Mitähän sitä tekis?? (vinkkejä parisuhteeseen, ero vaiko eikö?)

[ap]

Meillä on miehen kanssa ollu pitkään vaikeaa. Mua hiertää se, että miehelle työ on aina numero 1. Perhe ja parisuhde tulee vasta sen jälkeen. Järjellä kun ajattelee, niin tiedän, että töitä on tehtävä. Mutta sydän sanoo etten jaksa.

Ollaan mietitty paljon eroa. Kumpikaan ei taida tätä haluta, mutta enää ei tunnu löytyvän kauheasti muitakaan vaihtoehtoja. Kun kysyn mieheltä, että kuinka voisi saada suhteen toimimaan, niin hälllä ei oo asiaan mitään ideoita. Hän vain kaiketi odottaa, että asiat korjaantuu itsestään. Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Nyt moni varmasti vastaa, että terapiaan, mutta se ei ole nyt vaihtoehto. Ei näin akuutissa tilanteessa, kun miehellä ei yksinkertaisesti ole aikaa ollenkaan. Hän päivystää työtään 24/7, eikä pysty pitämään kiinni mistään sopimuksista.

Lisäksi minua ärsyttää suunnattomasti se, että jos miehelle tulee jotain yllättävää ja hän joutuukin lähtemään äkistä töihin/viipymään pidempään, niin hän ei ilmoita asiasta minulle! Monesti luulen, että hän on lasten kanssa (jos näin on sovittu) ja kun tulen sit itse kotiin (teen myöhään myös töitä, mutta päivät yleensä vapaata), niin en tiedä missä lapseni ovat.

 

[asef]

mies ei ilmeisesti aio vähentää töitään? ja sinä et sitä jaksa että hän ei ole teihin sitoutunut tarpeeksi? = erotkaa. case closed.

 

[:)]

jaa-a vaikee sanoa eipä se erollakaan muuksi muutu, sillon ku lapset isällään niin missä lie aina hoidossa ku mies töissä! mun mies on myös aika kiinni töissään ja joskus joudutaan perumaan suunniteltuja menoja työmenojen vuoksi, mut kyl se muksuja hoitaa, oli aika jolloin minäkin olin valmis lähtemään ku ei näyttänyt kiinnostamaan kun työnteko, mut vuodet vierii lapset kasvaa ja kaikkeen tottuu,,,

 

[ap]

jaa-a vaikee sanoa eipä se erollakaan muuksi muutu, sillon ku lapset isällään niin missä lie aina hoidossa ku mies töissä! mun mies on myös aika kiinni töissään ja joskus joudutaan perumaan suunniteltuja menoja työmenojen vuoksi, mut kyl se muksuja hoitaa, oli aika jolloin minäkin olin valmis lähtemään ku ei näyttänyt kiinnostamaan kun työnteko, mut vuodet vierii lapset kasvaa ja kaikkeen tottuu,,,

No oletko tyytyväinen, ettet lähtenyt?

 

[:)]

olen! onko teillä kuinka pieniä lapsia? kylläpä se aika usein niin on et vaikka nyt mies ei sit töitä tekiskään niin monen suusta len sen kuullut et mies ei osallistu mihkään, enemmän mua ketuttais et se tulis klo 16 ja makais sohvalla muksulle tiuskimas ja silti mä teen kaiken, harvassa on ne miehet jotka itsestään perheelle antaa, ei ne tajua itsekeskeisiä otuksia kun ovat!

 

[fifiia]

Minkä ikäiset lapset? Lasten kannalta hankala tilanne, jos ja kun isä ei voi pitää sovitusta kiinni. Ero ei taida tilannetta miksikään muuttaa, miten silloin sovitaan lastenhoidosta. Joskus tuntuu että usein ajatellaan että eron jälkeen isän ajankäyttö jotenkin automaattisesti muuttuu.

 

[ap]

Minkä ikäiset lapset? Lasten kannalta hankala tilanne, jos ja kun isä ei voi pitää sovitusta kiinni. Ero ei taida tilannetta miksikään muuttaa, miten silloin sovitaan lastenhoidosta. Joskus tuntuu että usein ajatellaan että eron jälkeen isän ajankäyttö jotenkin automaattisesti muuttuu.

Juu, täähän mua ahdistaakin siinä erossa. Et kun ei se isän ajankäyttö siitä erosta muutu. Ja lapset on 3 ja 6v. Kyllä mä tiedän, että ajan kanssa on ehkä helpompi sietää tilannetta, mutta pelkään, että etäännyn sit miehestä liikaa. Onko sellaisessakaan suhteessa järkeä?

Oon pettänytkin miestä kun oon liian etäällä siitä, siis henkisesti. Tällä menolla en usko et suhde parantuu ilman suurta muutosta.

 

[:)]

no tossa tilanteessa ehkä ero on paras jos sulla tunteet kaikkoaa!! mä oon ihmisenä sellanen yksinäinen pakertaja et en ees tykkää jos joku on sekaamassa ja sanomassa, meillä ehkä suhde pysyy parempana ku ei olla yhdessä niin paljon!

 

[petite]

jos sanon ett odota vähän. Mutta oikeasti ei kannata hätiköidä tuossa tilanteessa. usein kun parisuhteessa menee huonommin niin muistetaan vaan ne toisten viat. Sitte eron jälkeen huomataan ett olihan siinä miehessä muutakin. Tää voi oikeasti olla välivaihe!

Mua vaan aina ärsyttää se kun miehiä pidetään putkiaivoina ja itsekeskeisinä. Hei haloo! Me naiset oikeasti ollaan joskus siihen osasyyllisiä! Marmatetaan siitä kun mies ei siivoa, ja ite sitte tehään se kaikki. Ihan huomaamatta. Että mieskin on voinut oppia oleen tekemättä mitään.

Itseä kun on joskus tuo miehen toimettomuus ärsyttäny, niin oon vaan ite jättäny esim. siivoukset tekemättä. Kyllä mies on silloin tarttunut hommiin ja muistanut vastaisuudessakin tehdä niitä kotitöitä.

 

[petite]

eihän rakastaminen aina voi olla helppoa. Niin lapsia kuin miestäkin kohtaan.. Ainakin itsellä tuntuu lämpimänä ajatuksena se, kun vaikeampina aikoina on jaksanut uskoa puolisosta hyvää ja on ollut siinä vierellä.

 

[ap]

Kyllä tuossa miehessä on paljon hyvääkin. Tää sen työ vain saa mut etääntymään siitä. Kyllä meilläkin menee hyvin silloin, kun molemmilla on paljon muuta, mutta kun mies olettaa, että mä hoidan yksin lapsia koko kesän.

 

[fifiia]

Ehkä odottaisin nyt vielä hetken. 3 v on aika pieni pitämään suhdetta isään yllä itsenäisesti vähän vanhempana osaisi arvioida haluaako, kuinka paljon ja miten olla yhteydessä isään, mutta en ole parisuhdeasiantunija... vaikea kuitenkaan uskoa että parisuhde tosiaan itsestään paremmaksi muuttuu.

 

[fifiia]

Voisiko parisuhdekirjallisuus antaa uutta näkökulmaa... siis silloinki kun oletetaan että vain toinen sitä lukee.

 

[faktat pöytään]

oletko tehnyt miehellesi selväksi että jos nyt ei meno kertalaakista muutu niin mies menettää perheensä? Sinuna tekisin niin että ilmoitat miehelle erittäin selkeästi ja perustellusti että meno muuttuu nyt justiinsa, ja miehellä on kaksi kuukautta aikaa parantaa tapansa ja miettiä mikä elämässä on tärkeintä. Jos kahden kuukauden aikana ei muutosta sitten tapahdu, niin voit mielestäni melko todenmukaisesti päätellä että sinä ja lapset ette todellakaan ole miehelleni kovinkaan tärkeitä tai ylipäätään asia, josta elämässä kannattaisi taistella ja pitää kiinni viimeiseen asti.

Itse en tuollaista miestä katsoisi päivääkään.

Ihan oikeasti, ei se ero ole lapsille niin kamala asia, itse asiassa nimenomaan lasten takia juuri kannattaisi erota eikä jäädä epätyydyttävään rakkaudettomaan suhteeseen asumaan - lapset vaistoavat että kaikki ei ole kunnossa ja saavat pahimmillaan mallin siitä sitten omaankin aikuisiän parisuhteeseensa....

 

[ap]

Voisiko parisuhdekirjallisuus antaa uutta näkökulmaa... siis silloinki kun oletetaan että vain toinen sitä lukee.

sen toisen pitäis sit olla mies, musta tuntuu että mä oon jo lukenu niitäkin ihan liian paljon.. ja kun mies on nyt tässä se, kenen pitäis jotain ymmärtää ja muuttua.

 

[vieras]

Mies osallistuu perheenne elämään elättämällä teidät!!! Ei se mikään pikkujuttu ole.

Jos olette tehneet lasten synnyttyä työnjaon (joko sanallisesti sopimalla tai muuten), että sinä hoidat kodin ja lapset - ja mahdollisesti jopa niin, että hoidat lapset 3-vuotiaiksi kotona hoitovapaalla, niin mitä ihmettä nyt oikein valitat?? ITSE olet osasi valinnut ja nyt et sitten tykkääkään :-0

Miehesi huolehtii siitä, että perheellä menee taloudellisesti hyvin.

 

[täti]

Kerrohan mulle (ja muillekin) kuinka paljon miehesi tienaa NETTONA / kk. Kuinka paljon sinä tienaat?

 

[..]

Jos sä olet jo miestäsi pettänyt, niin eikö ole jo muitakin syitä punnita eroa kuin miehesi työnteko? Tämä ei vaivaa sua ollenkaan? Jokainen vastaa itse tekemisistään, oli syyt sitten missä tahansa.

Varmasti on ahdistava tilanne sulle, mutta kyllä tossa suhteessa on jo paljon muutakin pielessä kuin työnteko. Kunnioitus, luottamus..miten SINÄ pysyisit suhteessa jatkamaan, kun nuo jo puuttuvat?

 

[ap]

Mies osallistuu perheenne elämään elättämällä teidät!!! Ei se mikään pikkujuttu ole.

Jos olette tehneet lasten synnyttyä työnjaon (joko sanallisesti sopimalla tai muuten), että sinä hoidat kodin ja lapset - ja mahdollisesti jopa niin, että hoidat lapset 3-vuotiaiksi kotona hoitovapaalla, niin mitä ihmettä nyt oikein valitat?? ITSE olet osasi valinnut ja nyt et sitten tykkääkään :-0

Miehesi huolehtii siitä, että perheellä menee taloudellisesti hyvin.

Ei olla tehty mitään sopimuksia. Enkä minä ole kotiäiti. Olen yrittäjä siinä missä miehenikin. Minä vain olen järjestänyt työni siten, että lapsillekin jää aikaa.

Ja meillä ei ole säännöllisiä kk tuloja, joten vaikea arvioida tilannetta rahallisesti.

Ja on totta, että olen itse tuhonnut jotain korvaamatonta suhteessamme kun olen pettänyt. Asian kanssa on todella vaikeaa elää, mutta onko se syy erota?

 

[ap]

Niin ja olen myös monesti uhannut lähteä, jos tilanne ei muutu. Aina mies tsemppaa hetken ja sit palaa vanhaan malliin. Eikä tuo uhkaus ole enää uskottava minun suustani, sillä en ole sitten loppupeleissä kuitenkaan lähtenyt. Ehkä minua pelottaa liikaa alkaa rakentamaan elämää uudelleen, olen niin paljon itsestäni laittanut tähän suhteeseen.

 

[vieras]

Mies osallistuu perheenne elämään elättämällä teidät!!! Ei se mikään pikkujuttu ole.

Ei olla tehty mitään sopimuksia. Enkä minä ole kotiäiti. Olen yrittäjä siinä missä miehenikin. Minä vain olen järjestänyt työni siten, että lapsillekin jää aikaa.

Ja meillä ei ole säännöllisiä kk tuloja, joten vaikea arvioida tilannetta rahallisesti.

Ja on totta, että olen itse tuhonnut jotain korvaamatonta suhteessamme kun olen pettänyt. Asian kanssa on todella vaikeaa elää, mutta onko se syy erota?

Okei... Tein liikaa oletuksia, sillä tällä palstalla vaan YLEENSÄ naiset hoitaa lapsia kotona sen kolme vuotta / lapsi ja mies käy töissä & rakentaa samalla omakotitalon.

 

[ap]

Okei... Tein liikaa oletuksia, sillä tällä palstalla vaan YLEENSÄ naiset hoitaa lapsia kotona sen kolme vuotta / lapsi ja mies käy töissä & rakentaa samalla omakotitalon.

No joo, meillä ei ole näin. Eikä meillä rakenneta omakotitaloa yms. Kaikki asumiseen ja elämiseen liittyvä on tehty kuten mies haluaa. Minä olen sopeutunut ja sopeutunut ja nyt tuntuu etten saa suhteelta sitä mitä kaipaan. Kahdehdin kaikkia oikeasti onnellisia pareja ja suren ettei meillä ole sellaista (ollut koskaan).