Miten erotaan?

[Nelli]

Miten hitossa erotaan.. Ainakin jos haluaisi erota sovussa? Sanotaanko se vaan toiselle päin kasvoja?!

Entä jos ei uskalla?
Jos ei olis lapsia vois vaan pakata kamat ja lähtee, mut ku on niin ei voi vaan kadota.. varsinkaan lasten kanssa saa viel poliisit perään!

Onko eroaminen väärin? sitä on joskus tehnyt valintansa, pitäiskö siinä vaan pysyä ja olla onnellinen et on edes joku.. Onko se rakkaus niin tärkeää? Mitä se rakkaus edes on?

Kuka uskaltaa lähteä tyhjän päälle? Hypätä kielekkeeltä alas tuntemattomaan?

 

[noh]

Minä kun erosin, otin tosiaan lapset mukaan ja tärkeimmät tavarat peräkonttiin. Jätin kaiken muun exälle. Me kun muutettiin omaan kämppään, ei paljoa muuta ollut kuin patjat lattialla.
Ja oli joka ikinen hetki sen arvoista.

 

[Kerttu-Kyllikki]

Minä uskalsin. Enkä kyllä hetkeäkään oo katunu. En kyllä ylipäätään kadu kovin montaa asiaa.

 

[Nelli]

Mut entä jos mies osaa iskeä juuri siihen tärkeimpään, eli lapsiin? En voisi koskaan luopua lapsista!!!!

En voi elää ilman lapsiani!!

 

[terttuli]

puhu miehesi kanssa,sano sanottavasi,älä vaikene..jos tulee riitaa lapsista,kestä se,miehesi ehkä myös välittää heistä..älä ole itsekäs

 

[justjoo]

Niitä eroja on tuhansia vuosittain ja harvemmin äiti on joutunut lapsiaan jättämään miehen luo. Aloita prosessi vaikka sillä että haet erohakemuksen luettavaksi käräjäoikeudesta ja soita lastenvalvojalle ja kysele sieltä lasten tilanteesta jos mies heittäytyy vaikeaksi.

 

[äiti myös]

mikä ihme siinä on vaikeata ajatella että isä on myös yhtä hyvä hoitaja kun äiti,ei se sitä kato kumpi kanto ja imetti..isä ehkä ajattelee asioita erilailla,minä jättisin lapset isälle,parempi vanhempi heille vaik ei ajattele yhtä täydellisesti kun minä mm..vaateista,ruuista.myös isä on vanhempi siinä missä äiti...

 

[meillä näin]

mä erosin niin et kävin käräjäoikeudessa täyttämässä paperit ja sieltä ne lähetettiin miehelle (joka siis asui samassa asunnossa meidän kanssa)
paperit saatuaan mies vaan totes mulle et sai postia, siinä sit juteltiin asia selväks. meillä oli sillon puheyhteys menny jo aikoja sitten.
mies parissa viikossa hommas kämpän itelleen ja muutti vaatteensa sinne. mä jäin tähän (edelleen) yhteiseen asuntoon lasten kanssa.

 

[Mia]

Lapsille tuo on kaikista karmein tilanne, että vain pakaana kamat ja lähdetään. Ei se kyllä oikein ole isällekään, vaikka millainen olisi.

Asiat pitää käsitellä, ja se on ainoa keino saada väkivaltainenkin mies joskus tajuamaan ja hyväksymän tilanteen.

Jos jäteään ilmaan avoimia kysymyksiä, ne leijuvat siellä pahimmassa tapauksessa hautaan asti ja jättävät isot arvat niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Myös siihen jättäjä osapuoleen.

 

[Mia]

Anteeksi nämä kirjoitusvirheet, kiireessä roiskuu...

 

[Ode]

Ei kai tuohon ole mitään yksiselitteistä vastausta. Jos jätät juopon, narkarin tai väkivaltaisen niin ero on varmaan toisenlainen kuin että on vaan kasvettu erilleen eli ei ole muuta yhteistä kuin jääkaapin ovi. Jos ei ole tarvetta paniikkilähtöön niin on varmaan paras keskustella ja kertoa omista tunteistaan, miettiä yhdessä että onko ero oikeasti ainoa vaihtoehto. On myös hyvä kysyä itseltään miten haluaisi "tulla jätetyksi" ja toimia sen mukaan. Ole rehellinen itsellesi mutta myös kaverillesi, ajattele myös tulevaisuutta - lastesi kautta olette todennäköisesti kuitenkin enemmän tai vähemmän yhdessä vuosikymmeniä eli sopuisa ero auttaa lapsiakin. Tsemppiä!!

 

[Mies 38 v]

Kyllä työ ootte piruja työ naiset. Kaikki konstit käytössä jotta ei vaan lapset jää isälle.