Tämä Iltiksessä 1.2.2023.
PÄÄKIRJOITUS
SDP sanoi ei leikkauksille
Demareiden 400 miljoonan euron leikkauslista on mikroskooppinen, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin esitteli puolueen talouspoliittisia linjauksia muun puoluejohdon kanssa SDP:n puoluetoimistossa keskiviikkona. HENRI KÄRKKÄINEN
Mika Koskinen
Keskiviikko 1.2.2023 klo 16:18
SDP kertoi talouspoliittiset linjauksensa keskiviikkona. Paketti on osa puolueen ensi lauantain vaalistartissa julkistettavaa vaaliohjelmaa. SDP lähtee siitä, että julkista taloutta on vahvistettava tulevalla vaalikaudella 3,5–6 miljardia euroa.
Tähän SDP pyrkii ennen kaikkea työllisyyden vahvistamisen kautta. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste nykyisestä 75 prosentista 80 prosenttiin. Työllisyyskasvun varaan SDP laskee 1,5–3,0 miljardia euroa.
Kahden prosentin vuotuinen talouskasvutavoite tarkoittaa 1 miljardia euroa.
Lisäksi puolue on varautunut 1–2 miljardin euron sopeutustoimiin. Niitä ovat veronkorotukset, yritystuista leikkaaminen ja muut menosäästöt.
SDP tiivistäisi veropohjaa. Lisäksi se muun muassa nostaisi haittaveroja ja kiristäisi isojen perintöjen verotusta.
Palveluista leikkaamisen sijasta SDP hakee säästöjä ”tehottomista” yritystuista. Niistä merkittävimpänä se mainitsee listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisen ja fossiilitalouteen kohdistuvat tuet.
Sana leikkaus ei ole SDP:n sanastoa. Puolue puhuu mieluummin menosäästöistä. Säästöjä on SDP hakee matkakuluista, tilankäytöstä ja hankinnoista.
SDP:n leikkauslista on yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Kyse on todella pienestä summasta. Valtion tämän vuoden budjetin loppusumma nousee 1. lisätalousarvion vauhdittamana noin 83,3 miljardiin euroon. Alijäämä paisuu 10 miljardiin euroon. Alijäämä rahoitetaan lisävelalla.
Eikö kroonisesti alijäämäisestä valtion budjetista todellakaan löytynyt enempää säästettävää? SDP:n 400 miljoonan euron ”leikkauslista” on noin 0,5 prosenttia valtion budjetin loppusummasta.
On syytä kysyä sitäkin, ovatko hankinnat, matkat ja tilankäyttö demareiden uusi ”harmaa talous”, jonka kitkemisestä puolue tapasi löytää runsaita tulolähteitä varjobudjettiensa rahoittamiseen oppositiovuosina.
SDP kertoi, että se on valmis tarkastelemaan muitakin menoja, kunhan säästöt eivät uhkaa hyvinvointivaltion ytimessä olevia palveluita eikä etuuksia. Niiden osalta SDP jää odottamaan valtiovarainministeriön helmikuussa tulevaa meno- ja tulokartoitusta. Neljä vuotta hallituksessa ei ilmeisesti ole riittävä aika sen selvittämiseen, mistä kaikesta yli varojensa elävän valtion olisi luovuttava.
SDP puheenjohtaja Sanna Marin toisti olevansa huolissaan velkaantumisesta. SDP haluaa turvata julkisen talouden kestävyyden. Huoli ja halu ovat eri asia kuin konkreettiset linjaukset.
SDP:n talouslinja on julkisen talouden kestävyyden ja samalla äänestäjän kuluttajasuojan kannalta ongelmallinen. SDP sälyttää julkisen talouden 6 miljardin euron vahvistamisurakassa peräti 4 miljardia työllisyyden ja talouskasvun varaan mutta ei kunnolla kerro, millä konkreettisilla uudistuksilla nämä tavoitteet saavutetaan. Liian paljon jää toiveiden ja arvailujen varaan.
Valtiovarainministeriö linjasi joulukuussa, että Suomen julkista taloutta (valtio, hyvinvointialueet, kunnat, sosiaalirahastot) on vahvistettava vähintään 9 miljardin euron edestä kahden seuraavan vaalikauden aikana.
VM:n mukaan 6 miljardin euron vahvistaminen tulevalla vaalikaudella ja 3 miljardin euron vahvistaminen sitä seuraavalla vaalikaudella tasapainottaisi julkisen talouden, pysäyttäisi velkasuhteen nousun ja kuroisi lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen. Se ei onnistu ilman kulukuria, leikkauksia.
Lykkääminen tarkoittaisi VM:n mukaan, että myöhemmin tarvittaisiin vielä suurempia sopeutustoimia, jolloin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni.
