... En todellakaan ymmärrä vanhempia jotka antaa lapsensa käyttäytyä noin.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi!!! Ennen kaikkea kysymys on käytöstavoista, jotka tuntuvat olevan hukassa aika monilta aikuisiltakin nykyään. Eli tosiaan, ei kaikesta tarvitse pitää, mutta yököttely ei tule kuuloonkaan. Hyvä AP, tärkeä avaus