Miten hyväksyä olevansa aina vaan se toinen vaihtoehto?

Kaverin kanssa kun käydään baareissa niin miehet pyörivät aina hänen ympärillä. Aina ensimmäisenä jutellaan hänen kanssa ja jos homma ei etene, siirtyvät muhun. Nekin miehet joiden ole kuvitellut tulleen ensin mulle puhumaan, niin onkin saanut ensin häneltä pakit. En uskaltaisi muuta kautta tavattua miestä edes koskaan hänelle esitellä kun pelkään että miestä alkaa harmittamaan ettei sitä parempaa kaveria saanut. Molemmat ollaan ihan nättejä ja normaalipainoisia. Ilmeisesti kuitenkin kaverini on sitten nätimpi. Ainakin hän on itsevarmempi ja puheliaampi. Ottaa vaan päähän kun tietää jo etukäteen miten baari-illat päättyy. Saan ne jämät jotka häneltä jää.

 

Ajattelet, että ei kelvannut kaverille, niin ei kelpaa sinullekaan.

Kannattaisiko muuttaa tuota ajatusmaailmaasi, tiedä millainen kultakimpale löytyisi näistä hylätyistä.

 

voihan se olla että sun kaveri nyt sattuu olemaan helpompi lähestyä - tulee tavallaan tekemään teihin molmpiin tuttavuutta. Tai sitten kaverisi taitaa paremmin esim silmäpelin, tai ottaa aktiivisemmin katsekontakteja kuin sinä.

 

Öh?

Ei kannata mennä baariin ollenkaan sillä asenteella, että jonkun täytyy tulla iskemään SINUT tai muuten ilta on pilalla. Se huokuu kauas, että olet epätoivoinen. Sen näkee sinusta, asenteestasi ja siitä, miten katselet ympärillesi.

Ja itse sanoitkin sen avainjutun, miksi kaveristasi kiinnostutaan ja sinusta ei: kaverisi on itsevarma ja puhelias. Sinussa tuskin on paljoa, mistä kiinnostua. Vai oletko juttutuulella jos joku tulee puhumaan sinulle, joku jolle kaverisi on antanut pakit? Oletko sellainen, joka on töissä "ei missään ihmeellisessä paikassa" ja "opiskeleen vaan tätä alaa" ja "kyllä musta piti tulla tekniikan alan tohtori mutta mä oonkin vaan lähihoitaja?" (Ja siis en paheksu lähihoitajia, haluan vain havainnollistaa).

Oletatko, että sinut huomataan ensin?
Oletatko, että sinussa vaan pitää olla jotain kiinnostavaa, ja että se pitää nyhtää sinusta esiin? Baarissa on peliaikaa max. neljä tuntia, kuka jaksaa siinä ajassa yrittää miellyttää sinua kun itsevarmempaakin seuraa on tarjolla?

 

Mite ne baari-illat yleensä päättyy? Suoraan sänkyynkö?

Kun tutustut mieheen permmin ja hän sinuun niin edelleenkö tunnet olevasi jämäpala?

 

Miehet joutuvat aina tyytymään vähintään kakkos- tai kolmosvaihtoehtoon. Tietenkään naisesta ei tunnu kivalta jos saa tietää sen.

 

Miehet kyllä näkee susta kuinka epätoivonen ja epävarma itsestäs olet. Se karkottaa ne.

 

Tai sitten sinä olet se joitain oikeasti kiinnostavampi. Monet miehet on semmoisia että kun ne ihastuu/on kiinnostuneita , ne ei uskalla heti lähestyä tätä kohdetta, vaan kaveri voi olla aluksi helpommin lähestyttävä ja siitä sitten eteenpäin...