Miten hillitä vauvakuumetta?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Kissankello"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"Kissankello"

Vieras
...miehen, nimittäin.

ARGH! Tulen hulluksi ihan justiinsa! Olemme alle 25-vuotias pariskunta, oltu vasta KAKSI vuotta yhdessä ja mies on alkanut todentotta hiillostamaan vauvalla.
Haluaa olla isä, on aina pitänyt lapsista ja haluaa isäytyä nuorena. Minä kuulema olen täydellinen äiti hänen lapsilleen ja nyt olisi oiva hetki jättää ehkäisy pois. Radikaaleimmillaan on luvannut että jos minä vain lapsen kannan ja synnytän, niin hän voi jäädä samantien kotiin sitä hoitamaan ja jos ero tulisi niin voisi mielellään olla lapsen yksinhuoltaja, jos niikseen tulee.

......ja minä en halua lapsia. Ainakaan nyt. Välttämättä koskaan. Tätä olen alusta asti toitottanut, miestä rakastan ja haluan viettää elämäni sen kanssa mutta lapset ei sytytä sitten yhtään.

Eniten ahdistaa se että olen tullut vainoharhaiseksi ja haluan itse olla aina laittamassa sitä saakelin kortsua miehelle ettei pääse paljaalla vetelemään (välillä sillä on vähän taipumuksia siihen...) Pillerit tai kierukan hankkisin, mutta hormoniehkäisyistä on karseat kokemukset ja kuparikierukkaakin karsastelen (parin kaverin kauhutarinat tuskista sen laiton jälkeen.)

Ironista että haen myötuntoa ja neuvoja mammapalstalta. On vaan niin hullunkurinen asetelma että en tiedä itkeäkö vaiko nauraa...

Eli te joilla on ollut sairaalloinen sekopäinen vauvakuume, olisiko sitä voinut liennyttää millään? Ja ei, kakkavaipat ja yöheräilyt eivät miestäni saa yhtään epäröimään, luvannut hoitaa nekin jos hänelle lapsen synnyttäisin -_____-
 
aika paha :O hmm.. en tiedä kyllä yhtään mitä tuossa tilanteessa tekisin.. jatkaisin vaan varmaan sen toitottamista, että ei vielä ainakaan. ja todennäköisesti kun mulla menis totaalisesti hermot, sanoisin, että jos en minä kelpaa tällaisenaan, ilman lapsia, niin hakekoot muualta sellaisen naisen, joka on niitä halukas heti kättelyssä tekemään.. näin mä varmaan toimisin mun kohdalla..

ei sitä vauvakuumetta kyllä millään pysty lieventämään.. : / ainakaan mulla ei auttanu mikään muu, kun se raskaus sitten vihdosta viimein monen monen vuoden kuumeilun kanssa..
 
Meiltä saatte lainaan 6v pojan ( kauhea uhma ) 5v tytön ( vähemmän uhmainen ) ja 7kk ikäisen vauvan viikoksi. Voin luvata, että vauvakuumeinen mies paranee :D

no joo...en tiedä miten auttaa. Olisiko teillä vaikka ystävien tai sukulaisten lapsia, joita voisitte ottaa kyllään/hoitoon. Jos miehen silmät hiukan avautuisivat tai sitten teidän täytyy vaan jutella, jutella ja jutella.
 
Meiltä saatte lainaan 6v pojan ( kauhea uhma ) 5v tytön ( vähemmän uhmainen ) ja 7kk ikäisen vauvan viikoksi. Voin luvata, että vauvakuumeinen mies paranee :D

no joo...en tiedä miten auttaa. Olisiko teillä vaikka ystävien tai sukulaisten lapsia, joita voisitte ottaa kyllään/hoitoon. Jos miehen silmät hiukan avautuisivat tai sitten teidän täytyy vaan jutella, jutella ja jutella.

toi vois auttaa! mutta sit siinä on kyllä sekin vaara, et jos miehes onki "immuuni" noille kaikille uhmille ja kakkavaipoille, eli on niin kova kuume, nii toi saattaa kyl nostaa sitä entisestään : /
 
No kyllä se ajan kanssa ohi menee, kun yrität olla ajattelematta asiaa ja et todellakaan surffaile missään lastentarvikesivuilla/vauvakuumesivustoilla.

Mutta saanen kysyä miksi ette voisi yrittää vauvaa nyt?
 
[QUOTE="mona";25143019]No kyllä se ajan kanssa ohi menee, kun yrität olla ajattelematta asiaa ja et todellakaan surffaile missään lastentarvikesivuilla/vauvakuumesivustoilla.

Mutta saanen kysyä miksi ette voisi yrittää vauvaa nyt?[/QUOTE]

ap kirjoitti aloitusviestissään, ettei halua lapsia, ainakaan nyt jos koskaan..
 
Ohhoh onpas mielenkiintoinen juttu.

Mulla oli sellanen "kausittainen vauvakuume". Välillä halusin vauvaa enemmän kuin mitään muuta ja välillä piehtaroin ahdistuksessa, että haluanko sittenkään ja jaksankohan ollenkaan ja mitä mä sitten teen, jos sitä, tätä tai tota sattuu. Tuota jälkimmäistä oli kyllä enemmän sitten raskausaikana :)

Oletko miettinyt itse, miksi et halua lapsia? Miksi et halua niitä nyt tähän tilanteeseen tai ehkä jopa ollenkaan? Sinuna tekisin nämä seikat selväksi myös miehelle ja puhuisin niistä ääneen, vaikka ne olisivatkin mietinnän tasolla. Tiedätkö miksi miehesi haluaa lasta niin kovasti, osaako hän antaa siihen konkreettisia syitä? (niitä ei kyllä aina oikeasti ole olemassa)

Mutta hmm.. en mä kyllä muuten osaa neuvoa, kun että teidän täytyisi keskustella vakavasti keskenänne siitä miksi toiveenne eroavat niin radikaalisti ja mitä sille voisi mahdollisesti tehdä. Kultainen keskitie - lapsia sitten, kun sinä olet valmis? Jos miehesi vain malttaisi odottaa.. Vaikeaa, mutta en usko, että mahdotonta, jos toisen kanssa oikeasti haluaa elämäänsä jatkaa.
 
[QUOTE="mona";25143019]No kyllä se ajan kanssa ohi menee, kun yrität olla ajattelematta asiaa ja et todellakaan surffaile missään lastentarvikesivuilla/vauvakuumesivustoilla.

Mutta saanen kysyä miksi ette voisi yrittää vauvaa nyt?[/QUOTE]

jos toinen ei halua lasta nyt eikä välttämättä koskaan.
 
Ero on kamala ajatuksenakin. Varsinkin kun en itse voi mennä vannomaan ja vakuuttamaan etten en koskaan niitä lapsia haluaisi. Varmaksi tiedän vain että ei NYT. Eikä ihan lähivuosina. Ällöttää ihan ajatus raskaudesta, riippurinnoista ja löysästä vatsanahasta. Ja jopa siitä että jotain elävää olisi sisälläni! Ajatus vauvasta on kamala. Tulee kylmiä väreitä kun kuvittelen imetystä, niitä saakelin kakkavaippoja, yöheräilyä, uhmaikää, teini-ikää jotai joka pitää melua milloin ja missä tahansa. Raivostuttaa suorastaa ajatus kouluikäisestä räkänokasta joka olisi käsi ojossa viikkorahaa vaatimassa...

Voin vain olettaa että luonto hoitaa minulle vauvakuumeen sittenkun aika on ja kaikki lapsiin liittyvät ällöttävyydet ja ärsyttävyydet vain katoavat. Ja ehkä sitä omaansa sitten rakastaa erilailla kuin voi kuvitellakaan. Niinkait sitä väitetään.

Mutta nyt ja pari vuotta eteenpäin haluan juhlia ja matkustella. Nautiskella työni hedelmistä, käyttää palkkani itseeni ja sisustaa kotia. Lapset ei sovi kuvaa ei sitten millään, mutta miehestä en halua luopua :/
 
Väittäisin, että jos lapsia ei voisi kuvitellakaan haluavansa, se ei kyllä siitä miksikään muutu niitä tekemällä. Siis niin, että tuo "omiaan rakastaa niin erilailla" toimisi kantavana voimana.

Tietenkään et voi miehellesi luvata, että vauvakuume joskus tulee! Ei sellaista asiaa kukaan pysty lupaamaan.

Ja tosiaan, sitten kun se vauvakuume joskus tulee (jos on tullakseen), kaikki nuo ällöttävät vähän vähemmän. Itse odottelen sitä, kun lapseni oppii sotkemaan. Siis ruualla. Olen ollut päiväkodissa työharjoitteluissa ja kaikkein ällöttävintä on ne ruuan liiskaaminen pitkin pöytiä ja kehoa jne. Saas nähdä ällöttääkö ja ärsyttääkö se oman lapsen toteuttamana jotenkin vähemmän :D
 
Taidatte olla miehen kanssa liian erilaisia, tykkääkö miehesi matkustamisesta ja juhlimisesta?

Me puhuttiin miehen kanssa lapsista heti suhteen alussa vaikka oltiin teinejä. Molemmille oli alusta asti selvää että lapsia aletaan tekemään muutaman vuoden päästä. Jos mies olisi suhteen alussa sanonut ettei välttämättä halua lapsia en olisi jatkanut suhdetta.
 
Olisi kyllä ihan hirveää jos erottaisiin nyt tämän takia (ei tule tapahtumaan jos minusta riippuu), ja sitten mies löytäisi jonkun vauvakuumeilijan ja laittaisivat pullat samantien uuniin ja jos sitten minulla parin vuoden päästä iskisi hervoton vauvakuume. Vaikea kuvitella minulla vauvakuumetta mutta onhan niitä nähty jotka nuorena huutelevat että ei ikinä lapsia ja kuitenkin sitten pian heijaavat sylissään elämänsä arvokkainta asiaa. Tai jotain.

Ja jos järjellä ajattelee niin olisihan tuossa mitä täydellisin isä, sekä geenien että omistautuvuuden puolesta. Mutta kun _minä_ en halua. Olen liian nuori ja HALUAN olla vielä itsekäs. Jos alkaisin miehen mieliksi lapsia vääntämään niin tasantarkkaan katkeroituisin ja olisin tosi paska mutsi :<
 
[QUOTE="joku";25143181]Taidatte olla miehen kanssa liian erilaisia, tykkääkö miehesi matkustamisesta ja juhlimisesta?[/QUOTE]

Matkustamisesta satunnaisesti, juhlimisesta lähinnä sellaisten isojen sukutapaamisten merkeissä. Alkoholia ei ole käyttänyt nyt vuoteen ollenkaan ja sitä ennen todella niukasti. Ihan vain sen takia koska ei koe saavansa kännäämisestä mitään irti ja ylenkatsoo ihmisiä jotka eivät osaa pitää itseään kontrollissa juomisensa suhteen :D Ei varsinaisesti absolutisti ole mutta ei vaan kiinnosta edes saunakalja.

Ymmärrän kyllä miehen perhekeskeisyyden, on kasvanut sellaisessa ympäristössä jossa suku ja perhe on tärkeä osa elämää. Käy joka viikonloppu auttelemassa vanhempiaan pihatöissä ja usein katsomassa isovanhempiaan vanhainkodissa ja haaveksii siitä että ostaa vanhemmiltaan heidän omakotitalonsa ja haluaa perustaa perhee(mme?)n sinne.Idylliseltähän tuo kuulostaa, ja ajoittain houkuttelevalta kun itsekin toivon tasapainoa ja rauhallisuutta elämääni. Mutta EI niitä lapsia :/
 
Kannattaa yrittää vielä puhua miehen kanssa ja vedota järkipuoleen. Olette vielä nuoria ja teillä on hyvin aikaa miettiä asiaa vielä. Yritä saada mies ymmärtämään että tuollainen kuumeilu ja hoppuilu ei ole fiksua, ja että ehditte kyllä tehdä niitä lapsia vielä myöhemminkin jos niikseen tulee. Ja jos mies ei nyt ota kuuleviin korviinsa, niin odota joku kuukausi ja yritä uudestaan. Kai se vauvakuume ajan kanssa haihtuu.

Luulisi kyllä miehenkin tajuavan, että ei ole lapselle hyvä jos toinen vanhemmista on puolittain pakotettu lapsentekoon. Kyllä molempien pitää sitä haluta ihan yhtä paljon. En usko että se mieli siitä ykskaks muuttuisi kun muksu on maailmassa, jos on jo pitkään ollut sitä mieltä ettei halua lapsia.

Katso asiaa uudestaan siis jonkin ajan kuluttua ja jos mies silloinkin vielä höyryilee, niin suosittelen vakavasti harkitsemaan parisuhteen tulevaisuutta. Pidemmän päälle jos jatkuu tuo tilanne, jossa toinen haluaa jälkikasvua ja toinen ei, niin ero siitä tulee. Sitä paitsi ei ole reilua miehellekään, jos hän noin kovasti haluaa lapsen, mutta sinä et. Mutta kuten sanottua, yritä saada mies ymmärtämään että asialla ei ole kiire, ja katsotte sitten jonkin ajan päästä uudestaan, kun pahin innostus on laantunut. Silloin voi kumpikin toivottavasti katsoa asiaa vähän syvemmältä kantilta.
 

Yhteistyössä